Outoa käytöstä

En voi tietää, mutta selvinnee sulle. Älä vaan ala mytötäilemään. Tsemppiä kiukkupussin kanssa!

Jos olet äiti ja sulla on lapsia miettisin tarkkaan otanko helposti kimpaantuvan ihmisen elämääni.

Meinaan alussa pitäisi olla se kuherrusaika jolloin näytetään ne parhaimmat puolet. Jos nuo on parhaat puolet miehestä mitähän kaikkea tuosta

persoonasta vielä irtoaa. Sairas sanoisin kokemuksella.

Siis heti alussa tuollaisia käytöshäiriöitä ja SINÄ koetat muuttaa itseäsi jotta tuosta voisi kehkeytyä parisuhde? Öööö... niinku miksi?

Tässä on taas kunnon klisee, nainen yrittää parantaa mahdollisen sekopään. Lopputulos saattaa kyllä olla tuttu poliisit paikalle jne.

"run forrest run"

Täälläkin tuli vastaan samanlainen tapaus. Ihan hillittömän mukava mies kunnes toisenlainen persoonallisuus tuli esille. Muutaman viikon mietin mitä teen... Olin rohkea: otin jalat alleni. Kauempaa katsottuna tein yhden elämäni parhaimmista päätöksistä! Nyt voin taas hengittää vapautuneesti; olla oma itseni. Mieluummin yksin kuin jatkuvan pelon alla. Ja kyllä se tasapainoinen mies jostain vastaan tulee :)

Voimia ja rohkeutta sinulle, ap!

Onko mies hiljattain eronnut?

Kuullostaa ihan entiseltä mieheltäni.

Ollaan saatu juteltua onneks ja hän on pyytänyt anteeksi käytöstään.Ihmisellä jolla on omatunto tajuaa virheensä ja haluaa tekonsa hyvittää.ja onhan se näin että kaikille pitää antaa mahdollisuus.hän ei kuitenkaan ole minua lyönyt.ja koska molemmat tykkäävät toisistaan paljon niin haluan panostaa tähän.
jos aina juoksee tilanteesta pakoon niin ne siirtyvät eteenpäin eikä sekään ole hyvä.ei ihme kun nykyään erotaan liian helposti eikä selvitetä asioita....
tiedän tämä keskustelu jakaa kahtia mielipiteet...

pessimisti ei koskaan pety sanotaan mutta itse jaksan uskoa hyvään ja ajatella positiivisesti.ja joo tämä oli ainoa kerta.elämässä tulee joskus ylä että alamäkiä ja ne kuuluu elämään.niistä on myöskin opittava ja mentävä eteenpäin ja ennen kaikkea jos osataan keskustella asioista niin aina parempi.

No ei heti ensimmäisestä tapauksesta tarvitse kirvestä kaivoon heittää, mutta pidä silmäsi auki. Muuten saatat huomata parin kuukauden kuluttua, että mies on eristänyt sinut kaikista ystävistäsi, dominoi sinua miten haluaa ja syyllistää sinut kaikesta mahdollisesta. Sitten et enää edes osaa lähteä suhteesta, koska mies on vienyt itsetuntosi ja saanut sinut uskomaan että syy on oikeasti sinussa.

Noh, kuulosti varmaan liiottelulta. Sitä se ehkä olikin, mutta silti ihan mahdollinen tilanne. Miehen käytöksessä tosiaan oli niitä vaarallisia piirteitä. Eikä se mitään merkkaa, ettei mies heti lyönyt. Eihän se lyöminen yleensäkään heti ala, vaan vasta sitten kun toinen on sopoivasti alistettu. Eikä se lyöminen ole ainoa asia joka suhteen tuhoaa. Henkinen väkivalta voi olla melkein yhtä kauheaa.

Noh, eniveis: Olet päättänyt vielä yrittää ja mies on luvannut parantaa tapansa. Katsotaan miten käy. Jos sama meininki kuitenkin jatkuu ja ajan mittaan myös pahenee (kuten yleensä), niin pistä välit poikki. Ei se ainoa mies maailmassa ole.

