Aviomieheni on harrastuksensa takia tutustunut todella mukavaan ja nättiin naiseen. Myös minä satunnaisesti olen harrastuksessa mukana ja näin ollen olen myös tutustunut kyseiseen naiseen. Nainen on avoin, iloinen ja hauska, olimme heti samalla aaltopituudella. Ollaan tosi paljon samanlaisia naisen kanssa niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
Nyt olen aika varma että mies on ihastunut naiseen, into harrastukseen on noussut kolminkertaisesti ja aina kun treenikassi on mahdollista ottaa kainaloon, hän niin tekee. Tietysti naisen kanssa. Minäkin toki olen ollut mukana mutten ehdi niin usein kuin mies.
Ihastumisen merkkejä on mm. se ettei mies pysty olemaan puhumatta siitä naisesta, siis joka asiassa sivuaa naista ja kehuu usein esim. muille lajin harrastajille. Se on ihan hyvän maun rajoissa olevaa, mutta kun puhe kääntyy aina tähän naiseen. Lisäksi juuri se että aina tosiaan lähtee kun mahdollista, vaikka ennen ei tuollaista kiinnostusta ollut.
Tiedän että pitkän liiton aikana tulee ihastumisia eikä niille mitään mahda. Tällä hetkellä minusta se on jopa huvittavaa miten läpinäkyvä mieheni siinä viehtymyksessään on, ja se ei minua erityisesti haittaa koska luottamus on vankka välillämme.
Silti mieleen hiipii kysymys voiko uskollinenkin, rakastava mies ihastua niin että rakastettu ja ylistetty vaimo sivuutetaan? Pitääkö huolestua vai annanko rauhassa saada tuolla tavalla piristystä arkeen ja odotan että ihastus laantuu?
Nyt olen aika varma että mies on ihastunut naiseen, into harrastukseen on noussut kolminkertaisesti ja aina kun treenikassi on mahdollista ottaa kainaloon, hän niin tekee. Tietysti naisen kanssa. Minäkin toki olen ollut mukana mutten ehdi niin usein kuin mies.
Ihastumisen merkkejä on mm. se ettei mies pysty olemaan puhumatta siitä naisesta, siis joka asiassa sivuaa naista ja kehuu usein esim. muille lajin harrastajille. Se on ihan hyvän maun rajoissa olevaa, mutta kun puhe kääntyy aina tähän naiseen. Lisäksi juuri se että aina tosiaan lähtee kun mahdollista, vaikka ennen ei tuollaista kiinnostusta ollut.
Tiedän että pitkän liiton aikana tulee ihastumisia eikä niille mitään mahda. Tällä hetkellä minusta se on jopa huvittavaa miten läpinäkyvä mieheni siinä viehtymyksessään on, ja se ei minua erityisesti haittaa koska luottamus on vankka välillämme.
Silti mieleen hiipii kysymys voiko uskollinenkin, rakastava mies ihastua niin että rakastettu ja ylistetty vaimo sivuutetaan? Pitääkö huolestua vai annanko rauhassa saada tuolla tavalla piristystä arkeen ja odotan että ihastus laantuu?
Vastaukset 56
Vanhimmat
noh, laantuuko se ihastus jos sitä itse kokoajan ruokkii?
ainakin itse kun huomasin olevani ihastunut erääseen toiseen naiseen, niin päätin sitten ottaa tähän etäisyyttä, sillä mä kun olen päättänyt olla yhden ihmisen kanssa, niin en mä ala KENENKÄÄN tunteilla leikkimään tai vaarantamaan suhdettani.
että kysymys kuuluukin, käykö se jossain vaiheessa liian voimakkaaksi se vetovoima, että sitten unohtaa sen oman naisen?! koska mä uskon, että niin voi käydä. se on oma päätös kenen kanssa haluaa olla ja jos päättää, että lähtee seuraamaan sitä ihastus-tunnetta niin sitten kyllä loppuu tämä teidän suhde.
itsellä kun se tässä meidän suhteessa sitten näkyi ahdistuneisuutena ja tuntui, että välit viilenevät omaan naiseen, kun oli toiseen ihastunut eli tunteet vähän sekaisin... noh päätin sitten tietenkin, että en ole tuohon ihastukseen nyt yhteydessä, mutta sitten kuitenkin omakin nainen oli huolestunut mikä meillä oikein on!
en tietenkään halunnut häntä "loukata" ja kertoa, että "olinpa ihastunut toiseen tuossa", välttääkseni riitaa, enkä halunnut tuottaa hänelle mielipahaa, koska en kuitenkaan häntä ole jättämässä, mutta olisi kuitenkin ollut parempi hänelle suoraan puhua. MEIDÄN ja suhteen kannalta. olisi varmasti lähentänyt meitä, kun olisimme saaneet tämän asian kunnolla selvitettyä!
että vähän ristiriitainen tilanne...jos puhut asiasta miehen kanssa, hän todennäköisesti kieltää asian. tämä ei kyllä auta yhtään, vaan saa sut epäilemään entistä enemmän! jos taas hän voisi puhua asiasta, te voisitte paremmin keskenään asian selvittää...
Miten olisi jos nätisti ottaisit asian puheeksi miehesi kanssa? Sanot ettei nainen kaverina sinua häiritse tai ettet ole mustasukkainen, luotat mieheesi, mutta haluaisit tietää missä rehellisesti sanottuna mennään. Jos kumppanisi luottaa sinuun ja on tasapainoinen aikuinen ihminen, pystyy hän kyllä kertomaan tilanteen rehellisesti. Kaikenmoinen syyttävä tai syyllistävä sävy on tästä keskustelusta pidettävä ehdottamasti poissa. Voit toki näyttää hänelle tänne kirjoittamaasi viestiäkin. Sinuna jatkaisin luottamista ja antaisin toiselle aikaa.
Kyllä se vaan on niin, että ihastus voi viedä mukanaan ja tuhoaa hyvänkin parisuhteen. Koeta jotenkin pistää poikki nuo tapaamiset.
Etsiköön nainen muuta seuraa itselleen, nyt hän ihka selvästi kalastaa miestäsi.
En usko ihan tuota, on vain perusluonteeltaan niin ystävällinen ja sosiaalinen.
