Kaikenlaisten sisäpiirijuorujen sijaan, tässä olisi vaihteeksi tarjolla evankeliumia, jos herrasväkeä kiinnostaisi. Otetaanpa käsittelyyn Markuksen evankeliumi. Luetaan yhdessä Pyhää Raamattua.
Tässä wikitietoa Markuksesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Evankeliumi_Markuksen_mukaan
Ja näin alkaa Markuksen evankeliumi (kaikkiaan 16 lukua):
Markus 1:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Mark. 1:1&rnd=1373014141260
;
Markuksen evankeliumi
linduli, ev.l.*
108
675
Vastaukset
- linduli, ev.l.*
Aloitetaan vaikka tästä:
Markus 1:1-21 ( /-45)
1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.
2 Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi".
3 "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'",
4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.
5 Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
6 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.
7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
9 Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.
10 Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.
11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".
12 Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan.
13 Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta.
14 Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
16 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.
17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".
18 Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä.
19 Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon.
20 Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä.
21 Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti.
;- teapot
Ihan sama Raamattu näyttää sinulla olevan kuin helluntailaisilla. Itse tosin käytän käännöstä 1933/38 mutta se ei tässä liene olennaisin seikka. Luterilaiset ei siis ainakaan siinä suhteessa ole harhaoppisia, toisin kuin esim. Jehovan todistajat. Se on jo hyvä perusta kun tunnustetaan lähtökohdaksi sama ilmoitus. Sitten voidaan keskustella kirjan sanomasta. Yhteisiä tekijöitä löytyy toivottavasti enemmän kuin erottavia ja voimme yhdessä rakentua Jumalan Pojan evankeliumista.
Mitä kohtaa haluaisit tuossa ensinnä käsitellä? - linduli*
teapot kirjoitti:
Ihan sama Raamattu näyttää sinulla olevan kuin helluntailaisilla. Itse tosin käytän käännöstä 1933/38 mutta se ei tässä liene olennaisin seikka. Luterilaiset ei siis ainakaan siinä suhteessa ole harhaoppisia, toisin kuin esim. Jehovan todistajat. Se on jo hyvä perusta kun tunnustetaan lähtökohdaksi sama ilmoitus. Sitten voidaan keskustella kirjan sanomasta. Yhteisiä tekijöitä löytyy toivottavasti enemmän kuin erottavia ja voimme yhdessä rakentua Jumalan Pojan evankeliumista.
Mitä kohtaa haluaisit tuossa ensinnä käsitellä?Tuo ed. teksti on käännös 33/38:sta, jota itse aina käytän. Linkki ehkä johtaa automaattisesti käännös -92:een, mutta senhän voi osoitteessa vaihtaa. Itse suosittelenkin aina mieluummin lukemaan KR 33/38:a.
"Mitä kohtaa haluaisit tuossa ensinnä käsitellä?"
Tjaa? Tarkoitukseni oli aloittaa yhteinen raamatunluku, evankeliumin alusta asti, liittyen myöskin sen historialliseen puoleen.
Tuosta 1:sen luvun alusta voi löytää lyhennettynä, ensinnäkin Johannes Kastajan olemuksen edeltävänä profeettana, joka todisti edeltäkäsin, silloisessa ajassa jo elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta, Kristuksesta. Hän ikäänkuin herätti kansaa tähän tietoisuuteen, että nyt on se aika ja hetki, jolloin luvattu Messias astuu esiin.
Hän myös ilmaisee tulevan Kristuksen jumalallisen olemuksen, eli pyhyyden:
7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
; - tiedän mihin pyrit
linduli* kirjoitti:
Tuo ed. teksti on käännös 33/38:sta, jota itse aina käytän. Linkki ehkä johtaa automaattisesti käännös -92:een, mutta senhän voi osoitteessa vaihtaa. Itse suosittelenkin aina mieluummin lukemaan KR 33/38:a.
"Mitä kohtaa haluaisit tuossa ensinnä käsitellä?"
Tjaa? Tarkoitukseni oli aloittaa yhteinen raamatunluku, evankeliumin alusta asti, liittyen myöskin sen historialliseen puoleen.
Tuosta 1:sen luvun alusta voi löytää lyhennettynä, ensinnäkin Johannes Kastajan olemuksen edeltävänä profeettana, joka todisti edeltäkäsin, silloisessa ajassa jo elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta, Kristuksesta. Hän ikäänkuin herätti kansaa tähän tietoisuuteen, että nyt on se aika ja hetki, jolloin luvattu Messias astuu esiin.
