niin,.mitä se kertoo meille toisesta?
Torjutaanko me suuri joukko hyviä tyyppejä ja ihmisiä vain ja ainoastaan heidän ulkonäkönsä takia, eikä halutakaan tutustua vaikkapa lihavaan, kaljuun, huonoryhtiseen tms...rankataanko ihmisiä surutta ulkomuodon perusteella, jos toisessa on jokin piirre, johon huomio negatiivisesti kiinnittyy? Mitä jos hyvä tyyppi jääkin huomiotta vain, koska hänellä on muutama lisäkilo tai hän kävelee omituisesti?
Löytääkö nainen sen vuoksi itselleen aina sopivamman kumppanin, koska naiselle miehen ulkonäkö ei ole asia numero yksi. Miehet hakevat kumppania pelkästään ulkomuodollisisten seikkojen perusteella ja heidän toiveenaan on löytää vain hyvännäköinen nainen. Sitten pettyessään tämän luonteeseen vetävät johtopäätöksen, että kaikki naiset ovat nirsoja, itsekeskeisiä blondeja...tai lihavia läskejä, joihon ei viitsi edes tutustua.
niin,..osaako nainen nähdä jo kättelyssä pintaa syvemmälle paremmin kuin mies. Onko mies se helpommin ulkonäön perusteella valitseva nirsoilija, kun taas nainen ei aseta ulkonäköä etusijalle?
Itsestään selvää kyselen, mutta..
Torjutaanko me suuri joukko hyviä tyyppejä ja ihmisiä vain ja ainoastaan heidän ulkonäkönsä takia, eikä halutakaan tutustua vaikkapa lihavaan, kaljuun, huonoryhtiseen tms...rankataanko ihmisiä surutta ulkomuodon perusteella, jos toisessa on jokin piirre, johon huomio negatiivisesti kiinnittyy? Mitä jos hyvä tyyppi jääkin huomiotta vain, koska hänellä on muutama lisäkilo tai hän kävelee omituisesti?
Löytääkö nainen sen vuoksi itselleen aina sopivamman kumppanin, koska naiselle miehen ulkonäkö ei ole asia numero yksi. Miehet hakevat kumppania pelkästään ulkomuodollisisten seikkojen perusteella ja heidän toiveenaan on löytää vain hyvännäköinen nainen. Sitten pettyessään tämän luonteeseen vetävät johtopäätöksen, että kaikki naiset ovat nirsoja, itsekeskeisiä blondeja...tai lihavia läskejä, joihon ei viitsi edes tutustua.
niin,..osaako nainen nähdä jo kättelyssä pintaa syvemmälle paremmin kuin mies. Onko mies se helpommin ulkonäön perusteella valitseva nirsoilija, kun taas nainen ei aseta ulkonäköä etusijalle?
Itsestään selvää kyselen, mutta..
Vastaukset 46
Vanhimmat
Jos se kumppanin ulkonäkö ei sytytä, ni turha sitä silloin on tuhlata omaa ja toisen aikaa johonkin mikä ei tule kantamaan hedelmää.
Varsinkin alussa se ulkonäkö on erittäin iso osa sitä ihastumista...pidemmässä suhteessa sen merkitys toki vähenee ja se luonne ratkaisee enempi. Mutta aina sillä ulkonäöllakin tulee se oma paikkansa ja tärkeytensä olemaan.
Mistä tiedät, että ei tulisi kantamaan hedelmää? Ethän voi sitä varmasti tietää, koska ulkonäkö pettää joka tapauksessa ensi näkemällä. Minä olen eri mieltä tuosta.
Jos ei ulkonäkö nappaa, ni ei ainakaan meikäläisen kohdalla voi edes tulla seksuaalista kiinnostusa/kemiaa/tai mitä termiä haluaakin käyttää.
Eli jos ei ulkonäkö ole vähintäänkin miellyttävä (ei siis pakko olla mikään unelmien kroppa tms), ni homma ei tule toimimaan.
En nyt puhunutkaan mistään vastenmielisestä tyypistä, johon ei mitään muuta tunnetta synny tavallaan kuin epämielyttävä vastenmielinen inho. Ulkonäkö ei välttämättä aina ensin herätäkään mielenkiintoa ja ei välttämättä ole heti itseä miellyttävä vaan, kun tuohon ihmiseen kunnolla tutustuu, niin hänet voi alkaa nähdä toisella tavalla tai ne hänen hyvät piirteensä alakavatkin "elää" .--vievät huomion pois niistä huonoista puolista.
tajuatkos...? Kemia voi syntyä vasta kunnolla tutustumisen jälkeenkin, ei sen tarvitse heti iskeä kuin salama.