Vaikuttaa siltä, että mies tosiaan on hullaantunut, mutta voi olla, ettei siinä ole sen syvempiä tunteita mukana. Jos harrastus on mukava ja seurakin mukavaa, ei kai ihme, jos innostuu. Se, että mies avoimesti puhuu naisesta, on kai hyvä merkki? Ei ainakaan koe tarvetta salailla eikä tunne tekevänsä mitään väärää?
Mitä sä oikeastaan voisit tehdä? Kaikki on mahdollista, mutta ei sun vallassasi. Taidat olla jo vähän huolestunut? Voithan koettaa kysellä, miksi mies puhuu tästä naisesta koko ajan. Mutta avoimesti epäilemällä saatat saada miehen puolustuskannalle ja vaikenemaan asiasta. Jos mies on ihastunut, mutta ei ole aikeissa ryhtyä mihinkään, voi tuntua aika ikävältä, jos puoliso epäilee.
Itse en olisi ollut kovin halukas keskustelemaan ihastuksistani - joskin olen pitänyt ne muutenkin omana tietonani enkä ole hehkutellut miehelleni. Ei kyse ole ollut koskaan siitä, että miehessäni olisi ollut isompia vikoja tai puutteita vaan siitä, että olen itse ollut jotain vailla. Ihastukset ovat menneet ajan kanssa ohi.
Kiitos asiallisista vastauksista. En ole mitenkään hyppimässä seinille koska meillä on rakkausliitto joka voi hyvin. Tosin nyt kesän mittaan minä olen jäänyt vähemmälle huomiolle. EHKÄ seksissäkin tapahtunut muutos siten että sellainen raisu paneminen on muuttunut kauniin herkäksi rakasteluksi? Mitä tämä tarkoittaa?
En halua ahdistaa miestäni nurkkaan tai ryhtyä syyllistämään tai mustasukkaisesti rajoittamaan. Tosiaan voisin hyvällä hetkellä ystävällisesti kysellä että onko mieheni mahdollisesti ihastunut tai onko hän itse hieman yllättynyt viehtymyksestään? Koko liittomme aikana ei ole aiemmin vastaavaa tapahtunut, mutta voin sen sanoa että mieheni tunnen niin hyvin että olen oikeassa. Asia ei sinänsä loukkaa minua, minkä sitä mahtaa tuollaisille tunteille.
Lifemockerin kanssa olen kyllä samoilla linjoilla että miksi ruokkia sitä tunnetta? Tosiaan mies etsimällä etsii saumaa päästä harrastukseen ja nainen on siellä aina paikalla. Lisäksi mieheni kertoilee minulle heidän jutusteluistaan ja kovin vakavia ja syvällisiä siellä on puhuttu itse harrastamisen lisäksi. Ilmeisesti hän on ainakin saanut puhekumppanin. Tämä minua hieman harmittaa, koska meillä on aina ollut rehelliset ja avoimet keskusteluvälit. Siksi minä kyllä uskallan asiallisesti ottaa asian puheeksi jossain vaiheessa. Ja uskon että mieheni uskaltaa kyllä minulle myöntää jos pientä ihastumista on ilmassa.
Mutta se tunteen ruokkiminen, missä menee raja?
se raja on varmasti aika henkilökohtainen, jotkut voivat venyttää sitä enemmän kuin toiset.
itsellä nyt vaan sattuu olemaan suht "tiukka" moraalikoodisto, jonka mukaan MÄ elän, toisillahan siihen sitten saattaa kuulua jopa pussailu tms. vaikea ulkopuolisena sanoa
Varmasti voin sanoa ettei mieheni pussailisi tms. ilman että tietäisi sen olevan pettämistä, ne rajat on kyllä määritelty.
Mutta missä menee raja siihen että voin puuttua tilanteenkulkuun olematta silti syyllistävä ja mustasukkainen hullu?
Siis hyväksynkö miehen harrastukset vaikka se kulminoituu tähän naiseen ja lisää vain hänen innostustaan vai voinko toivoa häneltä vaikkapa seuraavaa;
"Minusta saatat liikkua vaarallisilla vesillä kun taidat olla hieman ihastunut ja ruokit sitä tunnetta nyt tuolla läheisellä ja tiiviillä yhteydenpidolla, harkitse miten toimit" ?
Toisaalta on riski ettei mies edes ole niin kauhean ihastunutvaan tykästynyt tai mikä ihme nyt tunnetila lieneekään. Ja sitten minä tyssään häneltä tärkeän asian josta hän nauttii. Kinkkinen tilanne, en nyt oikein tiedä mitä teen. Taidan kuitenkin vielä seurailla mihin tilanne heilahtaa.
kyllä sitä minusta voi ihan normaalisti puhua heti kun jotain tuollaista huomaa. ja kannattaa puhua! kommunikointi on parisuhteen peruskivi!
Yleensä seksi muuttuu salasuhteen takia. Voi olla silti että pelkkä ihastuminenkin vaikuttaa?
Olen miettinyt asiaa ja uskon että miehellä on huono omatunto ihastumisestaan ja alitajuisesti tahtoi minua siitä syystä rakastella erityisellä hellyydellä. En usko että heidän välillään on mitään fyysistä tapahtunut, ainakaan vielä. Luulen pystyväni lukemaan sen miehestäni saman tien jos niin käy.
"Tiedän että pitkän liiton aikana tulee ihastumisia eikä niille mitään mahda. Tällä hetkellä minusta se on jopa huvittavaa miten läpinäkyvä mieheni siinä viehtymyksessään on, ja se ei minua erityisesti haittaa koska luottamus on vankka välillämme. "
-Kuulostaa siltä, että liittonne on tarpeeksi vahva kestämään tämän tilanteen, joten ei ehkä kannata mitään meteliä tästä nostaa.
Tollaset "ihastumiset" tulee ja menee pitkässä liitossa. Jos luottamus pelittää, ni ne ei muodostu ongelmaksi.
Osaat selvästi suhtautua kypsästi asiaan, mikä lupaa hyvää liiton kestävyyden kannalta. En suosittele että yksipuolisen ihastuksen takia alat edes ottaa asiaa esille. Hänhän ei mitään tunteilleen voi ja sä vielä vähemmän. Roikkuminen, mustasukkaisuus, toisen rajoittaminen ja yleensä epävarmuus omasta viehätysvoimasta tyypillisesti vain voimistavat kumppanin tunteita vierasta naista (tai naisen kohdalla miestä) kohtaan ja heikentävät tunteita omaa seurustelukumppania kohtaan.