Hän myös ilmaisee tulevan Kristuksen jumalallisen olemuksen, eli pyhyyden:
7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
;Kirjoitit: ..elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta, Kristuksesta
Kirjoita oikein: ..elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta ts. Kristuksesta
Et kai kirjoittaisi: Sauli Niinistöstä, presidentistä, presidentistä? - KTS (Ei kirj.)
tiedän mihin pyrit kirjoitti:
Kirjoitit: ..elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta, Kristuksesta
Kirjoita oikein: ..elävästä ja pian esiintulevasta Jeesus Messiaasta ts. Kristuksesta
Et kai kirjoittaisi: Sauli Niinistöstä, presidentistä, presidentistä?Eikun vastaava muoto olisi tietenkin Sauli Niinistöstä, presidentistä, about mr president...
- Tapio522eikirj..
linduli...ehdotus:Voisitko laittaa eri ketjuihin vaikka yksi luku kerrallaan Markuksen evankeliumia. Näin olisi helpompi tulla mukaan keskusteluihin "jälkijunassakin".
Muutoin ketjusta tulee liian pitkä, jota harva jaksaa lukea alusta.
- KTS (Ei kirj.)
Johannes Kastajan opetus oli mullistavaa. Siihen saakkahan oli käsitys sellainen, että vain saastaiset pakanat piti proselyytti-kastaa, jotta kelpaisivat jäseninä "parempaan uskontoon".
Johannes Kastaja sen sijaan sanoi, että KAIKKI tarvitsevat parannusta ja syntyperä ei merkitse mitään, sillä kivistäkin voi Jumala Aabrahamille jälkeläisiä herättää jos niikseen tulee.
Kirves laitettiin puun juurelle ja se on siellä edelleen!
Kyllä JÄMPTI on NIIN!- lindu*
Jämtist näi!
HYVÄ!
Johanneksen sanoma olikin profeetallinen ja häntä voi pitää sanomaltaan hurjempana kuin Itse Jeesusta, joka kyllä Hänkin sittemmin hurjistui, eli pyhästi vihastui, moneen kertaan.
Miksi Johannes raahusti kamelin karvoissa ja piti omituista ruokavaliota? Tietääkö veli raamatunhistorioitsija tähän vaikeaan kysymykseen selvitystä antaa?
; - teapot
lindu* kirjoitti:
Jämtist näi!
HYVÄ!
Johanneksen sanoma olikin profeetallinen ja häntä voi pitää sanomaltaan hurjempana kuin Itse Jeesusta, joka kyllä Hänkin sittemmin hurjistui, eli pyhästi vihastui, moneen kertaan.
Miksi Johannes raahusti kamelin karvoissa ja piti omituista ruokavaliota? Tietääkö veli raamatunhistorioitsija tähän vaikeaan kysymykseen selvitystä antaa?
;Varmastikin terveellinen ruokavalio. :)
Johannes Kastajan oleilusta erämaassa ei ole tarkempaa tietoa, asuiko hän pääasiassa yksin vai jossakin yhteisössä, tätä ei ole Raamatussa kerrottu ja jos oli yhteisössä, missä yhteisössä. Joidenkin seikkojen johdosta on päätelty hänen majailleen essealaisten parissa. Saattaa olla niinkin. Se ei kuitenkaan ole olennainen tieto "evankeliumin Markuksen mukaan" ymmärtämisen kannalta.
Joh. 3:30 kuuluu Johannes Kastajan tunnetuimpiin sanoihin ja on kaunis kristillinen tunnustus, jolla on merkitystä jokaiselle kristitylle:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä."
Sanat totta kai osoittivat Johanneksen omaa toimintaa ja sen päätepistettä: teidän ei tule kiinnittyä minuun ja etsiä vastausta minulta vaan Häneen, johon julistukseni on koko ajan tähdännyt ja jolle olen valmistanut tietä, että kääntyisitte Häneen puoleensa. Johannes ei etsinyt asemaa itselleen vaan luovutti kaiken Kristukselle.