Thanks!!!
Olen joskus kauan sitten elänyt narsistisen miehen kanssa.Siihen kuului henkinen että myöskin fyysinen väkivalta.Mies oli sairas henkisesti.Joten olen ottanut tuon huomioon.Aion nyt katsoa 2kk miten nää asiat suttaantuu.Jos muuttuu ongelmaksia ja mies ei ole halukas muutttamaan asennettaan niin sitten saa painua v....n. Muistakaahan tää; luonnettaa ei voi muuttaa mutta asenteen voi. :) siinä on se vissi ero.
Tiedän sen että miehiä riittää ja tiedän oman arvoni naisena sekä kunnioitan itseäni.pidän itsestäni huolta.ottajia kyllä on.mutta haluan nyt nähdä mitä tämä on.ja onko mies sanojensa takana.
heti ei pidä mielestä antaa periksi ja lähteä juoksemaan pakoon jos tulee pienikin vastoinkäyminen,pieni keskustelu on paikallaan ja miettiä yhdessä miksi käyttäydyt näin.
Sekä eräs keski-ikäinen nainen antoi minulle hyvän neuvon ; siedätyshoito....se usein tepsii.
luotan nyt vaistooni.Ja en nää tässä mitään negatiivista....jos tuntisin negatiivista niin olisin jo lähtenyt.
Rakastakaa! rakkaus voittaa aina.....vai voittaako? ;)

Komppaan mockeria. Todennäköisesti ap lankeaa aina näihin luonnevikaisiin. Luulee, että rakastamalla muuttaa mulkeron kunnon mieheksi. Suhteen alkuhan tosiaan pitäisi olla sitä ihaninta aikaa ja silloin näytetään itsestään vain ne parhaat puolet:)

Mielestäni suhteen alussa ei kannata alkaa siedättämään itseänsä tai ajattelemaan, että onnistuminen vaatii sisukasta asennetta tai siedätystä. Haiskahtaa siltä, että ap:lla hieman vääristynyt kuva parisuhteesta!

Ihastunut haluaa olla kumppanilleen ymmärtävä, ihana ja se paras kumppani.
Ap:n potentiaalinen partneri kuullostaa aivan päinvastaiselta. Kannattaa varmaan miettiä vielä uudelleen onko uusi kumppani ihan se paras mahdollinen vaihtoehto kumppaniksi, jos kerta tarjontaa piisaa!

Oletko varma, että tykkääminen on molemminpuolista? En ole ikinä nähnyt miestä, joka olisi tyly tai kiivastuisi ihastukselleen. Kiukuttelevat kuitenkin naisille, joista eivät välitä.

Hermostuu helposti ja saa kiukun puuskan. tuskin tuo tapa nyt anteeksipyynnöllä muuttuu. Ikävä kyllä sulla on käsissä narssistisia piirteitä omaava ihminen joka alkaa toimimaan miten sinä odotat mutta kimpaantuvaa ylilyövää luonnetta et sinäkään rakkaudella paranna.

Anteeksi nyt vaan mutta rakkaus on naivia ja sinisilmäistä kunnes tulee se eka lyönti töniminen tai paukauttaa lapsesi seinään. Tätäkin on koettu. Eli kokemuksen äänellä varoisin liian läheistä suhdetta tuohon mieheen nopeasti. Kun aikaa menee huomaat virheet jos haluat ne huomata.
Maailma on täynnä miehiä jotka ovat täyspäisiä ihastuessaan näyttävät ja hellivät kuin kukkaa. Nämä kiukut eivät osaa ajatella toiselle hyvää , lahjoja hyvänä pitoa ellei itse saa siitä vielä enemmän.

Se ei ikinä tiedä hyvää jos suuttu heti aluksi ja helposti eikä siedä vastaan sanomista. Joku narsisti se on joten juokse nyt vielä kun voit. Älä sitten 4 kk päästä tule tänne sanomaan että olet rakastunut mutta se onkin väkivaltainen ja et pysty eroamaan.

Onko mies eronnut äskettäin? Jos, niin oliko tuo ko. piirre osasyynä eroon?

