Mieheni ei tunnu arvostavan minua oikein missään. Seksiä ei tipu, ei edes kosketusta. Kun yritän lähestyä häntä, hän kimmastuu, että saakeli, ei kiinnosta. No tämän asian yli olen päässyt, ja olen tottunut elämään tällaisessa suhteessa.
Viikonlopuksi meillä tuli yllätysvieras, hänen sukulaisensa ja hän tokaisi tälle, että voi kamala, kun tulit yllättäen. Olen töissä ja vaimo lomalla, sen takia täällä on niin hirveän näköistä ja sotkuista. Valitettavasti sen takia voimme olla vain tässä keittiössä! No tuo on vain pikku juttu, mutta oli pakko kirjoittaa tänne, koska pakko purkaa tämä omasta päästä pois.
Mutta ihan uskomattomalta tuntuu, että haluaa sanoa tuollaisia asioita minun kuullen...
Viikonlopuksi meillä tuli yllätysvieras, hänen sukulaisensa ja hän tokaisi tälle, että voi kamala, kun tulit yllättäen. Olen töissä ja vaimo lomalla, sen takia täällä on niin hirveän näköistä ja sotkuista. Valitettavasti sen takia voimme olla vain tässä keittiössä! No tuo on vain pikku juttu, mutta oli pakko kirjoittaa tänne, koska pakko purkaa tämä omasta päästä pois.
Mutta ihan uskomattomalta tuntuu, että haluaa sanoa tuollaisia asioita minun kuullen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi olet naimisissa tällä tavalla käyttäytyvän miehen kanssa? Minusta kertomasi asia ei ole lainkaan pikkujuttu. Ansaitset parempaa.
Alkaa ilmeisesti suhteellisuudentajua kadota. Minusta tuo oli pikku juttu meidän suhteessa!
Onko kenelläkään neuvoa, miten voisin parantaa suhdetta, niin, ettei mies tuntisi itseään arvosteltavan. Sitä hän ei siedä. Jotenkin rakentavasti?
Mitä ihmettä?Ongelmahan on, ettei hän arvosta sinua. Sinun kannattaa tutkia itseäsi, mikä pitää sinua tällaisessa suhteessa? Hae itsellesi apua terapiasta.
"Miten voisin parantaa suhdetta, niin että miehellä olisi hyvä olla?"
taidat olla suurin marttyyrisielu sitten Jeesuksen. Käy ensin itse puhumassa pariterapeutin koulutuksen saaneen henkilön kanssa, mieti asioita hänen kanssaan ja tule järkiisi. "Herää pahvi" kuten ystäväni, eks-narsistimagneetti ruukaa neuvoa tuollaisia kyseleviä.
Tarkoitin että parisuhteisiin perehtyneen terapeutinkin tulisi kyetä vääntämään rautalangasta erittäin huonon suhteen merkit. Hän kyselisi, mitä sellaista hyvää ja arvokasta mies tuo vaimon elämään, josta ei ole syytä luopua. Mitkä ovat tällä hetkellä niitä suhteen plussia, voimaa antavia tekijöitä.
Kun listalle kertyy miljoona miinusta ja ehkä yksi plussa niin viallisilla aivoillakin oikea lopputulos alkanee hahmottua?
Oletko sä kynnysmatto? Mitä saat epätyydyttävästä suhteestasi? EROA äläkä aikaile..
Miehellä on toinen, äyskii huonon omantunnon takia.
... olet valitettavasti ajautunut jo siihen pisteeseen, että mieheisi on saanut sinut uskomaan olevasi "viallinen". Ei tässä tilanteessa enää parisuhdeterapiat auta. Mene ihmeessä YKSIN terapeutin luokse, jotta alkaisit nähdä parisuhteesi patologian selvemmin. Se mitä on sinulle jo muodostunut "pikku jutuksi suhteessanne" on todellakin sellaista, mikä ei ole tervettä...
Miehelläni on samanlainen tapa arvostella minua muiden seurassa ja siedin sitä aika pitkään. Siinä on herkästi mukana kuin Tukholman syndroomassa eli alkaa itsekin uskomaan, mitä toinen minusta sanoo.
Meillä on muutosta tullut sillä, että otan asiallisemman asenteen. Kysyn heti, miksi sanot niin ja voitko kertoa tarkemmim, mikä tässä nyt ahdistaa. Kysyn myös muilta kokevatko he tilanteen niin pahana kuin mieheni? Yleensä kukaan ei vastaa tai mumisevat jotakin epäselvää, mutta joka kerta niin tehdessäni se on saanut miehen nolostumaan. Ensin suuttui, jälkikäteen, mutta kun ei mene mukaan ja toteaa, että tällaisesta palautteesta pitää ryhtyä kunnolla keskustelemaan ei yleensä saa enää mitään vastausta.
Kyse on lapsellisesta halusta hallita ja sellaiseen pitää suhtautua kuin lastentarhalaiseen.