Lauseen syvällinen hengellinen ulottuvuus koskee sisäistä elämäämme ja mentaliteettiamme. Jeesuksen tuntemisessa kasvaminen on "oman minän" vähenemistä, joka johtaa syvempään elämän täyteyteen, ei passiivisuuteen eikä persoonallisuuden menettämiseen. Tässä on siunattu paradoksi, että vasta Jumalan yhteydessä ihminen todella tulee siksi, mitä on.
Emme enää ole itsemme omat, 1.Kor.6:19. - linduli*
teapot kirjoitti:
Varmastikin terveellinen ruokavalio. :)
Johannes Kastajan oleilusta erämaassa ei ole tarkempaa tietoa, asuiko hän pääasiassa yksin vai jossakin yhteisössä, tätä ei ole Raamatussa kerrottu ja jos oli yhteisössä, missä yhteisössä. Joidenkin seikkojen johdosta on päätelty hänen majailleen essealaisten parissa. Saattaa olla niinkin. Se ei kuitenkaan ole olennainen tieto "evankeliumin Markuksen mukaan" ymmärtämisen kannalta.
Joh. 3:30 kuuluu Johannes Kastajan tunnetuimpiin sanoihin ja on kaunis kristillinen tunnustus, jolla on merkitystä jokaiselle kristitylle:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä."
Sanat totta kai osoittivat Johanneksen omaa toimintaa ja sen päätepistettä: teidän ei tule kiinnittyä minuun ja etsiä vastausta minulta vaan Häneen, johon julistukseni on koko ajan tähdännyt ja jolle olen valmistanut tietä, että kääntyisitte Häneen puoleensa. Johannes ei etsinyt asemaa itselleen vaan luovutti kaiken Kristukselle.
Lauseen syvällinen hengellinen ulottuvuus koskee sisäistä elämäämme ja mentaliteettiamme. Jeesuksen tuntemisessa kasvaminen on "oman minän" vähenemistä, joka johtaa syvempään elämän täyteyteen, ei passiivisuuteen eikä persoonallisuuden menettämiseen. Tässä on siunattu paradoksi, että vasta Jumalan yhteydessä ihminen todella tulee siksi, mitä on.
Emme enää ole itsemme omat, 1.Kor.6:19.Itse näen tämän:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä", syvällisenä, profeetallisena näkynä ja kuvauksena tulevasta lahjavanhurskautuksesta.
Juutalaisuus on oppina itsevanhurskauttamista, lain kautta. Jeesuksen täysi sovitustyö siirtää vanhurskautuksen meiltä itseltämme Kristuksen lahjavanhurskautukseksi. Silloin:
1.Kor.1:26-31
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
; - KTS (Ei kirj.)
linduli* kirjoitti:
Itse näen tämän:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä", syvällisenä, profeetallisena näkynä ja kuvauksena tulevasta lahjavanhurskautuksesta.
Juutalaisuus on oppina itsevanhurskauttamista, lain kautta. Jeesuksen täysi sovitustyö siirtää vanhurskautuksen meiltä itseltämme Kristuksen lahjavanhurskautukseksi. Silloin:
1.Kor.1:26-31
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
;heh...Harri Sirolalla on kirjassaan "Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen" jänskä asetelma missä Maria Magdaleena yrittää vetää Jeesusta pois Johannes Kastajan vaikutuspiiristä: "Se hurmahenki yrittää puhua sinua ympäri. Sinua kiehtoo hänen "messiasajatuksensa". Se mairittelee sinun narsistista olemuspuoltasi..."
- teapot
linduli* kirjoitti:
Itse näen tämän:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä", syvällisenä, profeetallisena näkynä ja kuvauksena tulevasta lahjavanhurskautuksesta.
Juutalaisuus on oppina itsevanhurskauttamista, lain kautta. Jeesuksen täysi sovitustyö siirtää vanhurskautuksen meiltä itseltämme Kristuksen lahjavanhurskautukseksi. Silloin:
1.Kor.1:26-31
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
;Jos Joh.3:30 puhuisi lahjavanhurskaudesta, sen pitäisi olla:
"Minun tulee lakata kokonaan olemasta ja Hänen tulla kaikeksi."
Vanhurskautuksessa ihminen on kokonaan "kuollut" (passiivinen). Hän ei vähene vaan on (subjektina) ikäänkuin syrjään siirretty. Jumala vanhurskauttaa syntisen, jumalattoman.
