Olet edelleen mulle tärkeä

...kuulostellaaaaaaaaaan...

Oliko tää naiselle vai miehelle? Kerro vaikka edes maakunta.

..........................................

Kyllä kuullosta niin tutulta aloitajan kirjoitus että tulvii muistoja mieleen, tosin oleva aivan varma ettei ap tarkoittanut minua.
Haluankin sanoa että kannataa unohtaa kaikki ex rakkaan lupaukset koska he eivät useasti pidä sanojaan uuden elämän kuljettaessa venhoa ulapalla.
Minulle rakkaani sanoi vuonna yx ja kax että pidetään tässä hetki taukoa ja katsotaan samalla missä mennään, mutta sen hän lupasi että ystäviä tulemme olemaan aina koska olen hänelle niin rakas , lupasi pitää yhteyttä...
olisi pitänyt olla viisas ja unohtaa samantien eikä elätellä toiveita yhteydenotosta.

Kerro mistäpäin suomea kirjoitit tämän ?

itäsuomesta

Siis kirjoittaja on mies ?

Kuin lukisi omia ajatuksiaan..Muutaman vuoden takainen tuttavuus tuli elämääni uudella tavalla,ja sai muistamaan miten ihania hetkiä vietimme..Vannoo ettei koskaan halua loukata mua ja tykkää musta edelleen mutta siltikin jotain epävarmuutta hänellä on.Pelkoa etten enää tuntisi häntä kohtaan mitään sellaista kun aiemmin vai mitä?Itse taistelen tunteitani vastaan jotka joskus tuntuvat yksipuolisilta mutta kun en tiedä mitä sanoa tai tehdä oikein että saisin tunteeni selville myös tälle miehelle.

Tuo että muutaman vuoden takainen tuttavuus äkkiä taas lähestyy, tarkoittaa tavallisesti että on tullut jätetyksi nykyisessä suhteessa ja tarttuu ensimmäiseen mahdolliseen hanakkaan ihmiseen joka tulee mieleen menneisyydesä

Alkaakos kirjoittajan nimi E kirjaimella ? koska kuulostaa nii tutulta...!!!!!

Aika tossa aloittajan kirjoituksessa täsmää kyllä omaan elämään ja edelliseen varsinaiseen parisuhteeseen... Mutta tuskinpa, taitaa olla mun osalta vaan toiveajattelua.

Ehkä asia on vaan niin että tälläisten asioiden suhteen ihmiset ajattelee monesti samoin kuin muut. Eipä kai ole ihme kun aiheesta on tehty niin monta laulua, elokuvaa, runoa ja kirjaa.

Monilla meistä taitaa olla samanlaisia tarinoita menneisyyksissämme.

Heivää se läski ukkos pihalle, ja ota minut takaisin? en petä sinua enää toista kertaa.. siis luottamusta, kaipaan sua?

alku sopisi hyvin minunkin tarinaani, taitaa olla useita samanlaisia kohtaloita maailmassa. Mietin, miltähän tuntuisi tavata tuo nainen nyt vanhempana, olisinko heti tasaraha ja valmis jättämään kaiken vuoksi naisen vai huomaisinko ettei sitä vetovoimaa enää löydykkään...mietin, mitenhän siinä kävisi kun haaveilemani rakkaani astuisi oikeasti uudelleen elämääni....häntä rakastin paljon

Ihan kuin oman eksäni kynästä, mutta ei olla kylläkään nähty ihan juuri.

Hei, täällä tämän viestiketjun alkuperäinen kirjoittaja, joka aloitti tämän viestiketjun viime vuoden kesällä.
Halusin vain kertoa, että viime viikolla oli "hänen" luonaan taas kylässä, ja niin siinä kävi että molemmat tunnustimme että meil edelleen on jonkinlaisia tunteita toisiamme kohtaan. Hän oli sen minusta jo huomannut pitemmän aikaa. Itse hän ei ollut kehdannut sanoa niistä...
Se, miten meidän jatko etenee on vielä epäselvää koska tässä on vähän kaikenlaista, olenhan itsekin toisen kanssa vielä parisuhteessa...
Tiesin aina sydämessäni, että hän tulee tuntemaan samallalailla kuin minäkin :)

