Mies joko bi tai homo

Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä, ihan teini-iästä saakka. Meillä on kaksi päiväkoti ikäistä lasta, asuntolainaa jne niinkuin muillakin perheillä. Viime uutena vuotena olimme juhlimassa ja mies sitten tokaisi jotain (en muista enää mitä) johon kommentoin että "ai oletko sä bi-seksuaali vai?" Mies vastasi siihen että "no kukapa meistä ihan täysin heterokaan on". Asia jäi vaivaamaan ja tässä yksi ilta aloin tivaamaan asiaa mieheltä uudestaan. Kysyin suoraan että onko mies hetero, bi vai homo. Hän ei suostunut vastaamaan mitään, sanoi vaan ettei kuulu mulle että on niin henkilökohtainen asia. Kerroin mitä mies oli uutena vuotena sanonut ja tivasin lisää. Sitten sanoi että "no okei, sama vastaus sitten, anna jo olla". Sanoin vaan miehelle että musta on aika pelottavaa ettet vastannut mulle oevasi hetero...Asia jäi siihen. Tuntuu vaan kurjalle kun oon koko ajan luullut olevani heteron kanssa, toisaalta ymmärrän ettei ole helppoa tollasesta asiasta olla kovin avoinkaan, varsinkin jos mies ei ole itsekään ihan varma sunntautumisestaan. Ei kai tässä muuta voi kun toivoa ettei mies olisi homo. Sittenhän tässä litossa ei olisi mitään järkeä. Uskoton ei ole ollut eikä aiokaan olla. Että silleen...tässä sitten elellään niinkuin ennenkin?? Muistan kuitenkin jo ennen naimisiin menoamme tilanteen (noin 11.v sitten) kun mies näytti tietokoneelta mulle kuvan kahdesta miehestä puuhissa ja yhdessä naurettiin sille. Luulin että se oli vaan vitsi. Muutamaa vuotta myöhemmin (noin 2006) ihan tyhjästä suunnileen kesken mun lauseen mies huudahti "mä en jaksa enää tätä teeskntelyä!!!" Mä siihen vaan että "mitä teeskentelyä????". Asia jäi siihen ja ollaan elelty normaalia elämää koko ajan, lapsetkin syntyivät suhteeseen jne.

Kirjoitan tänne koska haluaisin tietää mitä muut tekisivät mun tilanteessa. Ei huvittaisi yhtään erotakaan sillä rakastan miestäni ja lapsiani. Mutta jos tämä on valhetta???
4347
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Anna olla.Jos miehelläsi olisikin bi-puolensa mutta hän lähinnä fantasioi-Miksi se olisi niin paha asia.Meissä kaikissa on se seksuaalisuus vivahteineen.Sinäkin luultavsti fantasioit ajoittain vaikka vieraasta miehestä seksin aikana(ei ole ihmeellistä) Miksi miehesi joka on hyvä isä eikä ole satuttanut sinua ulkopuolisilla suhteillaan-miksi sinun pitäisi häntä ahdistella? Se että osaa fantasioida-tuo rikkautta seksielämään. Jos hän sitten jotakin sinulle kertoo-se on hänen valinta.

Äänestä

Selvästi mies ainakin jollain tasolla haluaisi avautua sinulle tässä asiassa, mutta ei selvin päin uskalla. Kännissä tosin voi tulla riitaa ja tulla sanottua asioita joita ei tarkoita...

Jos vaan jatkatte entiseen malliin ja annat miehelle olla tilaa se kuka hän on? :) Jospa hän antaa sinulle tilaa ensin sopeutua tilanteeseen ja keskustelee sitten myöhemmin lisää kun molemmat olette valmiimpia.

Kyllä varmaan bi on jos on kanssasi suhteeseen ryhtynyt. Tai vaikka olisi homo, niin varmaan tärkeää ollut perustaa perhe ja saada omia lapsia ja kestävä, elämänpituinenkin suhde, nekin painavat vaa'assa. Et joka tapauksessa ole yhdentekevä tai merkityksetön hänelle. Olethan hänen pitkäaikainen kumppaninsa ja lastensa äiti. Jos on homo, niin seksuaalinen puoli voi olla suhteessa vähän hankalaa... Mutta ei mielestäni voi olla ainakaan 100% homo jos on kyennyt kanssasi seksiin ja lapsiakin hankkimaan, eli asia ainakin jossain määrin innostaa.

Tai, jospa miehelläsi on vain aluillaan oleva keski-iän kriisi? Kaikki vanha ja tuttu ahdistaa, että tässäkö se elämä sitten oli. On kokeiltava jotain ihan muuta ja joillakin se kärjistyy sitten ihan tällaisiin tuntemuksiin.

Tai jospa hän kaipaa lisäkipinää seksielämäänne ja testaa miten avoin olet erilaisille mahdollisuuksille. Meinaan nyt ihan parinvaihdosta kolmen kimppaan, ym. Ehkä pelästyttää, mutta muista hengittää ja rauhoitu. ;) Kaikenlaisia pareja on ja jokaiselle sopii se mikä tuntuu kummastakin osapuolesta hyvältä. Elämä on kasvua.

Mieti nyt ensin mitä itse haluat ja mihin olisit valmis suostumaan miehesi vuoksi, jotta kumpikin teistä voisi omana itsenään olla onnellisia ja voisitte olla onnellisia myös yhdessä. Avioliittohan on kahden itsenäisen ihmisen päätös elää yhdessä ja rakentaa toimiva kokonaisuus joka täyttää kummankin tarpeet, joskus vaatii aikalailla sovittelua, ihan kaikenlaisissa asioissa, missään symbioosissa ei avioliitossakaan tarvitse olla vaan hyväksyä toisen erilaisuus ja antaa jokaiselle tilaa olla oma itsensä. ;) Jos ei ole varma, kaikenlaista voi kokeilla. Jos se loppupeleissä sitten tuntuu huonolta ratkaisulta, voi taas keskustella omista ja toisen tarpeista ja tehdä uudet ratkaisut sen mukaan.

