Kosketinsoitin

1. syntikoihin saa.
2. 100€ saa jo todella laadukkaan midi koskettimiston ilman kajareita.
3. Miksi ei oppisi, se on harjoittelusta kiinni miten oppii ja kyvystä oppia.

1. Kyllä oli. Vain sähköiseen saa kytkettyä kuulokkeet, akustisiin ei.
2. Jos päälle 300, on vain taivas rajana. Kannattaa ostaa käytetty, niin saat parempisoundisen koskettimiston. Lelukoskettimistojen äänet ovat digitaalisen kyllästyttävän muovisia ja epäaitoja.
3. Soittamisessa on kyse musikaalisesta lahjakkuudesta. Sitä joko on tai ei. Se ei ole ikäkysymys. Tosin tekniikan oppimisen kannalta akustiset instrumentit on hyvä alkaa opetella ihan pienestä pitäen, alle 12 vuotiaasta. Elektronisia vempaimia voi opetella, mielummin yli 12 vuotiaasta lähtien. Nuottien reaaliluku taito on vanhemmiten vaikeampi oppia. Musiikin teoria olisi myös hyvä osata.

1. Oletko miettinyt, mitä kosketinsoitinta ajattelit hankkia? Kuulokkeet saat toki sekä key boardiin eli kiippariin, sähköpianoon ja syntetisaattoriin eli syntikkaankin. Soittotuntuma on erilainen eri laitteilla, joten käy kokeilemassa vaikka jossain myymälässä (voit tunnustaa olevasi aloittelija). Samoin erilaisissa tehosteissa, äänivalikoimissa, säestyksissä, äänen muokkaamisessa jne. on eroja erilaitteilla. Eli jos haluat opetella pianonsoiton, suosittelen sähköpianoa, en kiipparia tai syntikkaa. Mieti, mitä soitoltasi tavoittelet ja tee soitinvalinta sen pohjalta.

2. Omasta mielestäni aloittelijan kohdalla äänien ei tarvitse olla huippuluokkaa. Jos ei ole erityislahjakkuus (aikuisena aloitteleva tuskin on, musiikin ihmelapseus olisi ilmennyt aiemmin). Kokeile haaveilemasi soittimen ääniä ja toimintoja ja näppäintuntumaa. Kokeile sekä kiippareita, syntikoita että sähköpianoita, jollet tiedä, minkä haluat. Kiippareissa ja edullisissa sähköpianoissa äänet ovat tavallaan nauhoituksia. Syntikassa sen sijaan voi enemmän muokata ääniä mieleisekseen.

Mielestäni kiippari on aloittelijalle riittävä, syntikka edellyttää jo enemmän taitoa ja ymmärrystä. Edullisissa sähköpianoissa keskirekisterin äänet voivat olla ihan ok, mutta alemmat ja ylemmät eivät ole järin aitoja. Ja tosiharrastajat kiroavat kaikki sähköpianot alimpaan hornaan... (Kaiuttimetkin ovat yleensä vaatimattomat, mutta sillä ei ole väliä, jos soittaa pääosin kuulokkeilla). Aloittelija yleensä käyttää enemmän keskirekisteriä, joten asia ei ole niin oleellinen alussa. Sen sijaan oikeanlainen kosketintuntuma on. Kiippari ja sähköpiano voivat erota tässä suuresti. Itse sain käytettynä hyvän kiipparin 50 e:lla. Sähköpianoni suositushinta Suomessa taitaa olla n. 600 e. Tosiharrastajat sanovat, ettei sen hintaluokan peleillä tee mitään.

3. On yksilöllistä, kuinka oppii. Usein kuulee latistavia kommentteja, että peli on menetetty, ellei ole aloittanut jo 3-vuotiaana. Itse olen aloittanut lähes 40-vuotiaana ja tiedän 50 - 70 -vuotiaana aloittaneita. Motivaatio on merkittävä asia. Jokainen tietää lapsena soittotunneilla käyneitä, jotka eivät soita enää ikinä. He olivat lahjakkaita, musiikkikouluun hyväksyttyjä, mitä tapahtui? Eiköhän soittaminen tai soittamatta jättäminen ole jossain määrin eri asioita kuin "musiikillinen lahjakkuus jota on tai ei ole", nimimerkin "teoriassakyllä..." mustavalkoista mielipidettä lainaten.

Uskon, että soittamiseen pätee samaan kuin lauluun. Eli lähes jokainen pystyy oppimaan, täydellinen lahjattomuus on harvinaista. Sen sijaan pieni lapsi on aivoiltaan elastinen ja ennakkoluuloton, ja hänellä on koko tulevaisuus käytettävissään. Joten musiikillisesti älykäs, helposti oppiva ja ymmärtävä, ahkerasti harjoitteleva ja motivoitunut lapsi oppii varmasti helpommin ja nopeammin kuin aikuinen, jolla on hoidettavanaan oma arki harrastuksen lisäksi, ja joka on jo jäykistynyt kaavoihinsa ja ennakkoluuloihinsa. Sen ei pidä antaa latistaa, vaan uskoa itseensä. Edistymistä tapahtuu, vaikka se olisi välillä hidastakin. On löydettävä oma tapansa, jolla oppii. Yhdelle käy mikä tahansa menetelmä, joku toinen (minä) lainaa ja ostaa kaikki mahdolliset alan oppaat ja hylkää useammat kurssit ja opettajat, ennenkuin alkaakin yllättäen tajuta jotain ja edistyä, vaikkakin hitaasti.

Onnea matkaan, ole terveen itsekriittinen, mutta huomaa edistyksesi, ja anna oppimisellesi aikaa! Treenaa ahkerasti. Hanki opettaja tai hyväksy jonkun kokeneen ohjeet ja palaute! Äläkä lannistu!

Höh, itse ostin ekan keyboard- lelun huutonetistä 30€. Käy ihan hyvin alkeiden opiskeluun ja olen vasta 54v. nuori. Kovaa treeniä vaan.

Itselläni on Yamaha PSR E423, jolla pääsee ainakin alkuun.

Ei kannata kosketella soitinta liikaa. Sillä voi nousta pippeli pystyyn.

Ole hyvä.

1. Ei ole tyhmä kysymys: jos et osaa soittaa ni on hyvä ajatella naapureita. Voithan sä toisaalta olla soittamattaki, ni pääset vähemmällä.

2.Mene töihin.

3.Null