Meillä tod.näköisesti ero edessä..yhteisiä lapsia on 2 ,4- ja 6-vuotiaat.molemmat meistä vanhemmista rakastaa lapsia ylikaiken ja vietämme heidän kanssaan paljon aikaa.pulmana tulee siis olemaan kuinka saadaan huoltajuusjutut sovittua.kaikenlisäksi minulla on vuorotyö ja miehellä päivätyö.tämä siis antaa minulle huonot asetelmat.vai?onko jollakulla kokemusta?
Lapset ja ero
Ahistus
8310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
... viimeinen lauseesi viittaa siihen, että olette menossa käräjille huoltajuusasiaa vatvomaan... miksi? Ei vuorotyö tee ketään ihmistä huonommaksi huoltajaksi - lasten tapaamiset voi kyllä järjestää ihan sovussa joustavasti...
helppoa lasten kanssa, jos on normaali päivätyö. Lastenhoito on muuten melkein mahdotonta järjestää.
No mitä varten pitää erota, eikö löydy millään keinoa saada asioita rullaamaan.
Liittyykö kolmas ja kummallako mukaan ja mistä syystä tuo kolmas on silloin tullut.
Vai onko jompikumpi teistä väsynyt lapsiprheen arkeen ja haluaakin omaa tilaa ja aikaa, eli sitä nuoruudessa ehkä liian lyhyeksi jäänyttä menemisen aikaa.
Tämähän on usein syynä lähisyyden vähenemiseen joko salarakas tai sitten v'äsyminen, silloin ei halua seksiä toiselta eikä läheisyyttä, sillä kaikki vikahan on vain toisessa,kun omaa väsymystään ei millään pysty hyväksymään.
Saattaahan se olla, että tuo väsyminen saa aikaan toisen lähtemään hakemaan sitä lohtua sieltä salarakkailta.
Kummassakaan tapauksessa ei ole todellista syytä erota, vaan yrittää päästä hoitamaan omia ajatuksiaan, vasymisiään vaikkpa terapian avulla kuntoon, niin että pystytte hyväksymään tällaisen elämisen vaiheen kuuluvan ihan normaalisti elämään, eikä pakenemaan erolla, lapsillenne tämä on tradegia, vaikka olisitte kuinka rakastavia vanhempia heille, kaksi osoitetta on aina yhden liikaa.
Lapsenne näyttävät olevan täysin puolustuskyvyttömiä ja ymmärtämättömia asioiden suhteen nyt, mutta he kasvavat ja tulevat ietoisiksi asioista venhempina, eikä se todella ole heille hyväksi.
Koettekaa löytää onni uudelleen, sillä onhan teillä sitä ollut kun on kolme lastakin saatettu maailmaan. Nyt lienee se kaikkein ruuhkaisin aika siinä perhe-elämäss, lapset vaativat jatkuvaa valvontaa ja yhteinen aika on kortilla, mutta pian se helpottaisi, kun nuorimmainenkin menee kouluun on tilanne aivan toinen, aikaa jää enemmän, lapset viihtyvät kavereiden kanssa leikkien jo pitkiä hetkiä.
Jos on tullut tehdykdi jo tyhmiä tekoja, olisko sitä anteeksiantoa ja ymmärrystä käydäkin asioita totuuden mukaisesti ja nähdä ne oikeat syyt ja korjatakin niitä, jotta perheenne saisi jatkaa yhdessa ja iloita yhdessä lasten kouluun menosta ja kasvamisesta.
Menetätte valtavasti erollanne.
Siinä se on pähkinänkuoressa kaikille eroa miettiville! Jos tajuaisi edes puolia tuosta ja ymmärtäisi eron sijaan ruveta paiskimaan töitä suhteen pelastamiseksi. Aina se ei toki onnistu mutta vasta sitten kannattaa erota kun on kaikkensa antanut ja yrittänyt!
Itse yritin tätä eksälläni suomentaa mutta ei mennyt perille ja ero tuli. Taka-askelia en enää ota minäkään. Se viedään nyt loppuun minkä hän halusi. Mutta miettikää hyvät ihmiset tarkkaan ja tehkää kaikkenne ennen isoja ratkaisuja!!!
Mnbkvbhjgiuycfvvbkfsdrgjseksivcdbkbfigigyjkjk
Niin se vaan on... Sanokaa mitä sanotte. Loppupeleissä isä haviää aina vaikka olisi kuinka hyvä ja kunnollinen. Tulee olemaan kaikissa oikeusasteissa ja sosiaalivirkailijoiden kanssa tekemisissä altavastaajana.
Nm. kokenut.
Hei haloo! Jos jäät yksin/lähihuoltajana vuorotyöläisenä kolmen pienen lapsen kanssa, niin varaudu lastensuojelutoimenpiteisiin. Eli vaihtoehtosi ovat paiskia töitä parisuhteen kunnostamiseksi niin että jaksatte yhdessä ainakin muutaman vuoden, siirtyä säännöllistä päivätyötä tekeväksi lähihuoltajaksi tai mahdollisesti menettää lapsesi huostaanoton kautta (olet öitä poissa ja kouluikäistä ei voi viedä vuoropäiväkotiin).
Kerropa meille nyt miksi ero on tuloillaan? Melkein arvaan mutta kerro nyt kuitenkin!
Moi. Eronneena/jätettynä lähes 20 vuoden ja ala-aste ikäisten lasten kanssa itse kokeneena voin kertoa että. Muutaman kuukauden erossa olon jälkeen tunteet herää ja yhteenpaluun jälkeen kaikki on paremmin kun ikinä.
Suosittelen jotain perheasia neuvojaa (josta itellä ei kokemusta), mutta kun luovut jostain jota et osaa arvostaa, huomaat mitä menetit.
Vaikea juttu, molempien pitäisi avata silmät ja katsoa asiaa kaukaa, että näkee lähemmäs. Ero ei välttämättä ole oikea ratkaisu jos suhteeseen ei kuulu väkivaltaa yms. vaan kyse on kyllästymisestä yms. normaalista olotilasta pitkän suhteen jälkeen. Lisäksi tuon ikäiset lapset häiritsevät parisuhdetta, joten oletko varma ettette ole vaan unohtaneet toisianne?