Sitten taas jos homma menee molemminpuolisen kiinnostuksen tasolle, suosittelen ottamaan asian esille ja viheltämään pelin poikki. Silloin voit asiallisesti sanoa että tilanne tuntuu sinusta pahalta ja et suostu siihen että mies on naisen kanssa tekemisissä.
Sinuna olisin huolissaan. Kyllä ruoho on vihreempää aidan toisella puolella. Miehes pettää satavarmasti jos saa tilaisuuden.
jos sulla on traumoja jostain niin ei liity milläänlailla tähän. sitäpaitsi naiset pettävät IHAN YHTÄ PALJON kuin miehetkin!
Heh, aina yhtä hauskoja nämä vainoharhaiset jotka kuvittelevat että miehet pettävät aina tilaisuuden tullen. Kaikki miehet ja naiset eivät petä, halua pettää jne.
En usko millään että mies hyppäisi sänkyyn toisen naisen kanssa. Hänellä kun on vaakalaudalla sitten aika mahtava vaimo (vaikka itse sanonkin), lapset, yhteinen ja itse rakennettu omaisuus, intihimoinen avioliitto jossa on tilaa hengittää.
Sitä paitsi, minä tuskin rajoittamalla ja vahtimisella pystyn ketään estämään pettämistä, jos on pettääkseen niin keinot kyllä löytyy. Eilisen illan perusteella siellä on ehkä mieskin mennyt vähän itseensä ja rauhoittanut tilannetta, viihtyi illan kotona ja helli minua ja juttelimme kaikenlaista. Pari kertaa mainitsi myös tuon harrastuspiirin naisen, mutta luontevassa tilanteessa. Minä taas myönnän että pikkusen on kilpailuhenki minussa herännyt. Siis en lähde miehestäni kilpailemaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta sanotaanko näin että panin eilen parastani niin henkisesti kuin fyysisestikin.... Muistaa mies mitä VOI sähläämällä menettää.
heh onhan se varmaan tavallaan ihan hyvä sullekkin, että säkin huomaat, mitä sä voit menettää ja näin säkin "panostat" sitten teidän suhteeseen :P
Mä en ole koskaan sitä unohtanutkaan, mun mies on onnen mies. Olen panostanut jo yli kymmenen vuotta. Mutta tosiaan tässä kun mies on käyttänyt oman aikansa harrastuksen parissa ja meidän keskinäinen aikamme on jäänyt juuri sen takia vähemmälle niin muistuttelin eilen häntä siitä mitä kotona on tarjolla sen sijaan että hurjastelisi hekumoimassa jonkun loppujen lopuksi vieraan ihmisen perässä.
noh se on kyllä aika varma tapa vähentää haikailuja vieraitten perään jos mies ei kotoa pääse "kassit täysinä" ulos ;D
Ei mull aole mitään traumoja. Mut tuon miehen käytös on sellasta et petttää kun saa tilaisuuden.
Enkä sanonut et kaikki pettää.
Ystävä hyvä, sinä et tunne lainkaan miestäni. Minä sen sijaan tunnen. En koskaan sanoisi ettei mieheni ikinä minua pettäisi, minähän en toisen puolesta voi vakuutella. MUTTA, voin minä sen sanoa että tilaisuuksia on ollut jo vaikka kuinka näiden 10 vuoden aikana ja mies tosiaankin on ollut uskollinen.
Pitkässä suhteessa niitä ihastumisia voi tulla ja niille ei itse voi mitään, mutta on aivan eri asia ruveta niistä mietteistä tekoihin.
Mun mies on komea, hauska ja rehti mies jolla ottajia olisi, silti on vaalinut aina meidän suhdettamme, tosiaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Ja en usko että hän lähtisi fyysisesti pelehtimään.
Viikonlopun keskustelutkin sen tosiasian palautti minunkin mieleeni.
Viikonloppu paljastaa paljon tästä aiheesta, hänellä on aikaa olla harrastuksen parissa joten katsotaan nyt että kuinka paljon haluaa siellä sitä viettää. Toki miehellä on poikammekin mukanaan välillä joten se on kivaa yhteistä tekemistä myös heille. Minä en mukaan pääse töiden takia. Mutta että lähteekö sitten myös illalla kun minun työni loppuvat ja olisi mahdollista viettää aikaa koko perheenä yhdessä.
mikä tämä harrastus oikein on?
En halua sitä tarkemmin sanoa, asumme pienellä paikkakunnalla ja kyseessä on yhteisöllinen ja vähän erikoinen harrastus. En halua että tästä voi tunnistaa mitenkään. Ulkoilmaharrastus.
tuskinpa sitä nyt pelkästään teidän paikkakunnalla harrastetaan ;)
Ei mennä kuitenkaan yksityiskohtiin. Olen jo paljastanut tarpeeksi tunnistamista varten jos joku porukan jäsen sattuisi lukemaan näitä pohdintoja.
Ei koko asia minulla alituisesti mielessä pyöri, mutta välillä kyllä hieman rinnasta kouraisee. Kattellaan, kattellaan...
Life mocker on tänään miellyttävä - todella yllättävää!
katsos kun silläkin on väliä KENEN kanssa keskustelee. kyllä mä takaisin osaan vittuilla jos sulla on sellainen asenne mua kohtaan ;)
Itse puhuisin miehelle, että ei tunnu kivalta olla naisena toisella sijalla hänen elämässään. Jos siis mies toistuvasti viettää paljon aikaa harrastuksen ja siinä samalla ko. naisen kanssa.
Miksi ihmiset aina ovat jotenkin vaikeita, kun tuntevat mustasukkaisuuden tunteita. Usein ne tunteet ovat varoitusmerkki ja silti sitä haluaa itse tulkita ne vain omaksi vainoharhaisuudeksi. Itsekin sanoit, että kommentit ovat vielä hyvän maun rajoissa. Huomaatko annat koko ajan lisää liekaa miehellesi ja liiankin tuttavalliset ja intiimit kommentit ko. naisesta alkavat olla teillä arkipäivää ja tulevat väliinne aamiaispöydässä ja sängyssä. Ja silti sinä vain "hyvänä ihmisenä" ajattelet, että miehen jutut naisesta ovat vieläkin hyvän maun rajoissa.
Olin itse samanlainen nuorena, enkä saanut puhuttua asioista, jotka loukkasivat minua. Luulin olevani niiden yläpuolella. Niin ei kuitenkaan olllut. Nyt vanhempana olemme molemmat mieheni kanssa uskaltaneet puhua ja avautua heti, jos jommasta kummasta tuntuu toisen "suhteet" muihin uhalta tai ahdistavilta. Asioista voidaan keskustella kiihkotta ja usein ne saadaan selvitettyä.
Itse neuvoisin, että toimi nopeasti. Hullaantuminen on huumetta ja sen pauloissa oleva alkaa käyttäytyä kuin kuningas. Muut on valjastettu vain hänen tarpeilleen.
Itsekin olen tuon tunteen kokenut ja jälkeenpäin ajattelin, että kuinka saatoinkin miettiä, että voisin pitää sekä mieheni, että ihastuksen. Ajattelin jopa tutustuttaa heidtä toisiinsa. Sellainen nyt ei vaan tosielämässä onnistu!
Olet muuten todella fiksu nainen. Kadehdin sun itsetuntoa ja kylmäpäisyyttä. Ja vielä plussaa siitä, ettet ryhtynyt morkkaamaan tätä ihastuksen kohdetta, mikäli hän nyt sellainen onkaan. Tyhmä on se mies, joka päästää kaltaisesi kultakimpaleen käsistään.
Kiitos kauniista sanoistasi.
Niin se sanoi mieskin ettei vaarantaisi meidän suhdetta :)
Oman kokemukseni mukaan suhteen pitäminen hyvänä estää myös ihastumisen viemisen seuraavalle tasolle. Minulla on ollut yksi todella kova ihastuminen pitkän parisuhteeni aikana ja se olisi saattanut viedä mukanaan (vaikka omaan tiukan moraalin), jos parisuhteeni ei olisi ollut niin hyvässä kunnossa kuin se on. Myöhemmin huomasin, että ihastuminen pääsi niin pitkälle, koska minulla oli paha olla, ei mieheni kanssa, vaan kävin sisäistä kamppailua ajatusteni kanssa ja uusi ihastus sai ajatukset muualle ja tuntui jännittävältä. Onneksi vihelsin pelin poikki hyvissä ajoin, eikä mitään vakavaa päässyt tapahtumaan. Selvitin myös mieltäni vaivanneen asian mieheni kanssa ja tuon jälkeen kunnon ihastumisia ei ole päässyt tapahtumaan, vaikka minulla on miespuolisia ystäviä myös aika paljon.
Itse siis suosittelisin AP:lle vain pitämään suhteen mahdollisimman hyvänä ja panostamaan siihen. Miehesi kyllä unohtaa ihastumisensa, kun se laantuu ja hän huomaa, miten hyvä nainen hänellä on kotona! Itseäni ei olisi miehen tivaaminen ihastumisen aikana auttanut. Minusta hän oli aivan kuten normaalistikin ja se riitti! Ihmisen pitää itse tajuta, missä raja menee. Tietysti voit asiaa ottaa esille rauhallisesti puhumalla, mutta missään nimessä ei syyttelemällä tai huutamalla. Hankala tilanne, mutta nämä yleensä menevät ajan kanssa ohitse... ihastumisilta on hankala välttyä pitkässä parisuhteessa.
Toisaalta mulla tulee mieleen että miksi aloittajan pitäisi olla kuin ei tietäisi,
jossain vaiheessa voisi sanoa jtain miehelle jos alkaa ihan alvariinsa vain puhumaan siitä naisesta, voi kysyä onko aihetta olla mustasukkainen?
Tietenkin hienoa on olla viileä ja välinpitämätön asian suhteen ulkoisesti, ja korostaa omaa hyvyyttään ja suorastaan enkelin lailla sopeutua ja hyväksyä ja osoittaa sitä kautta olevansa parempi nainen. mutta joutuuko aloittaja sitten tällätavoin nielemään kaiken, ja näin mahdollistaa sen ettei miehen tarvitse häntä mitenkään ottaa asiassa huomioon, ja voi jatkossakin hakeutua tahalteen tämän ihastumansa naisen vaikutuspiiriin..
Siinäkun leikkii suurisydämistä ja avarakatseista ja välinpitämätöntä aikansa, niin voi joskus huomata että toiset sitten kans tykkää että hekin voi laajentaa rakkauden käsitettä ja olla avarakatseisia ja välinpitämättömiä.
..entäpä jos mieskin huomaa sen ihastuksensa ja huomaa että sitäkautta vaimokin lakkailee jo kynsiään ja pukee parempia alusvaatteita päällensä..
Mitä jos mies huvittuneena mainitsee naisen nimen saadakseen parempaa palvelua kotona. sekin on yksi vaihtoehto. Teeskentely usein huomataan, ja jos aloittaja yhtään teeskenteleee tunteetonta nin mies kyllä voi huomata sen, että sä nielet ne pelkosi.
Tai mitähän jos mies houkuttuu vain enemmän kiusaukseen kun vaimo suorastaan loistaa poissaolollaan että mee vaan,senkus meet, hienoa kun on harrastus.
Toki aloittajalla ja hänen miehellään on upea suhde ja hänellä on täydellinen mies joka ei koskaan sortuisi moiseen,.,.
Mutta tulee vain tunne että mitä sitä aloittajakaan tunteitaan panttaamaan, saisi se mies vähän rajoittaa ja jos aloittajasta tuntuu asia pahalta, niin mun mielestä sitä ei tarvi joutua nielemään sen nimissä että pitää toiselle antaa vapaus.
Ei mun mies ainakaa mun tunteita mieti jos hän ei halua että olen jonkun sällin kanssa työmatkalla kylpylässä yötä viereisissä huoneissa niin hän sanoo sen että et jumalauta mee sinna ja jos meet niin hän tulee illalla hakemaanmut kotiin. Hän ei panttaa tunteitaan että saisin olla jossain. Ja on huomattu ettei ne asiat todella ole välttämättömiä, voin mennä kokoukseen mutta ei mun ole PAKKO olla siellä yötä. Tämä ei ole mielestäni vielä toisen elämän rajoittamista.
Exä sensijaan oli niin vähän mustis kuin mahdollista, mutta kosti sen sitten vuosien päästä hänellä tuli hermoromahdus kun nieli kaikki tunteensa, myös muut kuin mitkä koski minua.
Viikonloppu oli oikein hyvä ja ihana. Oltiin kuitenkin yhdessä harrastamassa. Juttelin mieheni kanssa tilanteesta ja hän kielsi ihastuneensa, myönsi kyllä että tykkää kovasti naisesta mutta ei millään sellaisella tavalla mistä tarvitsisi mustasukkainen olla. Mielestäni fiksusti perusteli että on kiva kun on uusi kaveri jolle voi kertoa samat vanhat jutut uusina kun vanhojen kavereiden kanssa keskustelut kiertää aina samaa rataa ja sellaista uutta puhuttavaa ei koskaan ole. Kertoi myös puhuneensa minusta paljon hyvää ja että ko. nainen on sanonut meitä huipuksi pariskunnaksi. Meinaamme myös yhdessä pitää illanvieton.
Keskustelumme oli lämmin ja avoin, mies sanoi olevansa otettu että "olen ollut huolissani, olisi kuulemma itse jo repinyt pelihousunsa jos tilanne olisi toisin päin."
Lisäksi minä itse eilen vietin päivän ilman miestä harrastuksen parissa lasten kanssa ja meillä oli tosi hauskaa tämän naisen kanssa. Minulle tuli hyvin luottavainen mieli.
Puhuminen suoraan kannattaa aina vaikka ei minulle helppoa ollut ottaa asiaa puheeksi, mutta kyllä kannatti. :) Sanoin miehelle etten halua olla tokasijalla seuravaihtoehtona. Nyt on taas vapautunut ja hyvä mieli, en todellakaan lähde miestä kieltämään ja rajoittamaan, sanoin että saa ihan vapaasti olla kunhan ei lähde ruokkimaan mitään ihastusta. Mies totesi siihen ettei voi ihastuakaan muihin kun rakastaa minua niin kovasti.
Ja sinä "Entäs jos", huhhuh mitä meininkiä teillä! Vai että vaikka on seinä välissä niin et saa yöpyä samassa hotellissa? Aika oudolle kuulostaa, sairaalloiselle jopa! Itse teen matkatyötä ja juuri miespuolisten työkavereiden kanssa. Mun miestä ei haittaa että käyn syömässä ja drinkeillä heidän kanssaan työpäivän päätteeksi ja yövyn viereisissä huoneissa. Hän tietää että yksin minä sinne hotellihuoneeseen menen ja luottaa minuun.
Olisi varsin ahdistavaa elää suhteessa jossa rajoitetaan ja määritellään mitä toisen on soveliasta tehdä.
Itse olen tässä kokenut ns. terveitä mustasukkaisuuden tunteita mutta mieti, teillä niitä koetaan niistäkin asioista joissa siihen ei tarvetta ole.
Ja mistäs tiedät ettei tarvetta ole, mies ei todellakaan luule että minä olisin pettämässä, ei vaan tykkää siitä kun tietää että jotkut miehistä voi yrittää jotain ja ei tykkää siitä ajatuksesta. Ei se aina ole niin että mies epäilee pettämisestä jos on mustis, miehille on tyypillisempää pelätä että toiset miehet yrittää jotain eivätkä halua heille antaa mahdollisuutta esim tulla "maireasti" hymyilemään jälkeenpäin..
Jotkut miehet ovat todellisia ketkuja, ja se ei riipu minusta.
Kohta sanot että on sairas työyhteisö jne,,mutta kuule eivoi koko maailmaa muuttaa toisenlaiseksi, ja mielelläni toimin miehenkin ehdoilla välillä enkä vain itseni.
Älä ala surkuttelemaan ha "huhhuh"ttelemaan asioista joista et mistään tiedä.
"Itse olen tässä kokenut ns. terveitä mustasukkaisuuden tunteita mutta mieti, teillä niitä koetaan niistäkin asioista joissa siihen ei tarvetta ole. "
nostanpa esiin tässä pointin että sä määrittelet sun tunteesi terveiksi mustasukkaisuuden tunteiksi, ja haukut mun suhdetta ahdistavaksi ja mieheni tunteita sairaalloisiksi.
Itse juokset siis yötä hotelleissa miesten kanssa, hänen antaessa asian olla, samalla kun itse oot niin paiseissa miehen harrastuskaverista että kirjoitat suomi24 siitä aloituksen:)
Että melkeimpä voi sanoa että vähintäänkin samalla viivalla tässä ollaan mitä tulee "sairaalloisuuteen" ja olen loukkaantunut tosta sun voivottelusta, ja minä en ollut se joka kirjottaa "mitä tekisitte vai tekisittekö mitään". Minun suhteessa ei ole mitään epätervettä mustasukkaisuutta sen enempää kuin teilläkään,
mutta meillä ei myöskään yritetä olla liian henkeviä asian suhteen ja käydä määrättömiä kamppailuja siitä että pääsisi mustasukkaisuudesta yli.
Nimittäin musta tuntuu HYVÄLTÄ että pääsen kotiin nukkumaan, mun mies välittää ja on mustis, eikä leiki mitään nynnyä ollakseen vapaamielinen.
Joskus asian voi ratkaista helpomman kautta ja se ei sulje luottamusta pois, vaan nimenomaan lisää sitä koska molemmat reagoi samantien asioihin.
Tuntui tosi hyvältä lukea sun teksti. Hienoa, että asiat on selvitetty. Toivon teille kaikkea hyvää.
Pointti oli että mies kertoo, jos hänestä tuntuu mustasukkaiselta ja jos se minulle sopii niin ei tarvitse olla missään yötäkään.Jos mun ammatti siitä riippuisi niin pakkohan se olisi, mutta kun ei ole pakko niin tätä asiaa ei tarvitse kehittää eteenpäin. Älä ala paasaamaan siellä mikä on sairaalloista vai ei, teillä on joku 3 pyörä suhteessa ja hehkutatte miten ihanaa on joku kaveri, sairaalloiselta tuo kuulostaa, ottakaa sänkyynne se akka viereen ja siitä se ystävyys vaan syvenee.
Mun mielestä se että on suhteessa, määrittelee mitä on soveliasta tehdä. Musta se ei ole mitenkään väärin,että on jotain mitä ei voi tehdä.
Luepa tuo sinun ensimmäinen kommenttisi millä asenteella se on kirjoitettu?
Ettei olis yhtään alentava sävy siinä? Eihän? Minä mielestäsi teeskentelen ja heittäydyn enkeliksi, lakkailen kynsiäni pitääkseni miehen mielenkiinnon yllä? Eikö se pääviesti ole juuri se?
Minun työmatkani ovat sellaisia että ne päiväseltään onnistuisi. Ja olisimme umpikujassa jos mieheni ajattelisi "minun juoksevan hotelleissa miesten kanssa" kuten asian ilmaiset. Hän ymmärtää että teen työtä jonka tähden yövyn hotelleissa välillä myös miespuolisten kollegoiden kanssa. En juokse heidän kanssaan siellä tai tee mitään muutakaan epäsoveliasta.
Toki myönnän että tässä jouduin pohtimaan onko minulla syytä olla mustasukkainen, mutta ensin puin asiaa omassa päässäni etten mene tökerösti asiaa ilmaisemaan loppuun asti ajattelematta, mielipidettä kysyin sitten ulkopuolisten tahoilta. Suurin osahan tässä kanssani samoilla linjoilla on ollutkin, taisit olla toinen jonka mielestä tilanteessa "on jotain mätää".
Vaikka minä hetkellisesti miehestäni "älleä" olisinkin, se ei tarkoita että aikuisilla ihmisillä, avioliitosta huolimatta, on varaa asettaa sääntöjä, rajoituksia tai mitään muutakaan kumppanilleen vaan jokainen aikuinen ihminen tekee itse omat ratkaisunsa, omat päätöksensä ja valintansa sen mukaan miten hänen moraalinsa ja periaatteensa toimivat. Mielestäsi minun pitäisi ilmeisesti kieltää miestäni harrastamasta ja olemasta naisen kanssa ystävä?
Ehei, sellaiseen minä en ryhdy. Kuten kerroin jo, asia on keskusteltu ja on nyt ok. Ehkä tässä nyt minussa heräsi alkukantainen mustasukkaisuus ja olen nähnyt sen tunteen sokaisemana piruja siellä missä niitä ei ole.
Minulla ei ole syytä epäillä miestäni ennen kuin toisin todistetaan joten jatkamme ihan kuten tähänkin asti. Uskon kun hän sanoo että ovat vain kavereita, olenhan minäkin tykästynyt ko. naiseen joten mikä ihme!?
Ei ihmisen tarvitse juosta jokaisen tunteensa perässä suoralta kädeltä vaan asioita voi miettiä tykönään valmiimmaksi ennen kuin päästelee suustaan sanoja joita ei saa takaisin. Saatika että minä kyselisin lupia saanko jonnekin mennä tai jotain tehdä, tai alkaisin miehelleni määrätä aikatauluja ja liikkuma-alueita.
p.s. Kolmas pyörä sängyssä ei ole meidän juttu, kumpikaan ei ole toista valmis jakamaan, tää on puhuttu juttu. ;)
Ekaviesti oli vastaus kysymykseen ja kommentti siihen että jokainen kehuu kuinka hienoa on olla vaan hiljaa ja ylevä asian suhteen. NOniin. Minä en kysynyt mitään, kerroin vaan että on meillä ainakin toiminut se että jos jompi kumpi on mustasukkainen, hänen olon voi tehdä paremmaksi ei ole PAKKO olla siellä hotellissa vain että toinen saa kasvaa ihmisenä ja kokoajan opettaa miten ei-rajoittunutta kaikki pitää olla ja vapaus ja tasa-arvo. Meillä tällaiset ei katoa mihinkään sillä jos meenkin kotiin yöksi enkä ole hotellissa.
Olkoonkin että mies sitä ehdottaa, niin ei todellakaan tarvi tulla mua surkuttelemaan että elän jossain mustasukkaisessa suhteessa vaan ja epäterveessä missä lie.
Sinä väität tietäväsi mikä on "terve" suhde ja terve mustasukkaisuus, siitä vaan.
Sun näkökanta on se, että jos en ole hotellissa yötä niin mieheni rajoittaa elämääni. Kuule ihan oma valintani on että mihin suostun, minua ei kukaan rajoita vaan se on oma valinta mitä teen.
Selität suvereenisti kaikkea mitä ihmisen kuuluu olla ja tehdä, mitkä tunteet ja teot on vääriä tai oikeita..Hyvä että itselläsi on ainakin selvät sävelet, mutta sun näkökulmasi ei ole silti se ainoa oikea. Juu, tuo kaikki on varmasti se mitä jokaisessa terveen parisuhteen oppaassa neuvotaan, ja mitä terapeutit ihmiselle tuputtaa. Onnea että sulla on juuri se näkökulma mitä muut lampaat mielistelevät eniten perässä. Minulla on erilainen ajattelutapa, ja olen onnellinen silti.
Hyvä, toinen toimintamalli sopii toisille, toinen toisille. Hyvä että olet onnellinen ja tunnet olevasi vapaa valinnoissasi.
p.s. Kysyn vielä että mitä seurauksia/käytöstä se aiheuttaisi jos joutuisit esim. kahden yön työmatkalle ja yöpymään mieskollegojen kanssa samassa hotellissa? Mahdollisesti käymään jossain illanvietossa asiakkaiden kanssa?
Ei ole tarpeen rajoittaa esim. työmatkoja tai harrastuksia sen mukaan, miltä toisesta tuntuu, jos itse tietää rajansa. Jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan. Mulla on harrastus, jossa on mukana upeita, lihaksikkaita miehiä, ja mieheni tietää tämän. En harrasta kyseistä lajia miestäni kiusatakseni vaan pitääkseni itseni kunnossa - ja mieheni tietää tämänkin. Yöpymisistä työmatkoilla ei olla vaivaannuttu edes keskustelemaan.
Toista ei voi määrätä, mutta voi kertoa, miltä itsestä tuntuu. Tilaisuuksia pettämiseen on aina, ei niihin kulkuluvilla voi vaikuttaa. "Miehille on tyypillisempää pelätä että toiset miehet yrittää jotain" - ratkaisu tähän on varmaankin pysytellä neljän seinän sisällä?
Kliseistä, mutta mielestäni hyvä suhde perustuu luottamukseen ja sen ymmärtämiseen, että suhteessa ollaan vapaaehtoisesti, omasta halusta, vain siksi, että halutaan elää toisen kanssa. Toiselle ei tarvitse "antaa vapautta", sillä ei sitä vapautta ole kukaan koskaan pois ottanutkaan.
Aivan, juuri näin. Ja juuri näin tein, kerroin mikä minua huolettaa ja asia puitiin läpi ja se on nyt pois päiväjärjestyksestä.