Kokeileppa rakkauttasi jos lapsesi ärsyttää ja sanoo vastaan tarttuuko pilliin ? Kuulostaa ja kuulostat niin tutulta.

Lähde, vai onko sinusta enää lähtijäksi? Jos ei ole, riippuvuussuhde on jo ehtinyt syntyä. Sisimmässäsi tiedät, että miehessä näkemäsi piirteet ovat varoitus sinulle. Muuten et ihmettelisi ja kyselisi täällä. Ansaitset miehen, joka kunnioittaa sinua ja on kohtelias ja rakastava sinua sekä myös lastasi kohtaan. Rakkautta teille.

Kyllä minusta lähtijäksi on.Ja olen nyt tehnyt päätöksen yön aikana, että seuraavasta lähden.Olette kaikki niin oikeessa että minun ei pidä sietää tuollaista käytöstä ja että tuo ei todellakaan ole normaalia.Onneksi hän ei asu tässä kaupungissa.ja se mitä hän on kertonut menneisyydestä niin hän on itse pilannut ne omalla tyhmällä käytöksellään.Varmaankin toistaa nyt samoja virheitä minunkin kanssa,

kiitokset hyvistä neuvoista teille kaikille!!!!
Nyt se on ohi....

Mies oli todellakin erikoinen.Alistava,aliarvioiva,puhui töykeästi,oli mustasukkainen.Kännissä lateli minulle törkeyksiä.Oli kuin eri ihminen.Näytin jälkeenpäin hänelle hänen törkeimmät viestit.Käänsi päänsä ja oli ettei mitään.Naisia sillä näytti olevan.Hänelle ei mitään yhteisiä pelisääntöjä laitettukaan.Mutta minä olin alistettu.Luulenpa etten ole ainut joka on saanut myrkkyä sydämeen ja joutunut pettymään hänen suhteen.Mutta onneksi minulla on vahva tukijoukko jotka pitävät minut pinnalla.Ja luojan kiitos tätä ei kestänyt kauaa...Joten en kerinnyt kiintyä häneen ja pystyn helposti menemään eteenpäin tästä.Sillä olenhan vielä nuori ja elämä edessä.Mitään ei ole(ei lapsia,ei miestä yms yms) joten tästä on helppo jatkaa matkaa.
Aikani kuuntelen ja katselen.Mutta kun rajapyykki tulee vastaan nostan selkäni suoraksi ja nostelen jalkoja ja jatkan eteenpäin.Tämä on helpottanut että mies oli vittumainen ja ilkeä.Omalla käytöksellään myöskin etäännytti minua.Jos on liian ylimielinen ,kylmä, vittumainen sekä kohtelee rumasti enkä' saa rakkautta takaisin jota itse annan koko ajan niin tajuan ja onneksi pystyn jatkamaan matkaa.
Minun sydän on niin monta kertaa jo revitty sekä tikattu kiinni että olen jo tähän tottunut.Ei tunnu enää missään.Olen kovettanut itseni monta vuotta.Hyvähän se on näyttää välillä tunteensa ettei ole ihan tunnevammanen.Mutta tämähän on elämää...Elämä on yhtä menettämistä ja niin ylä-että alamäkiä.

Toivottavasti uusi rakkaus odottaa vielä minua johon voin pysähtyä lopullisesti.......

Teit varmaan hyvän ratkaisun.

Mitä olet itse ajatellut tehdä, jottei sinun sydäntä enää revittäisi rikki? Ettet ajautuisi suhteisiin, jossa sinua alistetaan?

Ajattelin elää.....Tää on vaan elämää.
Joskus sitä kohtaa sellasia ihmisiä jotka ei ole sinua tarkotettu...Siittä täytyy oppia ja jatkaa matkaa ja ottaa se kokemuksena.Virheitä tulee mutta niistä pitää oppia.Joku taisi huudella täällä että hakeudun sellaisien alistavien miesten seuraan...Niin tiedä sitten.Mutta onneksi tätä ei kestänyt kauaa.Ja jaksan mennä eteenpäin....