" Kemia voi syntyä vasta kunnolla tutustumisen jälkeenkin, ei sen tarvitse heti iskeä kuin salama. "
-Mun kohdalla kemiaa on heti ensimmäisestä "merkitsevästä" katseesta tai sitä ei tule sitten ikinä olemaankaan...
ja sitten, kun on tutustunut lihavaan naiseen, niin huomaa, että ne läskit myös haisee ja tulee oksennus vielä herkemmin...
No, sanotaan sitten niin, että kemia voi saada jostain kipinän, josta se alkaa pikkuhiljaa kasvaa ja roihuta.
Ehkä olet sillä tavalla pinnallinen, että et ehdi tai halua tutustua juuri muuta kuin sen verran mitä ihminen ensivaikutelmana antaa, mutta joo, kuulut siihen ihmisryhmää. Itse en halua rankata heti kättelyssä ihmistä vaan uskon, että ihmisten välinen kemia voi syttyä myöskin vähän ajan kuluttua vaikka ei heti siltä olisi tuntunutkaan.
Mutta jos lihava laihduttaa, niin sitten voikin rakastua siihen, eli ensivaikutelma oli pettävä!
Niin ja laiha voi lämmitellä sen lihavan kainalossa ja kaivautua sen vatsapatjan alle lämpöä saamaan, eli ensivaikutelma voi pettää ja hyvät puolet jäädä arvioimatta.
"Ehkä olet sillä tavalla pinnallinen, että et ehdi tai halua tutustua juuri muuta kuin sen verran mitä ihminen ensivaikutelmana antaa,"
-Ei, en ole pinnallinen.
Mutta mikäli kemiaa ei heti ole niin ei sitä tulekkaan...ei edes ajanmittaan. Se on niitä make it or break it-hetkiä. Joten miksi tuhlata aikaa kun tietää, että tästä ei tule mitään. Nimimerkillä kokemuksen syvällä rintaäänellä. ;)
"vaan uskon, että ihmisten välinen kemia voi syttyä myöskin vähän ajan kuluttua "
-Ei kukaan kiellä sua uskomasta, vaikka lentävään spagettihirviöön. Mutta, se että kuvittelet, että asia joka nimenomaan perustuu puhtaasti uskoon eikä mihinkään faktaan ja vieläpä siten, että se on täysin yksilöllistä eri ihmisillä, ni tekee jostakusta pinnallisen tms...noh, en voi kuin säälien hymyillä moisille keittiöpsykologi diagnooseille. ;D
Jahas,..no eikö tuo make it or break it-hetki ole juuri pinnallisuutta, ainakin minun mielestäni se on juuri sitä.
Et sinä sitä heti voi tietää mistä tulee tai ei tule mitään, jos et ole valmis edes ottamaan selvää.
Mihin sinun asiasi sitten perustuu? Minusta se perustuu yhtä lailla uskoon kuin minunkin asiani. Oma diagnoosisi perustuu pika analyysiin ja pinnallisuuteen tutkimatta tapausta tarkemmin.
Uskosi perustuu pelkkään näkemiseen, minun uskoni näkemiseen, kuulemiseen ja kokemiseen.
Eiköhän kyse ole siitä, että se ensihetki on ensimmäinen vaadittu askel. Ei tutustuminen ole sillä selvä, siitä se vasta alkaa ja kaikkein sykähdyttävinkin voi saada lemput seuraavalla askelmalla. Eli aikaa ja halua tutustua on kyllä, mutta jos ei ole niitä kipinöitä, niin turha satsata aikaa muutenkaan sen enempää.
Ei kaikista voi kuitenkaan ottaa selvää, joten miksi ei keskittyisi vain niihin, joiden kanssa ainakin se ensimmäinen askel sujuu kuin tanssi?
"eikö tuo make it or break it-hetki ole juuri pinnallisuutta"
-Ei, vaan se on realismia, pragmaattisuutta ja itsensä tuntemista. Tietää mikä toimii itselle ja mikä ei.
"Et sinä sitä heti voi tietää mistä tulee tai ei tule mitään, jos et ole valmis edes ottamaan selvää."