Tsemppiä ja hyvää jatkoa teille! Ehkä vaikea vaihe edessä mutta jos pidätte mielessä että samassa veneessä olette, ette sotatantereella vastakkaisissa bunkkereissa, eli minkälainen historia teillä on, mitä plussia suhteessa ja perhe-elämässä on ja mitkä kaikki muut ominaisuudet siinä toisessa ihmisisessä ovat saaneet rakastumaan, niin asioista pystyy keskustelemaan avoimesti ja pitämään pään kylmänä ja sydämen lämpimänä. On sitä kummallisempiakin tilanteita maailmassa avioliitoissa olemassa, ja silti ollaan onnellisia, onnellisempia kuin ehkä jonkun toisen kanssa jonka kanssa suhde olisi sitä tavallisempaa harmaata huttua.

Äänestä

Tiedän pariskunnan joka oli 7 vuotta suhteessa, kun kävi ilmi että mies on homo. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ollut, vaimo olisi suostunut olemaan yhdessä jos mies olikin bi ja olisi tyytynyt vain "katselemaan" muita miehiä, mutta mies halusi ulos kaapista ja kokea miesten kanssa olemisen.. Niin, että mieti tyytyykö miehesi vain sinuun, vai kiinnostaako häntä kokea lisää

Äänestä
  • On hyvin tavallista että ihmisillä on homoseksuaalisia fantasioita. Suurimalla osalla ne kuitenkin jäävät vain fantasioinnin asteelle eikä niitä todellisessa elämässä edes haluta toteuttaa. On hyvin mahdollista että miehellä on tällaisia ajatuksia ja hän on hämmentynyt ja häpeissäänkin niistä. Hän ei ehkä ymmärrä niiden olevan harmittomia ajatuksia joiden ei tarvitse tarkoittaa että hän olisi jotenkin kummallinen tai kykenemätön elämään uskollisessa heterosuhteessa.

    Sitoutuminen ja uskollisuus suhteessa on muutenkin hyvin eri asia kuin seksuaaliset mieliteot tai taipumukset. Sitoutuminen on hyvin pitkälle oma vahva päätös toteuttaa seksuaalisuuttaan vain sen yhden ihmisen kanssa vaikka houkutuksia tulisikin eteen. Ja niitähän elämän varrella tlee aina, oli sitten hetero, homo tai bi. Kummallisesti elää vallalla se ajatus että kaikkia eri haluja pitäisi aina päästä kokeílemaan käytännössä. Harva meistä kuitenkaan pystyy koskaan toteuttamaan ihan kaikkia toiveitamme sen oman puolison kanssa joten kaikilla on aina jotain toteuttamattomia unelmia. Silti hyvin monet pystyvät elämään sen yhden kumppanin rinnalla jos ovat vain niin päättäneet ja sitä todella haluavat ja arvostavat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kaislanruoko kirjoitti:

Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä, ihan teini-iästä saakka. Meillä on kaksi päiväkoti ikäistä lasta, asuntolainaa jne niinkuin muillakin perheillä. Viime uutena vuotena olimme juhlimassa ja mies sitten tokaisi jotain (en muista enää mitä) johon kommentoin että "ai oletko sä bi-seksuaali vai?" Mies vastasi siihen että "no kukapa meistä ihan täysin heterokaan on". Asia jäi vaivaamaan ja tässä yksi ilta aloin tivaamaan asiaa mieheltä uudestaan. Kysyin suoraan että onko mies hetero, bi vai homo. Hän ei suostunut vastaamaan mitään, sanoi vaan ettei kuulu mulle että on niin henkilökohtainen asia. Kerroin mitä mies oli uutena vuotena sanonut ja tivasin lisää. Sitten sanoi että "no okei, sama vastaus sitten, anna jo olla". Sanoin vaan miehelle että musta on aika pelottavaa ettet vastannut mulle oevasi hetero...Asia jäi siihen. Tuntuu vaan kurjalle kun oon koko ajan luullut olevani heteron kanssa, toisaalta ymmärrän ettei ole helppoa tollasesta asiasta olla kovin avoinkaan, varsinkin jos mies ei ole itsekään ihan varma sunntautumisestaan. Ei kai tässä muuta voi kun toivoa ettei mies olisi homo. Sittenhän tässä litossa ei olisi mitään järkeä. Uskoton ei ole ollut eikä aiokaan olla. Että silleen...tässä sitten elellään niinkuin ennenkin?? Muistan kuitenkin jo ennen naimisiin menoamme tilanteen (noin 11.v sitten) kun mies näytti tietokoneelta mulle kuvan kahdesta miehestä puuhissa ja yhdessä naurettiin sille. Luulin että se oli vaan vitsi. Muutamaa vuotta myöhemmin (noin 2006) ihan tyhjästä suunnileen kesken mun lauseen mies huudahti "mä en jaksa enää tätä teeskntelyä!!!" Mä siihen vaan että "mitä teeskentelyä????". Asia jäi siihen ja ollaan elelty normaalia elämää koko ajan, lapsetkin syntyivät suhteeseen jne.

Kirjoitan tänne koska haluaisin tietää mitä muut tekisivät mun tilanteessa. Ei huvittaisi yhtään erotakaan sillä rakastan miestäni ja lapsiani. Mutta jos tämä on valhetta???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu