tunnen pari vanhempaa nais ihmistä, jotka ovat sitä mieltä... että miehien pitää tehdä kaikki "miehen työt" auttaa siivoomisessa ja ruuan laitossa ja lasten hoidossa. olen itse 20w nuori nainen, ja minun mielestä tasa-arvo on sitä että miehet tekevät miesten työt(autot ruohonleikkuu ymsyms.) ja naiset naisten työt. eikö se silloin ole tasa-arvoista?
tasa-arvo?
älä kysy, tee ;)
16180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei noin saa sanoa. Kunnon tasa-arvoinen nainen toimii juuri noin kuin mainitsemasi vanhemmat naisihmiset...
mut juu, kumpikin saa tehdä niitä naisen tai miehentöitä, ihan sama kumpi ne tekee, kunhan ylipäänsä työt jaetaan. Toi on varmaan aika yleistä just, että kotityöt pitää jakaa, mutta miehellä on erikseen ne miehentyöt mitä ei voida laskee siihen tasa-arvoiseen työnjakoon tietenkään.
molemmat tekee sen mitä osaa, mutta tasapuolisesti, ettei toiselle toiselle tule enemmän hommia
siis tarkotin juurikin sitä että työt pitää jakaa tasapuolisesti. ei niin että mies tekee ja nainen rääkyy vieressä. ite en osaa/ymmärrä hevonhelvettiä autoista sulakkeista tai mistään tuollaisista. oon ehkä "vanhoillinen" mutta mä nyt oon sitä mieltä että naisen työ on miellyttää miestänsä.
eipä sitä nykyisin ilman auto-/sähkömekaanikon koulutusta noista auto/talo hommista osaa moni mieskään sanoa yhtään mitään, että se siitä ;)
Ei naisen työ ole miellyttää miestänsä, eikä miehen työ miellyttää naista. No, tuskin ihan noin tarkotitkaan tota, mutta kuitenkin. Molempien työ on pyrkiä tasa-vertaiseen yhteiseloon, jossa toki miellytetään toisiansa. Särähti vaan korvaan tuo, että tyyliin nainen olisi vain miehen viihdyttäjä, mutta tuskin sitä tarkotit.
"miehet tekevät miesten työt(autot ruohonleikkuu ymsyms.) ja naiset naisten työt. eikö se silloin ole tasa-arvoista? "
-Ei ole.
Tasa-arvoa on se, että kumpikin tekee kaikkia hommia aikataulujen ja kiireiden mukaan, eikä jaotella lapsellisesti töitä mihinkään "miesten/naisten" töihin.
okeei. mä kiteytän oman mielipiteeni ja elämäni. Minut on luotu miellyttämään miestäni. ja en tarkoittanut olla lapsellinen. mun ajatus maailma on vaan tällänen
"Minut on luotu miellyttämään miestäni."
-Millä vuosisadalla synnyit ja kuinka vanhoillisia vanhempasi oikein ovat..?! ;D
Vitsi vitsinä. =P
...eihän tuossa mitää pahaa ole, mutta kannattaa olla varovainen ettei unohda itseään kaiken tuon miehen miellyttämisen keskellä.
Se voi olla, että sunkin prioriteetit hieman muuttuu kun tulee ikää lisää. ;)
Todellinen tasa-arvohan on sitä, että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Sinä olet siis valmis käymään töissä, hoitamaan lapset, tekemään kaikki kotityöt ja miellyttämään miestä, joka myös käy töissä ja kävelee kesäisin pari kertaa kuussa hetken ruohonleikkurin perässä - sikäli, kun ette siis asu kerrostalossa - vaihtaa autoon pari polttimoa parin vuoden välein ja vilkaisee kerran kuussa öljytikkua (tällä vuosituhannella tehdyille autoille ei itse paljon tuon enempää saa tehdä)? Kutsu tuota ihan ikiomaksi arvoksesi, tasa-arvoa ei nimittäin millään tasolla ole se, että pariskunnasta toinen on viikon aikana töissä alle 50 tuntia ja toinen 100 tuntia ja loput päivystää.
Enää, kultapieni, ei ole naisten ja miesten töitä erikseen. Paitsi se synnyttäminen. Kun lapsen ajatusmaailmasi katoaa muutaman vuoden kuluessa, huomaat sen myöhemmin itsekin.
Mua käy aina jotenkin tommonen alentuva tapa puhua jotenkin, en tiä... Itkettää vai naurattaako pitäs? Että "kultapieni", yritätkö sä tehdä itsestäsi fiksua vai toisesta tyhmää, epäonnistut juurikin kummassakin. Kyllä ap (provoillessaankin) saa valita oman arvomaailmansa ihan itse, sä voit puhua omastasi kyllä.