-Edelleenkin tähän päivään asti joka ikinen tapaus (joita on ollut melkeinpä liikaakin) ni on mennyt juuri näin: jos kemiaa/sähköä/tms on heti alussa, ni hommasta on voinut kehkeytyä jotain.
Jos ei ole ollut, mutta siitä huolimatta antanut toiselle mahdollisuuden, ni pitkässäkään juoksussa ei ole hommasta tullut mitään.
Eli kyllä todellakin tiedän heti onko tilanteessa potentiaalia vai ei.
"Oma diagnoosisi perustuu pika analyysiin ja pinnallisuuteen tutkimatta tapausta tarkemmin."
-Itse luen ihmisiä (varsinkin naisia) melko vaivatta. Joten se diagnoosi harvoin menee metsään.
Vaikka se onkin klisee, ni se ensivaikutelma pitää useimmiten paikkansa. On tullut deittailtua/seurusteltua eri maalaisten naisten kanssa (varsinkin ulkomailla) melkoisesti. Ja riippumatta kulttuuri tai uskontotaustasta, ni se arvio toisesta harvoin pettää.
Kehonkieli, eleet, puherytmi, katsekontakti ja sen intensiivisyys ovat melko universaaleja asioita. Pitäen mielessä, että jopa 90% kommunikoinnista on non-verbaalista.
"Uskosi perustuu pelkkään näkemiseen,"
-Mun kohdalla kyse on faktasta, ei uskosta. ´Tulokset puhuvat puolestaan. Tuloksilla viittaan siihen miten se jatko etenee tai ei etene...
Viimeistään 5min keskustelun jälkeen on toinen hlö jo ns paljastanut korttinsa. ;)
Tosin tuo korttien paljastaminen ei onnistu niiltä, jotka eivät herätä koskaan nopeaa ihastusta kenessäkään. Silloin vaaditaan pidempää tietä.
Ja toisaalta, ehkä itse en vaan osaa lukea, mutta mielestäni joskus kehonkieli antaa vihreää valoa, mutta sitten onkin kyse vain jostain egoboostaus-flirtistä. Siihen taidan syyllistyä itsekin, enkä varmaan itsekään itsestäni varmuudella erottaisi milloin mistäkin kyse.
Omiin kokemuksiini pohjaten, väitän että parhaan ja aidoimman ensivaikutelman saa jos onnistuu yllättämään toisen tavalla tai toisella.
Silloin se kokeneempikaan nainen ei välttämättä ehdi virittää sitä "pelinaamaansa" päälle. ;)
Jahas, entä jos tapaatkin samanlaisen pelinaisen, joka osaa pelata sinun korttejasi vastaan, on taitavampi kuin sinä ja tietää mitä peliä tässä pelataan? Et ole niin aukoton profiloinnissasi ja ihmistuntemuksessasi kuin luulet, kun edessäsi on taitava pelinainen tai nainen, joka tunnistaa ja tekee sinusta analyysin jo hajusi perusteella :)
Joo...sinunlaisista olen kyllä samaa mieltä, että olen lukenut sinut hetkessä, tehnyt arvioni sinusta jo minuutissa, enkä haaskaisi aikaani enempään tutustumiseen kanssasi, sillä kaikki sinussa on jo ensinäkemältä liiankin tuttua, eikä tutustumisen arvoista..sori.
No sinulla on pullea ego ja ainakin joidenkin naisten mielestä ihanneulkonäkökin, joten sinun vinkkisi eivät ihan noin helposti toimi palstan epävarmoille narukäsi-ätminkäisille.
Mutta joo, noita yllätyksiä sattuu silloin tällöin. Puoleen ja toiseen, vähän häkeltyneitä ilmeitä ja eleitä, jolloin se naamari tippuu. MUTTA edelleen tämäkään ei vielä mitään varmaa tarkoita, vaikkakin on lupaava alku. Mutta voi varattukin häkeltyä tai joskus sitä voi häkeltyä vähän vähemmän sytyttävänkin edessä. Tosin jos tuota yllätyshyökkäystä ei onnistu tekemään, vaan kylmänviileä naamari pysyy päällä, niin onhan se merkki siitä, että kannattaa ehkä vaihtaa kohdetta.
"entä jos tapaatkin samanlaisen pelinaisen,"
-Pari korjausta: ensinnäkään en ole mikään "pelimies", osaan vain tulkita ihmisiä...enkä harrasta pelinaisia, varsinkaan vakavassa suhteessa.
"Et ole niin aukoton profiloinnissasi ja ihmistuntemuksessasi kuin luulet, kun edessäsi on taitava pelinainen tai nainen, joka tunnistaa ja tekee sinusta analyysin jo hajusi perusteella "
-Ei KUKAAN ole aukoton profiloinnissaan. ;)
Ja meikäläistä onkin helppo lukea kun en pelaa mitään pelejä vaan ladon kortit samantein pöytään. Kaikennäköiset parisuhde tms pelailut ovat mielestäni melko juveniilin ihmisen merkki. Mutta mikäs siinä jos niistä välttämättä tykkää...
"kaikki sinussa on jo ensinäkemältä liiankin tuttua, eikä tutustumisen "arvoista..sori."
-Imartelet itseäsi melkoisesti jos kuvittelet, että sulla olis edes teoreettista mahdollisuutta muhun. XD ..keep on dreaming. ;)
" sinun vinkkisi eivät ihan noin helposti toimi palstan epävarmoille narukäsi-ätminkäisille."
-En missään nimessä olekkaan tässä jakamassa kenellekkään mitään yleispäteviä ja kaikenkattavaia iskuneuvoja tms.
Kyse oli vain siitä mikä minulle toimii. ;)
Jos jotain yleispätevää täytyisi neuvoa tältä saralta, ni se olisi, että opi tuntemaan itsesi (heikkoudet ja vahvuudet) ennen kuin yrität oppia tuntemaan toisia....
Just, ja vielä narsistinen luonne..en todellakaan unelmoi sinusta millään tasolla. Minua ei kiinnosta ylisuuri pullisteleva egosi, eikä mikään sinussa...kyllä, unelmoin vain ujoista ja hiljaisista, sellaisista kuin Teemu :)
Sanoisin, että naisille keskimäärin se miehen ulkonäkö on ihan yhtä tärkeä tekijä, ellei jopa tärkeämpi. Omia havaintoja asiaan liittyen olen kirjoitellut tänne: http://poikamiesparisuhteeseen.wordpress.com/
En ole ainakaan niin lihava et hävetä tarttis. Eli mun naamasta se johtuu kun en kelpaa. Selkä suorassa kävelen, en ole kalju myöskään. Olen lyhyt ja ruma joten siinä ne suurimmat syyt.
No, luen sitten kun jaksan, mutta tuohon komentoisin sen, että sillä tavalla ulkonäkö on varmasti kummallekin sukupuolelle tärkeä, että toisessa nähdään ja koetaan jotain "selittämätöntä" viehätysvoimaa, jota ei voida selittää ulkonäöllisillä seikoilla. Joten uskon, että viehätysvoima on muutakin kuin pelkkä ulkoinen ulemus ja ulkonäkö. Ihmiseen mielestäni kannattaa aina tututustua vaikka hän ei ulkonäollisesti olisikaan juuri sellainen unelmamies tai-nainen kuin oli haaveissaan luonut.
Olen huomannut näet sellaisen seikan, että toisen ulkonäöllisistä piirteistäkin jää ainakin 50% huomaamatta ensi näkemältä ja ihminen tekee havaintonsa toisesta vain vajaalla "tunnistusmenetelmällä"
Tätä voidaan verrata riviin ihmisiä, jotka ovat tunnistusrivissä ja olet nähnyt heistä yhden, mutta loppuja yhdeksää et. Tuosta yhdestäkään et muista kuin perusasiat suunnilleen. Tarkkanäköisimmätkään eivät muista oliko kohteellasi millainen nenä ja suu.
niin,.mitä se kertoo meille toisesta?
Se voi kertoa, että välittää paljon/vähän ulkonäöstään riippuen siitä, onko epäsiisti tai huoliteltu. Se voi kertoa, että ottaa muut huomioon sitä kautta, haluaa olla edustava, seuraa trendejä/muotia tms., haluaa antaa kenties ihan tietynlaisen kuvan, haluaa johtaa harhaan vaikutelmallaan, saa ulkonäön kautta itsevarmuutta tai että välittää siitä, mitä hänestä ajatellaan. mm. kaikkia noita.