Mutta... voihan siihen sisältyä jotakin tuostakin. Jumalan sana on monipuolinen ja rikas... Sitä paitsi Jumala joskus ravitsee meitä sanallaan sellaisissakin asioissa joista kyseessäolevat kohdat sinällään eivät kerro.
Esimerkkinä henkilö jota oli nuhdeltu tupakanpoltosta, hän oli nuori uskova ja ajatteli sinisilmäisesti ettei tupakointi voi Jumalan tahdon vastaista olla kun Raamattukaan ei siitä mitään puhu. Rukoili sitten että Herra, jos puhut Raamatussa jotakin tästä, anna minulle jae, ja tökkäsi sormensa peukalopaikkaan. Jesaja 44:20.!
"Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: 'Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?'"
Eräs vanhempi ja "viisaampi" kristitty ryhtyi häntä neuvomaan, ettei tuo raamatunkohta tupakoinnista puhu, vaan sen aikaisista puusta veistetyistä epäjumalankuvista. Hän oli varmasti oikeassa - ja kuitenkin väärässä, koska Jumalan Henki puhutteli tätä nuorta miestä kohdan kautta ja sitä käyttäen osoitti, että tupakointi on sopimatonta. Nuori uskova koki saavansa vastauksen ja luopui tupakasta. Mielenkiintoista, eikö vain?
Mitä mieltä olet tästä henkilökohtaiseen kilvoitukseen kuuluvasta ulottuvuudesta, että "oman minän" hallintavalta pyhityksen myötä vähenee ja Jeesus Kristus (etenevänä prosessina, ei kertaheitolla tapahtuen niin kuin vanhurskautuksessa tapahtuu) yhä enemmän tulee sielullemme kaikeksi? :)
Kysymykseesi Johanneksen vaatetuksesta ja ruokavaliosta olisi myös kiva kuulla sinun käsityksesi... - body2
teapot kirjoitti:
Varmastikin terveellinen ruokavalio. :)
Johannes Kastajan oleilusta erämaassa ei ole tarkempaa tietoa, asuiko hän pääasiassa yksin vai jossakin yhteisössä, tätä ei ole Raamatussa kerrottu ja jos oli yhteisössä, missä yhteisössä. Joidenkin seikkojen johdosta on päätelty hänen majailleen essealaisten parissa. Saattaa olla niinkin. Se ei kuitenkaan ole olennainen tieto "evankeliumin Markuksen mukaan" ymmärtämisen kannalta.
Joh. 3:30 kuuluu Johannes Kastajan tunnetuimpiin sanoihin ja on kaunis kristillinen tunnustus, jolla on merkitystä jokaiselle kristitylle:
"Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä."
Sanat totta kai osoittivat Johanneksen omaa toimintaa ja sen päätepistettä: teidän ei tule kiinnittyä minuun ja etsiä vastausta minulta vaan Häneen, johon julistukseni on koko ajan tähdännyt ja jolle olen valmistanut tietä, että kääntyisitte Häneen puoleensa. Johannes ei etsinyt asemaa itselleen vaan luovutti kaiken Kristukselle.
Lauseen syvällinen hengellinen ulottuvuus koskee sisäistä elämäämme ja mentaliteettiamme. Jeesuksen tuntemisessa kasvaminen on "oman minän" vähenemistä, joka johtaa syvempään elämän täyteyteen, ei passiivisuuteen eikä persoonallisuuden menettämiseen. Tässä on siunattu paradoksi, että vasta Jumalan yhteydessä ihminen todella tulee siksi, mitä on.
Emme enää ole itsemme omat, 1.Kor.6:19.Johannes kastaja oli aikansa hippi sekä askeetikko. Hän eli vaatimatonta ellei peräti masokistista elämää.
Koska juutalaiset olivat orjakansaa, he tietenkin odottivat messiasta,sillä sehän kuuluu aina alistetun sekä orjuutetun kansan sisuksiin.
Hengellisyyteen ajetaan väärää ihmiskuvaa ja se on menneisyyden anemiaa.
Sellaista ihmiskuvaa jota ei tänne tule,eikä tule olemaan, sillä me emme miksikään muuksi muutu kuin mitä jo olemme.
Hengellisyyden vanavedessä kulkee aina ihmisiä jotka haluaisivat kävellä vetten päällä, pilvissä, mutta sitä ei ole meille suotu,vaan meidän tulee olla tavallisia ihmisiä.
Tavallisia ja luonnollisia ihmisiä,sillä sellaisiksi meidän on formattu.
Terve usko ei muuta meissä mitään,sillä usko on uskoa ja se on siinä. - linduli*
teapot kirjoitti:
Jos Joh.3:30 puhuisi lahjavanhurskaudesta, sen pitäisi olla:
"Minun tulee lakata kokonaan olemasta ja Hänen tulla kaikeksi."
Vanhurskautuksessa ihminen on kokonaan "kuollut" (passiivinen). Hän ei vähene vaan on (subjektina) ikäänkuin syrjään siirretty. Jumala vanhurskauttaa syntisen, jumalattoman.
Mutta... voihan siihen sisältyä jotakin tuostakin. Jumalan sana on monipuolinen ja rikas... Sitä paitsi Jumala joskus ravitsee meitä sanallaan sellaisissakin asioissa joista kyseessäolevat kohdat sinällään eivät kerro.
Esimerkkinä henkilö jota oli nuhdeltu tupakanpoltosta, hän oli nuori uskova ja ajatteli sinisilmäisesti ettei tupakointi voi Jumalan tahdon vastaista olla kun Raamattukaan ei siitä mitään puhu. Rukoili sitten että Herra, jos puhut Raamatussa jotakin tästä, anna minulle jae, ja tökkäsi sormensa peukalopaikkaan. Jesaja 44:20.!
"Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: 'Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?'"
Eräs vanhempi ja "viisaampi" kristitty ryhtyi häntä neuvomaan, ettei tuo raamatunkohta tupakoinnista puhu, vaan sen aikaisista puusta veistetyistä epäjumalankuvista. Hän oli varmasti oikeassa - ja kuitenkin väärässä, koska Jumalan Henki puhutteli tätä nuorta miestä kohdan kautta ja sitä käyttäen osoitti, että tupakointi on sopimatonta. Nuori uskova koki saavansa vastauksen ja luopui tupakasta. Mielenkiintoista, eikö vain?
Mitä mieltä olet tästä henkilökohtaiseen kilvoitukseen kuuluvasta ulottuvuudesta, että "oman minän" hallintavalta pyhityksen myötä vähenee ja Jeesus Kristus (etenevänä prosessina, ei kertaheitolla tapahtuen niin kuin vanhurskautuksessa tapahtuu) yhä enemmän tulee sielullemme kaikeksi? :)
Kysymykseesi Johanneksen vaatetuksesta ja ruokavaliosta olisi myös kiva kuulla sinun käsityksesi..."Mitä mieltä olet tästä henkilökohtaiseen kilvoitukseen kuuluvasta ulottuvuudesta, että "oman minän" hallintavalta pyhityksen myötä vähenee ja Jeesus Kristus (etenevänä prosessina, ei kertaheitolla tapahtuen niin kuin vanhurskautuksessa tapahtuu) yhä enemmän tulee sielullemme kaikeksi? :)"
Mä luterilaisena en näe nk. pyhitystä samoin kuin helluntaiseurakunnissa opetetaan, eli, en ajattele "pyhittyväni". Juuri tuossa edellä kirjoitatkin lahjavanhurskautuksesta, jossa syntinen ihminen uskon kautta saa vastaanottaa Kristuksen täyden vanhurskauden. Ihmisestä itsestään ei tule pyhää, ihminen ei koskaan tässä mielessä pyhity. Kuitenkin tämä Jeesuksen lahjavaate päällämme Jumala näkee meidät, jumalattomat, pyhinä! "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman!"
Mikä sitten on se prosessi, joka tapahtuu meissä? Me emme etene "pyhemmiksi", sillä sama synnin olemus vaanii meitä kaiken aikaa. Ainoa pyhitys on Jeesus Kristus, joka elää minussa / meissä. Pyhä minussa ei ole minä, vaan Jeesus.
Virsi 299: 8
Ainoa tosi viisaus
ja ainoa vanhurskaus,
ainoa puhdas pyhitys
on Vapahtajan yhteys.
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/e39042a7e7e29e9dc2256d5b007b24fd?OpenDocument
; - linduli*
KTS (Ei kirj.) kirjoitti:
heh...Harri Sirolalla on kirjassaan "Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen" jänskä asetelma missä Maria Magdaleena yrittää vetää Jeesusta pois Johannes Kastajan vaikutuspiiristä: "Se hurmahenki yrittää puhua sinua ympäri. Sinua kiehtoo hänen "messiasajatuksensa". Se mairittelee sinun narsistista olemuspuoltasi..."