En minäkään tajua tuota että miehen pitää määräillä naisen tekemisiä ja menemisiä siksi ettei vain kukaan yritä naista iskeä.
Kymmeniä kertoja minua on yritetty iskeä suhteemme aikana mutta minä olen kyllä itsenäinen nainen joka voi ihan itse tehdä selväksi etten ole kiinnostunut. Mieheni ei tietenkään ole tykännyt kun on kuullut, muttei koskaan ole minua rajoittanut tuollaisen pelossa. Jokaisella itsellään on vastuu siitä miten iskuyrityksistä selviytyy. Minä luotan että mieheni tekee kiinnostuneille selväksi ettei ole halukas mihinkään, aivan kuten minäkin olen sanonut olevani onnellisesti ihanan miehen kanssa aviossa ja minuun on turha tuhlata aikaansa.
Niin joo teille se on ihan selvä merkki että mies ei luota. Voi kamalaa jos ei täysin luota, jokainen ihminen on erehtyväinen niin tyhmähän se luottaa joka käänteessä.
Syy miksi kannattaa luottaa, on että itsellä on silloin helpompi elämä.
Mutta enpä menis väittämään että ihan 100%luottamus on jokaisessa terveessäkään suhteessa.
Se ei saa olla elämää jatkuvasti määrittävä tekijä että teenhän varmasti kaiken päinvastoin ja että olisin niin vapaa ja jos toisella on paha mieli niin ei tietenkään mitään voi asialle tehdä koska hänen pitää vastata omasta tunteestaan ja hyväksyä ja niellä ja istua kotona ja hankkia elämä. Aivan eriasia jotkut ukot jotka painostavat ja kiristävät tunteilla ja tahallaan heittäytyvät mustikseksi , ettei nainen lähtisi enää edes ulos..Tottakai sellaiselle alistamiselle tulee heti loppu, mutta te suorastaan pelkäätte ettette vahingossakaan tekisi koskaan ukolle mieliksi joka on mustis. Teillä se heikoilla kantimilla vasta tuntuu olevankin koko tasa-arvo:)
Teille pienikin myönnytys mustasukkaiselle miehelle on heti jotain kamalaa tasa-arvon rapistumista ja hirveä jeesustelu alkaa.
Entäpä jos molemmista tuntuu samalta että on kiva olla mustis hyvällä tapaa ja osoittaa se, olla yhdessä mieluummin kuin missään hotellissa..
Ja tunnetusti mitä rumempi nainen sitä vähemmän tää asia on ongelma, että miehet iskevät, mutta tuo mitä selität siitä miten kuuluu vastata ja miten sulla on "vastuu" iskuyritysten torppaamisesta niin jokainenhan tuon tietää. Se ei liity tähän millään tavalla.
En missään nimessä pelkäisi tehdä miehelle mieliksi jos hän olisi mustasukkainen aiheesta.
Mutta en kyllä kieltäytyisi työmatkoista ja yöpymisistä siksi ettei hän pahoittaisi mieltään. Loppuisi rahantulo hyvin äkkiä tältä naiselta. :D
Mistä tiedät, että miehes tulee aina suoraan kotiin tämän harrastuksen päätyttyä?
Itse olen nähnyt nuita tapauksia, että mies alkaa kaveeraamaan jonkun naisen kanssa ja se on kehittynyt joksikin muuksi kuin pelkäksi kaveruudeksi.
Miksei mies harrasta jotain muuta jos asia vaivaa sinua koska selvästikkin asia vaivaa sinua kun tännekkin siitä kirjoitat? Poissa silmistä poissa mielestä.
Jos en luottaisi mieheeni, vika olisi mun korvieni välissä - niin kauan kuin ei ole todisteita. Ja mä olisin ainoa, joka pystyisi ongelmalle jotain tekemään. Ajattelen niin, että suhteessa ei voi rajoittaa toista sillä(kään) perusteella, miltä itsestä tuntuu. Pettämiseen on aina mahdollisuuksia, niin se vain on. Aina. Pettäminen tai pettämättä jättäminen on ihmisen oma tietoinen valinta, johon puoliso ei ole syypää. Ja se, joka pettää, tekee väärin - ei se, joka on luottanut. Jos syyttä epäilee toista, sekin satuttaa.
"Entä jos", toki suhteessa voi ja saa olla mustasukkainen. Särähti vain se, että täytyisi rajoittaa menojaan sillä perusteella, miltä toisesta mahtaa tuntua. Vaikka sen tekisi näennäisesti omasta tahdostaan, mielestäni ei ole hyvä juttu kontrolloida käyttäytymistään vain siksi, että toinen voi tykätä pahaa. Mä en näe tätä sukupuolten välisenä tasa-arvokysymyksenä vaan kysymyksenä vallankäytöstä. Tahallaan ei tietenkään saa toista loukata ja ryhtyä sopimattomiin tekoihin. No, kullakin meistä on ristinsä.
"ei ole hyvä juttu kontrolloida käyttäytymistään vain siksi, että toinen voi tykätä pahaa."
No jos ei muita ihmisiä olisi tai varsinkaan puolisoa, niin silloinhan ei olisi mitään syytä kontrolloida enää itseään. Niinkauan kun maailmassa on mitkään käytösnormit vallalla niin pakkohan se on jollaintavalla ja JONKUN vuoksi kontrolloida omaa käytöstään.,
Miten pitkälle aattelitte mennä tässä käyttäytymisen kontrolloimattomuudessa?
On luupäistä sakkia kun ei tajua että jokatapauksessa te kontrolloitte käytöstänne kun olette suhteessa, niin miksi on niin hirveän kiellettyä tehdä toiselle yhtään mieliksi? Jos olettaa että se luottamus todellakin vallitsee suhteessa, niin silloin ei tarvitse pelätä sitäkään että mustasukkaisuus menee överiksi jos sille joskus antaa pikkusormen.
Vastaavasti mieskin voi jättää jonkun tyhmän laivareissun väliin tms, missä nyt yleensä petetään( paitsi teillä varmaan pitää pystyä menemään sinne vaikka m*** paljaana ja jotkut siellä pettää " paitsi mun mies, joka ei koskaan petä, siksi sen vapauteen kuuluu lähteä vaikka sinkkuristeilylle kavereiden kanssa"..Joo..)