Torjutaanko me suuri joukko hyviä tyyppejä ja ihmisiä vain ja ainoastaan heidän ulkonäkönsä takia, eikä halutakaan tutustua vaikkapa lihavaan, kaljuun, huonoryhtiseen tms...rankataanko ihmisiä surutta ulkomuodon perusteella, jos toisessa on jokin piirre, johon huomio negatiivisesti kiinnittyy? Mitä jos hyvä tyyppi jääkin huomiotta vain, koska hänellä on muutama lisäkilo tai hän kävelee omituisesti?
Ei jää sen takia. Syy voi olla ihan muuallakin kuin ulkonäössä.
Löytääkö nainen sen vuoksi itselleen aina sopivamman kumppanin, koska naiselle miehen ulkonäkö ei ole asia numero yksi.
Kyllä. Mutta yleensä se vaatii naiselta tiettyä ulkonäköä tai vähintään jotain erityisominaisuuksia, että hän pääsee 'valitsemaan'. Miehet hakevat kumppania pelkästään ulkomuodollisisten seikkojen perusteella ja heidän toiveenaan on löytää vain hyvännäköinen nainen. Sitten pettyessään tämän luonteeseen vetävät johtopäätöksen, että kaikki naiset ovat nirsoja, itsekeskeisiä blondeja...tai lihavia läskejä, joihon ei viitsi edes tutustua. totta.
niin,..osaako nainen nähdä jo kättelyssä pintaa syvemmälle paremmin kuin mies? Väitän, että usien osaa. Onko mies se helpommin ulkonäön perusteella valitseva nirsoilija, kun taas nainen ei aseta ulkonäköä etusijalle? Juuri niin. Mies on siinä mielessä pinnallinen typerys!
Itsestään selvää kyselen, mutta.. Niin on.
Kyllä minä ainakin tykkään myös bimbosta luonteestasi, enkä vain ulkonäöstäsi.
ai minuako tarkoitit? Sinä nyt tykkäät vaikka kenestä.
Äläpäs nyt vähättele itseäsi. En tykkää. olen hyvin ronkeli. Ainakaan kurpista en tykkää yhtään. Älä sitten kupsahda 10v kuluttuakaan. En kyllä usko, että niin voisikaan käydä sinun luontoisellesi.
Juu en..bimbo luonteeni yhdessä Rolf Nyströmin tarkkaan viiltoon korvien juurissani ja kiristykseen takaavat minulle kurppatakuun.
Ei tuollainen pirskahteleva bimbo kurppaannu vaikkei Rolfia tapaisikaan. Jos ei elämä sinua ihan älyttömästi murjo (->katkeruus), niin saat varmasti miehesi hymyilemään vielä kurttuisena rusinanakin.
Kaikki naiset haluavat tavata Rolf Nyströmin....jos tuo ukko ei kupsahda tai sen kädet ala vapista vanhuuttaan, niin ilman muuta istun hänen odotustilassaan odottaen hänen tekevän ihmeitä kasvoilleni noilla kurppatakuu käsillään.
Minä en kyllä sitä leikkiä sitten maksa!
Kyllä maksat, sinähän olet silloin jo upporikastunut mieshoratsu, jolla on laaja asiakaskunta. Minä syötän sinulle luomutomaatteja, että pysyt kunnossa ja siloposkisena, etkä tarvitse Rolf Nyströmin palveluja.
Joo, nyt menin näiden haaveiden edessä sanattomaksi. Täytyy lähteä kylmään suihkuun jäähylle.
Äläkä ota bimbottelua pahalla. Se oli kehu.
Joo en...mene rauhassa nukkumaan ja näkemään kauniita unosia kauniista seksikkäistä alastomista Rolf Nyströmin kiristämistä tomaatinpoimijoista :)
Miehet ehkä usein torjuu ulkonäön vuoksi jos siihen on syytä mutta jos vain on perusnätti, ei ylipainoinen nainen kyseessä uskon että aika moni mies antaa mahdollisuuden näyttää niitä muita hyviä puolia.
Naiselle ykkösjuttu ei ole se ulkonäkö se on totta, etupäässä nainen arvottaa miehen mutu-tuntumalla joka antaa negatiivisen tuloksen millä tahansa järjellisellä tai järjettömällä syyllä minkä nainen vain sattuu keksimään, esim. siinä on pakko olla jotain vikaa kun on noin hyvännäköinen ja vapaa. Jos mitään muuta ei keksi ja erehtyy tapaamaan niin sitten ei ollut sitä kemiaa :D
Kumpikohan on reilumpaa?