Lisäksi toisten mielipiteiden väheksyminen, vaikka ne olisikin mielestä lapsellisia, on jotenkin vielä lapsellisempaa: jos sä olisit aikuinen ja viisas ja se sun ajatusmaailmasi olisi niin kovin aikuinen, niin etkö sä pystyisi ottamaan etäisyyttä, puhumaan vaan omista näkemyksistäsi väheksymättä toista? Tai provosoitumatta heti puhumaan alentuvasti kultapienelle, jolla on lapsen ajatusmaailma ja miten sinä se tiedät miten kukin meistä kasvaa jne.
Sanot hänelle että "puhu itsestäsi vain" mutta itse et puhu kuin hänestä. Vaikka samalla ehkä kerrotkin aika paljon itsestäsi.
Kyllä, hän saa puhua itsestään, omista arvoistaan ja näkemyksistään eikä niiden pitäisi loukata sinua millään lailla (minua ne ei loukkaa vaikka en olekaan samaa mieltä), ja kyllä hän saa olla sen ikäinen kun on ja omilla taustoillaan.
Ensi kerralla kun haluat esiintyä viisaampana ja vanhempana, kannattaisi minun mielestäni (ja tiedän, tämä on vain minun mielipiteeni) kertoa oma kantansa väheksymättä ja provosoitumatta ja jättää väheksyminen ja lässytys sikseen. Itse olen sitä mieltä, että sitten saattaisi saada jotenkin viisaan kuvan.
Noin vaan tuli mieleen tästä.
Älä, kultapieni, noin pahasti provosoidu ja nokkiisi ota, että rupeat suorastaan saarnaamaan. Katsos, nuoret luulevat, että vanhat ovat hölmöjä, mutta vanhat tietävät, että nuoret ovat hölmöjä. X)
Saathan sä omasta elämästäsi päättää ihan mitä vaan. Kuten ne toiset saa tietty pitää omat käsityksensä, ja jos löytyy mies mikä siihen suostuu, niin sehän on sen miehen valinta. Tossa tulikin joitain vielä muitakin näkemyksiä asiaan. Heillä on omat tapansa.
Että joo-o, kyllä sä saat valita ihan elää kuten itse parhaaksi näät ja sellaisen kumppanin kanssa kun parhaaksi katsot. Jos arvomaailmaa vastaavaa kumppania ei löydy, niin sitten voi joko elää yksin tai tinkiä, tai mitä nyt katsoo parhaaksi ja soveliaimmaksi itselleen. Jotkut ennemmin tinkii, paljonkin, kun elää yksin ja joillekin taas ne asiat ovat niin tärkeitä että elävät ennemmin yksin.
Ja oikeastaan, kaikilla on melkein yhtä epäreilut mahdollisuudet elää elämää mitä haluavat, tai tavoittelevat, joillain vaan vielä vähän epäreilummat kun toisilla. Mutta arvonnat on samat kaikille, synnytään minne ei valita ja pelataan niillä korteilla mitä on saatu.
Joten se on ihan jees.
Jaa... jos meidän huushollissa asiat menis noin, niin miehen tarviais vaihtaa renkaat 2 kertaa vuodessa, ja se olis siinä... sitten minä yksinäni hoitaisin kodin, lapset ja oman työn päälle, joka on aikamoisen fyysisen, kun taas miehellä siisti it- työ.
Kuinkahan pitkään jaksaisin raataa ilman apua...
Kyllä se kuulemsullekkin vielä tulevaisuudessa valkenee.. tänäpäivänä ei ole olemassa juurikaan mitään kotirouvan rooleja, paitti rikkaissa piireissä. Perus keskiluokkainen nainen käy myös töissä!!!! Ei enää ole niin että mies on perheen ainoa elättäjä.
Mutta lupaan.. tulet kyllä huomaamaan.... :)
Tasa-arvo on sitä, että kumpikin tekee jotain ja mielellään niin, että se joka jonkun asian taitaa parhaiten tekee sen. Ne vähemmän miellyttävät työt voi jakaa. Nykyään ei enää onneksi jaeta töitä sukupuolen mukaisesti mutta sekin on sallittua (tasa-arvon näkökulmasta) jo kumpikin on jakoon tyytyväinen. Eli siis tasa-arvo on sitä, että työt tehdään niin, että kumpikin on tyytyväinen. Ei ajatuksella fifty-fifty vaan esim. työpäivän pituus ym. voivat ja saavat ja niiden pitääkin vaikuttaa asioihin ja niiden tekemiseen.
Perinteisiin miesten töihin kuuluu myös perheen elättäminen, mutta en mä silti kotirouvaksi jäisi.
Keskustakerrostalossa ja ilman autoa asuen miehellä vois tulla aika pitkäksi, koska energialampun vaihtaminen kerran parissa vuodessa on aika pieni homma. Sulakkeetkin on pahus noita automaattisulakkeita, joiden napsauttaminen takaisin päälle vaatii kutakuinkin saman verran teknistä taitoa kuin valokatkaisimen käyttö.