Kyllä mun mielestä parisuhteessa olevalla ei ole ihan kaikenlaisiin rientoihin tarvetta mennä, ja jos on nii on sitten varmaan vastaavanlaiset elämänarvot molemmilla, tai sitten voi odottaa että on tilaisuus mennä sinne yhdessä. Ei voi olla niin vaikeaa. Itse en koe tarvetta väkisellä pelkän vapaustaistelun puolesta vääntyä tilanteisiin josta jälkeenpäin ei kukaan tiedä sanoa. Vallankäyttöähän sekin on että mä teen mitä haluan ...tai lähinnä oman valtansa korostamista että on niin mahtavat elämänarvot ja luottamus että niitä pitää joka välissä ihan toteuttaa ja kokeilla.
Parisuhteessa olen sitoutunut siihen, etten petä miestäni. En tee mitään sellaista, mistä en voisi hänelle kertoa. Ihmisen pitää kunnioittaa itse omia arvojaan ja toimia niiden mukaan eikä sen mukaan, mitä toinen tekee tai jättää tekemättä tai mitä toinen toivoo. Selkärankaa voi olla ilman parisuhdettakin. Sanomattakin selvää, että parisuhteessa ja avioliitossa on tietyt säännöt, joiden mukaan toimitaan. Vapaus ei tarkoita sitä, että on vapaus satuttaa ja loukata toista. Luupää lienee se, joka ei tätä olennaista pointtia tajua.
Jos teillä on tapana, että laivareissuilla yleensä petetään, ehkä ne reissut on sitten todellakin parasta jättää väliin. Meille laivareissu ei ole yhtä kuin pettäminen. Työpaikoillakin usein petetään - sinnekään ei siis kannata mennä? En voi luvata mieheni puolesta, ettei hän ikinä petä, mutta jos hän päättää pettää, en mä sitä voi estää.
Voisit lukea tarkemmin. Ei tässä ole ollut kyse "väkisellä pelkän vapaustaistelun puolesta vääntäytymisestä" vaan ihan normaalista elämästä. Tai ehkä käsityksemme normaalista elämästä on perustavanlaatuisesti erilainen? Miellytän miestäni lukuisin eri keinoin, mutta ei, en kysele häneltä lupia eikä mulla ole kotiintuloaikoja. En jätä esim. harrastustani, kavereiden tapaamista tai työmatkaa väliin sen takia, että mieheni voisi olla mustasukkainen. Ei ole onneksi tarvettakaan.
Jos olet onnellinen valitsemallasi tiellä, hyvä niin. Mutta ymmärräthän, ettei rakkaus ole sen vähäpätöisempää eikä moraali höllempää sellaisissa suhteissa, joissa ei koeta tarpeelliseksi rajoittaa tai ohjailla omaa tai toisen käytöstä.
Siitä ei ole pelkoa ettei tulisi suoraan kotiin, he kun eivät ole ainoita lajin harrastajia ja nyt kesäkeleillä niitä pelaajia on muitakin siellä. Lisäksi omat poikamme ovat usein isänsä mukana harkoissa.
En minä halua että mies joutuisi lopettamaan koko perheelle sopivan harrastuksen vain siksi että siellä pelaa myös erittäin mukava nainen.
Eilenkin olimme koko perhe illan ajan pelaamassa. Myös nainen oli siellä ja ei siellä ilmassa ole mitään väreilyjä. Mieskin on ns. "rauhoittunut" sen suhteen, enemmän minä naisen kanssa jutustelin kuin mies.
Joka tapauksessa tämä harrastus laantuu tuossa elokuun loppupuolelle mennessä ja välimatkaa väkisinkin tulee tapaamisiin.
En ole enää huolissani, jälkikäteen ajateltuna tosiaan minä taisin kehitellä aikalailla tätä soppaa omassa päässäni. Ihan oma vikani, olisipa tämäkin aloitus jäänyt tekemättä jos olisin suuni avannut viikkoa-kahta aikaisemmin miehen suuntaan :)
Kokemuksesta voin kerttoa, että niin kauan kun mies puhuu naisesta se ei ole vakavaa.
Seuraava vaihe on että mies lopettaa naisesta puhumisen ja huomaat myös , että nainen on vaivaantunut seurassasi, silloin voit päätellä, että "jotain on tekeillä tai on jo tehty"
Normaalisti puhuu ja enpä usko että miksikään siitä muuttuu.
Mutta varmasti tuo kaava on ihan tosiasia silloin kun tilanne joksikin kehittyy.
Noin se vaan menee. Enkä ap:nä lähtisi yhtään enempää itse kaveeraamaan naisen kanssa. Eli ei yhteisiä illanviettoja. Se ottaa päähän niin suunnattomasti, jos itsekin on naisesta muka kaverin saanut ja tilanne on lopulta se, että sua kusetetaan aivan kunnolla. Vaarallista peliä.
Sanotaanko näin että se on sen ajan murhe jos niin kävisi.
En kuitenkaan pysty näkemään vaihtoehtona lopettaa harrastusta ja ystävyyttä ihmisen kanssa vain siksi että hän on valloittava. Vaikeaksi kävisi elämä jos pitäisi alkaa ihmissuhteita rajoittaa rumiin ja tylsiin.
Mies ei ole pettävää sorttia.
www.iigaspike.com
- Selkeät ja yksinkertaisimmat ohjeet PTC (paid to click) - sivujen perustamiseen ja yksityiskohtaiset arvostelut ja listat parhaista PTC - sivuista.
- Kattava luettelo parhaimmista ja luotettavimmista nettikasinoista, kolikkopeleistä, pokeripeleistä yms. joista saa ilmaista pelirahaa rekisteröityessä. Tarjolla on kattavasti mahdollisuuksia voittaa rahaa tallettamatta.
- Olemme myös keränneet erittäin kattavasti muitakin erillaisia tapoja tienata rahaa internetistä. Tarjolla hyviä ideoita sekä selkeät ohjeet ja suorat linkit sivuille.
- Rahanarvoiset edut kannattaa käyttää hyväksi, esimerkiksi ilmaista tavaraa on internetissä tarjolla hyvin paljon ja sekä ns. "bonuspisteitä" joita voi vaihtaan esimerkiksi lahjakortteihin.
- Viikon tarjouksissa on saatavilla monesti hyvin varteenotettavia asioita, esim. Sähkötupakan aloituspakkaus 0 euroa!