Nainen on varmasti tarkempi tosiaan miehen luonteen suhteen kuin mies naisen luonteen. Nainen haluaa mieheltä huomiota enemmän ja varmuutta siitä, että mies ei ole joka hameen perässä juoksija vaan arvostaa tavallisia elämän perusasioita. Mies taas haluaa naisen olevan seksuaalisesti kiihottavan kaunis, mutta haluaa vapautta ja tilaa, eikä vaadi niin paljon huomiota ja kyljessä nyhjäämistä kuin nainen.
Nainen hakee miehestä siis turvallista, uskollista ja luotettavaa kumppania. Kun mies taas hakee naisesta voimakkaasti kaikella tavalla miehen seksuaaliviettiä stimuloivaa kiihoketta...siis esteettisesti kaunista, sensuellia, naisellista ja vähän tuhmaa ja estotonta naista.
Voi EHKÄ olla, että on eroja tuohon suuntaan (tai sitten nuo ovat vain vanhanaikaisia stereotypioita), mutta joka tapauksessa miehetkin haluavat kylki-nyhjäystä, elämän perusasioita, uskollisuutta, luotettavuutta ja toisaalta naiset haluavat seksiä ja vapauttakin.
Jos kaikki miehet kelpuuttavat vain kaunottaria niin miten on mahdollista että monet rakastuvat siihen ihan tavalliseen tai rumaankin naiseen ja muodostavat näiden naisten kanssa onnellisia parisuhteita? Tämä ei ole muuten vain tyytymiskysymys, olen nimittäin nähnyt suht paljon sellaisia pareja joissa mies saisi paljon paremmannäköisen kumppanin mutta on silti halunnut pitää sen vähemmän kauniin. Kyllä sen täytyy olla myös muut jutut jotka naisessa kolahtavat miehiin, ei tuota muuten pysty selittämään.
Suomen miehillä on alemmuuskompleksi, siksi ne viihtyy rumien parissa - ei koe niistä mitään uhkaa.
Kumpi sukupuoli on kiinnostuneempi estetiikasta? Kumpi sukupuoli on kiinnostuneempi sisustuksesta, vaatetuksesta, väreistä ja yleensäkin siltä miltä asiat näyttävät? Jos mies toivoo että nainen olisi suurinpiirtein normaalin kokoinen, niin naisella on tarjota vastineeksi tukku erilaisia vaatimuksia, aina silmien ja hiusten väristä lähtien.
Lienee selvää että naiset ovat ylivoimaisesti se pinnallisin osapuoli tässä leikissä.
Vaikka naiset ovat kiinnostuneet muodista, väreistä, sisustuksesta yms. niin siitäkin huolimatta miehet ovat selvästi pinnallisempia ja heille naisen ulkonäkö merkitsee paljon enemmän kuin naisille miehen ulkonäkö. Miehethän ovat visuaalisempia tässä asiassa ja tutkimuksissa on todettu että miehet preferoi naisissa nimenomaan sitä ulkonäköä ja sen perusteella päättää haluaako edes tutustua naiseen vai ei. Nainen voi hyvinkin rakastua jopa "rumaan" mieheen jos muut puolet ovat kunnossa.
En ole samaa mieltä. Entä nuo kaikki vaatimukset joita naisilla on ja miehillä ei? Harva mies sanoo esimerkiksi pitävänsä vain ruskeasilmäisistä ja tummahiuksista naisista. Monet naiset taas myöntävät suoraan etteivät tunne mitään vetoa esim. vaaleahiuksisia miehiä kohtaan.
Minä en katso paljoakaan ulkonäköä. Luonne on se ratkaiseva. Eli sama asiahan tuo olisi että ruma nainen kun ei saa miestä, niin hän menisi kauneusleikkaukseen nin jopas saisi hyvän miehen.
Olen lihava nainen joka sai bannit. Ottaisikohan se mies minut takaisin sitten kun olen laiha?
Miehet haluavat yleensä naisen, jonka ulkonäköä on kiva esitellä muille, mutta jolla on sen verran heikko itsetunto, että suostuu alistettavaksi ja nöyryytettäväksi, jotta nykymiehen ei tarvitsisi koskaan parantua narsismistaan.
Kaikki, niin miehet kuin naisetkin, katsovat ulkonäköä etenkin netissä. Oikeassa elämässä voi joutua kommunikoimaan rumienkin kanssa ja löytää heistä muutakin, netissä taas seuraava kuva yhden klikkauksen päässä.