Voi vittu mikä idiootti sinä olet, roikut menneessä ja olet toisen kanssa. Tiedätkö mitä, tuhlaat sen nykyisen puolisosi "Rakkausaikaa" ja teet hänet katkeraksi omaa itsekkyyttäsi, mitä jos menisit hirteen, ei sua kukaan kaipaa vaikka niin kuvittelet, ansaitsisit kyllä jäädä yksin. Elämä on valintoja ja typerintä mitä tiedän on roikkua menneisyyden fantasioissa, kun on muuten niin kovin kovin pieni elämä......oma suhde tuntuu tylsältä kun sen eteen ei mitään tehdä niin jo kaipaillaan eksiä, vaikka tiet ovat varmasti hyvästä syystä aikanaan päättyneet, vaikket sitä muista. Ääliö.

Hei, ketjun aloittaja täällä taas jälleen.

Ei minusta ja "hänestä" mitään tullutkaan... hän kyllä välittää, mutta ei pysty ajattelemaan muutakuin ystävänä... Tavallaan ymmärrän, kun hänen elämäntilanne on vähän sellainen, että parempi kun selvittäisi omat asiansa ensin.

Totuus on vain se, että mulla vaikea ajatella itse pelkästään ystävänä, tai no ehkä se varmaan ajan kanssa, mutta sen tiedän että aina mulla häntä kohtaan tulee olemaan jotain tunteita... En voi sitä valehdellakkaan. Olen kuitenkin nykyisen kumppanini kanssa, ja rakastan häntä. Pitäisi kai mennä elämässä eteenpäin...

Näitä samankaltaisia tarinoita elämästä on varmaan ihan älyttömästi koska hyvin moni stoori oli kuin minulle tarkoitettu muttei kai sitten kuitenkaan ?
Ymmärrän hyvin että exät eivät halua menneisyyden kantavan tähän päivään eikä täten halua kuulla tai ottaa vastaan jotain kauan sitten kuollutta kun taas ymmärrän senkin hyvin että joku suhde on ollut sille toiselle osapuolelle hyvin tärkeä vaihe elämässä ja että hyvinkin vanhan suhteen toisen osapuolen näkeminen useiden vuosienkin jälkeen saattaa merkitä hyvin paljon ihan toisessa merkityksessä kuin tämä haluttomampi osapuoli kuvittelee.
Aika muuttaa ihmistä mutta rakkaus pysyy muuttaen muotoaan.
Olen mies, enkä pistäisi pahakseni jos ex pikakihlattuna ottaisi yhteyttä , ei minulla ole hänestä pahaa sanottavaa vaikka teki mitä teki , tunteeni ovat lähinnä kaverilliset häntä kohtaan vaikken ole hänestä kuullut sitten yli kahteenkymmeneen vuoteen mitään,,
Moni vaan kokee asiat ahdistavaksi, minä en.

Ketjun aloittaja täällä taas...

Elämässä on yrittänyt mennä eteenpäin... mutta niin, vaikea on yrittää olla ajattelematta ex:ää pelkästään ystävänä.

Aina kun näen hänet, aina iho menee kananlihalle ja yritän kaikin keinoin piilottaa sen ajatuksen, että haluaisin ottaa hänet kainalon väliin, ja sanoa välittäväni kovasti edelleen. Viimeksi näin hänet viikonloppuna, ja odotan mielessäni kokoajan sitä hetkeä kun näemme taas.

Toivon aina mielessäni, että jonain päivänä "hän" kertoisi haluavansa olla mun kanssa oikeasti.... huoh, tuntuu vaan että ei varmaan koskaan.

Aloitus ei ollut minulle, mutta olisi voinut olla. Ajattelin, että mene nyt jo eteenpäin, niin minäkin voin mennä. Sääliksi käy sinua ja miestäsi. Keskittyisit siihen, mitä sinulla on. Kultaiset muistot ovat hyviä muistoina, joten annetaan niiden pysyä sellaisina eikä pilata niitä sekoilulla.