ILOn pääperiaate työelämän kehittämisessähän on ns. kolmikantaisuus, mikä tarkoittaa työnantajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen ja maan hallituksen yhteistyötä sekä neuvotteluja. Myös Euroopan unioni on omaksunut tämän kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä, ja Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan.
Suomen työmarkkinahistoriassa merkittävä tapahtuma oli tammikuussa 1940 tehty ns "Tammikuun kihlaus", jossa työnantajapuoli tunnusti ammattiyhdistysliikkeen ja osapuolet tunnustivat järjestäytyneen työmarkkinatoiminnan osana demokraattista yhteiskuntaa. Samalla järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen.
Vuonna 1944 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Työnantajain Keskusliitto STK sopivat osapuolten neuvottelujärjestelmästä, ja samana syksynä neuvoteltiin jo työehtosopimuksista ja vähimmäispalkoista. Ensimmäiset varsinaiset työehtosopimukset sovittiin vuonna 1945.
Työehtosopimusten jälkeen seurasivat uusittu työehtosopimuslaki, laki työriitojen sovittelusta, laki työneuvostosta ja työtuomioistuimesta. Vuonna 1946 SAK ja STK tekivät yleissopimuksen eli neuvottelutoiminnan perusasiakirjan, joka vahvisti järjestäytynyttä työmarkkinatoimintaa.
Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tehtiin vuonna 1968, nimeltään Liinamaa-sopimus, jonka tavoitteena oli talouden vakautus. Sopimuksen mukaan kaikki saivat pennimääräisen yhtä suuren palkankorotuksen. Vuosien saatossa tupoissa on sovittu monista merkittävistä työ- ja sosiaalietuuksista sekä työelämän uudistuksista.
Suomen työmarkkinahistoriassa merkittävä tapahtuma oli tammikuussa 1940 tehty ns "Tammikuun kihlaus", jossa työnantajapuoli tunnusti ammattiyhdistysliikkeen ja osapuolet tunnustivat järjestäytyneen työmarkkinatoiminnan osana demokraattista yhteiskuntaa. Samalla järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen.
Vuonna 1944 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Työnantajain Keskusliitto STK sopivat osapuolten neuvottelujärjestelmästä, ja samana syksynä neuvoteltiin jo työehtosopimuksista ja vähimmäispalkoista. Ensimmäiset varsinaiset työehtosopimukset sovittiin vuonna 1945.
Työehtosopimusten jälkeen seurasivat uusittu työehtosopimuslaki, laki työriitojen sovittelusta, laki työneuvostosta ja työtuomioistuimesta. Vuonna 1946 SAK ja STK tekivät yleissopimuksen eli neuvottelutoiminnan perusasiakirjan, joka vahvisti järjestäytynyttä työmarkkinatoimintaa.
Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu tehtiin vuonna 1968, nimeltään Liinamaa-sopimus, jonka tavoitteena oli talouden vakautus. Sopimuksen mukaan kaikki saivat pennimääräisen yhtä suuren palkankorotuksen. Vuosien saatossa tupoissa on sovittu monista merkittävistä työ- ja sosiaalietuuksista sekä työelämän uudistuksista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä nyt vielä lista noista eduista mitkä suomalainen todella voimakas ja aktiivinen ammattiyhdistysliike on saavuttanut järjestäytyneiden tyontekijöiden hyväksi.
http://www.hyhy.fi/fi/jasenasiat/2-uncategorised/234-saavutukset.html
Miksi liitot loisivat verovaroilla, eivätkä maksa itse veroa.
tuo mitä sanoit ei pidä paikkaansa
Pitää osittain. Verovähennysoikeus nostaa reippaasti KAIKKIEN tulonsaajien verotusta. Jopa siinä määrin, että suurin osa liittojen jäsenistä maksaa vähintään saman verran jäsenyydestään, kuin on jäsenmaksulomakkeeseen merkitty (jos kiinteä maksu). Verovähennysoikeudesta pitäisi mielestäni luopua (liiton (opiskelija)jäsen jo vuodesta 1992).
Suomessa on tänä päivänä erittäin vahva ammattiyhdistysliike ja mahdollisuus tukea poliittisesti ja taloudellisesti tovereitamme eri puolilla maailmaa. Jos ay-tovereitamme vainotaan jossain päin maailmaa, se koskettaa meitä jokaista ja heikentää ay-liikkeen asemaa kaikkialla. Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistä yhteistyötä onkin tiivistettävä, sillä globaalistuminen on kova haaste ay-liikkeelle. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa vapaa ammattiyhdistysliike on kaikkein tärkein tekijä.
1920-luvun alkuvuosista on kuljettu pitkä matka. Suomi kuuluu tänään monella eri mittarilla mitattuna maailman maiden kärkijoukkoon. Meillä on vahva ammattiyhdistysliike ja hyvin toimivat työmarkkinasuhteet. Suomi on vahva demokratia. Ammattiyhdistysliike on vuosikymmenten aikana ollut rakentamassa suomalaista demokratiaa ja sopimusyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa SAK on ollut keskeinen vaikuttaja.