Eikös juttu mennyt nii, että Maria M. tuli poppooseen vasta myöhemmin, mahd. jo Jussin kuoltua? Johanneksen kuolinvuotta ei kai tiedetä, vai tiedetäänkö? Tämä tarinahan alkaa ilm. vuodesta 26.
- linduli*
Luetaanpa eteenpäin:
Markus 1:21-45
21 Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti.
22 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet.
23 Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi
24 sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä."
25 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä".
26 Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä.
27 Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."
28 Ja hänen maineensa levisi kohta koko ympäristöön, kaikkialle Galileaan.
29 Ja tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa.
30 Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle.
31 Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.
32 Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut,
33 ja koko kaupunki oli koolla oven edessä.
34 Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet.
35 Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili.
36 Mutta Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, riensivät hänen jälkeensä;
37 ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: "Kaikki etsivät sinua".
38 Ja hän sanoi heille: "Menkäämme muualle, läheisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin, sillä sitä varten minä olen tullut".
39 Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat.
40 Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".
41 Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu".
42 Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui.
43 Ja varoittaen häntä ankarasti hän laski hänet heti menemään
44 ja sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".
45 Mutta mentyään pois tämä rupesi laajalti julistamaan ja asiasta tietoa levittämään, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli niiden ulkopuolella autioissa paikoissa; ja kaikkialta tultiin hänen tykönsä.
;- body2
"Niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin,vaan oleskeli niiden ulkopuolella..."
Mitä tekisi nykyinen ihmeiden tekijä.??
Laitattaisi teltat pystyyn ja hommaisi mahdollisen näyttävän shown ja huutoa riitäisi.
Hengellisyyden tulee virrata hiljaisuudessa, vaatimattomasti, siinä on Jeesuksen mallia, mutta tyytyykö nykyihminen siihen.??
EI tyydy. - linduli*
body2 kirjoitti:
"Niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin,vaan oleskeli niiden ulkopuolella..."
Mitä tekisi nykyinen ihmeiden tekijä.??
Laitattaisi teltat pystyyn ja hommaisi mahdollisen näyttävän shown ja huutoa riitäisi.
Hengellisyyden tulee virrata hiljaisuudessa, vaatimattomasti, siinä on Jeesuksen mallia, mutta tyytyykö nykyihminen siihen.??
EI tyydy.Pitalinen mies kyllä innolla todisti ihmeestä, mutta ei totellut Jeesusta. Jeesus nimenomaan sanoi hänelle:
"Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".
Jeesus kielsi häntä puhumasta ihmisille mitään paranemisestaan, ennenkuin hän olisi näyttänyt itsensä papeille, todistukseksi Jeesuksesta. Mutta pitalinen ei toiminut näin, vaan ohi nimenomaisen sanan, eli kiellon, toimi siten, että Jeesuksen koko työ estyi alueen kaupungeissa.
Tästä syystä on meidänkin tunnettava tarkkaan Jumalan sana ja noudatettava Jumalan tahtoa, ettemme intomielisyyksissämme toimisikin evankeliumia vastaan.
; - Tapio522eikirj..
Jeesus parantaa riivatun (23-28), Pietarin anopin (29-31) sekä muita sairaita (32-34) ja puhdistaa pitalisen (40-45).
PARANTAMISEN LAHJAT
Ihmeparantumisista kohistaan aika ajoin. Vähän kuitenkin löytyy niistä näyttöä. Jeesuksen aikaansaamille ihmeille ei pitäisi jäädä sijaa epäilyksille. Ne pitäisi oikeasti olla todistettavissa.
Jeesus sanoi pitaalista parantamalleen miehelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille". ( Matt 8:4).
Pietarin vastustajatkin joutuivat toteamaan Pietarin tekemästä ihmeteosta (Apt. 3:1-11), ramman parantumisesta: "… heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää. (Apt 4:16).
Tänä päivänä lääkärintodistus tapahtuneesta ihmeestä olisi paikallaan.
Kyllä Jumala parantaa tänäänkin, joko lääkäreiden kautta tai ilman. - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
Jeesus parantaa riivatun (23-28), Pietarin anopin (29-31) sekä muita sairaita (32-34) ja puhdistaa pitalisen (40-45).
