on myymässä vanhuksen kiinteää omaisuutta lakimiehensä avulla ilman valtakirjaa. Vanhus ei tiedä, palvelutalossa.
ns "lähin omainen"
tavallista?
151579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Luulo ei ole tiedon väärtti toisten asioista, koska onhan tämä vanhus voinut jo sinulle kertoessaan "unohtaa" allekirjoittaneensa kiinteän omaisuutensa myyntiin oikeuttavan valtakirjan. Myynti ei taida edes onnistua aivan avoimella valtuutuksella, koska kiinteän myynnissä on oltava mukana julkinen kaupanvahvistaja.
ongelma onkin "lähimmän" omaisen valta, johon luottaa ilman valtakirjaa
Mikä ihme se ongelma nyt onkaan? Myyminen ilman valtakirjaa kun EI onnistu.
On aivan tavallista että lähin omainen laittaa vanhuksen asunnon myyntiin. Kun ostaja sitten löytyy, tehdään maistraattiin hakemus edunvalvojan määrämikseksi tiettyyn tehtävään. Kun edunvalvoja on määrätty, tekee edunvalvoja lupahakemuksen asunnon myyntiin joka sitten maistraatissa tutkitaan ja hyväksytään/hylätään.
Eli siis asunnon VOI laittaa myyntiin, mutta kauppoja ei voida ilman edunvalvojaa ja maistraatin lupaa tehdä.
Joo "edunvalvoja" antaa 10e/pvä ja 20 e/viikonlopuksi, oli lehdessä joskus juttua.
Tässä oli ensinnäkin puhe siitä, että edunvalvoja määrätään vain tätä myyntiä varten, joten muuten hän ei vanhuksen raha-asioihin puutu ja että vanhus on palvelutalossa.
Ja tuosta 10e/päivä. Jos edunvalvottavalla on esim. paljon velkoja ja pienet tulot (eläke), niin ei minusta 10e/ ole liian vähän ruokaan ja hygieniaan ym. Edunvalvojahan hoitaa vuokrat, muut asumiskulut ja muut pakolliset menot. Siitä ei välttämättä jää enempää käyttövaroja. Ja jos jää, niin isompiin hankintoihin voi pyytää edunvalvojalta.
>>On aivan tavallista että lähin omainen laittaa vanhuksen asunnon myyntiin.
Höpsis itsellesi, mutta näin se vain menee (käsittelen ko. myyntilupia työkseni). Tyypillisin tilanne on se, että vanhus on dementoitunut ja hoitokodissa. Varsinaista edunvalvontaa ei tarvita, koska joku lähiomainen auttaa asioiden hoidossa, yleensä puoliso tai joku lapsista ym. Asunnon omistaminen vaikuttaa hoitomaksuihin, joten pienituloisilla asunto on pakko myydä. Omaiset laittaa asunnon myyntiin, ostajaehdokkaalle kerrotaan, että kauppa voidaan tehdä vasta maistraatin luvan tultua. Tässä vaiheessa haetaan edunvalvojaan tiettyyn tehtävään, eli siihen asunnon myyntiin jne.
Toki sitä edunvalvojaa voi hakea jo ennen kuin asunto laitetaan myyntiin. Jostain syystä näin harvemmin tehdään.
Omaisia voidaan kuulla myyntilupaa annettaessa, mutta se ei ole välttämätöntä. Jos vanhus tarvitsee sen rahan OMAAN elantoonsa, ei omaisilla ole siihen mitään sanomista.
Ei asunnon omistaminen vaikuta hoitomaksuihin, ellei siitä ole esim. vuokratuloja. Tosin asunnon ylläpitoon ei välttämättä jää rahaa hoitomaksujen jälkeen ja esim. omakotitalo menee huonoon kuntoon, kun se seisoo tyhjänä.
Joopa, olisi myyntilupia käsitellessä tai siis myönnettäessä syytä olla perillä hoitomaksujen määräytymisistä, ettei lupien pyytäjien ko. perustelut pääse läpi ja vanhusten omaisuus häipyy jo heidän eläessään ja kenenkähän hyväksi.
"Työksesi myyntilupia käsittelet", etkä edes sitä tiedä, ettei asunnon omistaminen hoitomaksuihin vaikuta!!!
>>Omaiset laittaa asunnon myyntiin, ostajaehdokkaalle kerrotaan, että kauppa voidaan tehdä vasta maistraatin luvan tultua. Tässä vaiheessa haetaan edunvalvojaan tiettyyn tehtävään, eli siihen asunnon myyntiin jne.>Omaisia voidaan kuulla myyntilupaa annettaessa, mutta se ei ole välttämätöntä.>Jos vanhus tarvitsee sen rahan OMAAN elantoonsa, ei omaisilla ole siihen mitään sanomista.
Ei savua ilman tulta! Kyllähän tuo omistuksessa oleva varallisuuskin vaikuttaa hoitomaksuun tuottonsa osalta, mutta vain hoidon toteutuviin kustannuksiin saakka.
Huoneiston vuokratulon osalta asia jo edellä mainittiin, mutta metsäomaisuus on luku sinänsä.
Metsäverotuksesta poistettiin pinta-alaan perustuva verotus, mutta hoitomaksua määrättäessä metsämaasta huomioidaan laskennallisena tuottona likiarvona satanen hehtaarilta. Tästä voi hakea huojennusta jos asiantuntijoiden lausunnot puoltavat tuoton pienemmäksi esim. nuoren taimikon osalta. Se onkin vissiin tapauskohtaisempi juttu jos vähän ennen hoitoon hakeutumista erämaaparturit ovat panneet hehtaarit puliksi ja pankkitilit lahjoitettu ennakkoperinnöiksi jne. Huomaa että kunnan omakustannustaso on kattona, joten oikeasti rikkaat eivät joudu juuri tätäkään kautta kustantamaan köyhempien hoitopaikkoja.
M.O.T. maksut ovat myös varallisuudesta määräytyvät.
>>M.O.T. maksut ovat myös varallisuudesta määräytyvät.
Maksut ovat tuloista, ei varallisuudesta määräytyvät. Tuo metsätulo on tulo sen vuoksi, että se perustuu juuri tuohon laskennalliseen tuottoon (siis tuloon), mikä välttämättä ei ole todellinen tulo Metsäomaisuus on siis poikkeus, mutta tulo kuitenkin. Aikaisemmin jo kirjoitin, että asunnoista huomioidaan tulot, jotka siis yleensä ovat vuokratuloja. Siis tulot.
Tuo kunnan omakustannus on aina kattona, mutta kun laitosvuorokausi maksaa ainakin 100 euroa, niin harva rikaskaan maksaa hoidostaan 30 000 euroa kuukaudessa.
Mutta tuolla aikaisemmin jo kerroin, ettei omaisuus vaikuta hoitomaksuun, mutta omaisuudesta saadut tulot vaikuttavat.M.O.T. Tuo metsätulo on siis hiukan poikkeus, mutta koska se tuotoksi lasketaan, niin tuloa se on. Joten mielestäni en ole antanut virheellistä tietoa.
Hienoa, oikeastaan, kukin kielioppinsa puitteissa, olimmekin kaikki oikeassa, erkkikin!
Taitaakin olla niin, että hoitoon menevälle perilliset uskottelevat lepäävänkin varallisuuden valuvan kunnalle/kaupungille, ellei myydä ajoissa sopivalle.