PARANTAMISEN LAHJAT
Ihmeparantumisista kohistaan aika ajoin. Vähän kuitenkin löytyy niistä näyttöä. Jeesuksen aikaansaamille ihmeille ei pitäisi jäädä sijaa epäilyksille. Ne pitäisi oikeasti olla todistettavissa.
Jeesus sanoi pitaalista parantamalleen miehelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille". ( Matt 8:4).
Pietarin vastustajatkin joutuivat toteamaan Pietarin tekemästä ihmeteosta (Apt. 3:1-11), ramman parantumisesta: "… heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää. (Apt 4:16).
Tänä päivänä lääkärintodistus tapahtuneesta ihmeestä olisi paikallaan.
Kyllä Jumala parantaa tänäänkin, joko lääkäreiden kautta tai ilman.Jeesus yleensä paransi kaikki hänen luokseen tulleet (Lk. 4:40).
Paitsi Jeesuksen kotikaupungista Nasaretista sanotaan: ” Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. (Mk 6:59).
Jeesuksen parantamistoiminta liittyy hänen messiaskutsumukseensa (Matt. 11:2-5). Se merkitsi uuden ajan alkua ja oli kiinteästi yhteydessä hänen evankelioimistyöhönsä.
Meidän jokaisten tulisi enemmän rukoilla sairaitten puolesta. Jumala parantaa tai ei paranna., se jääköön Jumalan huoleksi; ”tapahtukoon Hänen tahtonsa”, ei meidän.
Paavalista sanotaan: ”Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi” (2Kor. 12:7).
Paavali rukoili kolme kertaa, että pääsisi vaivastaan eroon (mikä se sitten olikaan), mutta ei päässyt. Jumalan vastaus Paavalin rukouksiin oli:
”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa” (2. Kor. 12:9).
Eikö ole lohdullista. Jumalan armo riittää meillekin, olimmepa sairaita tai emme.
Itse olen parantumattomasti sairas.
Inhimillisesti katsoen ei toivoa ole. Kumpa oppisin Paavalin tavoin sanomaan:
”Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä”.
Eräs mielivirsistäni (330)sopinee tähän hyvin:
1)Nyt Herran hyvyydestä
me saamme riemuita
ja armon kyllyydestä
kiitosta veisata.
Päivinä myötäisinä
ja vaivan täyteisinä
iloitkaa Herrassa!
4)Jos sairastut tai työstä
joutuisit luopumaan,
ei epätoivoon syöstä
saa päivä vaikeinkaan.
Laupias Isän käsi
on avoin hädässäsi.
Iloitkaa Herrassa! - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
Jeesus parantaa riivatun (23-28), Pietarin anopin (29-31) sekä muita sairaita (32-34) ja puhdistaa pitalisen (40-45).
PARANTAMISEN LAHJAT
Ihmeparantumisista kohistaan aika ajoin. Vähän kuitenkin löytyy niistä näyttöä. Jeesuksen aikaansaamille ihmeille ei pitäisi jäädä sijaa epäilyksille. Ne pitäisi oikeasti olla todistettavissa.
Jeesus sanoi pitaalista parantamalleen miehelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille". ( Matt 8:4).
Pietarin vastustajatkin joutuivat toteamaan Pietarin tekemästä ihmeteosta (Apt. 3:1-11), ramman parantumisesta: "… heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää. (Apt 4:16).
Tänä päivänä lääkärintodistus tapahtuneesta ihmeestä olisi paikallaan.
Kyllä Jumala parantaa tänäänkin, joko lääkäreiden kautta tai ilman.Ihmeitä tapahtuu edelleenkin, olen itse kokenut lukemattomia, myös enkelikokemuksia.
En ole kuitenkaan, ainakaan viime vuosikymmeninä käynyt missään tällaisissa karismaattisissa tilaisuuksissa, joissa ihmeitä tehdään tilaustyönä, enkä ole sellaisissa ihmeitä kokenutkaan, paitsi nk. Pyhällä Hengellä täyttyminen ja armolahjojen saaminen eräässä rukoustilanteessa hyvin kauan sitten.
Omat kokemukseni ovat olleet ihmeitä ja pelastumisia lähinnä arkielämässä ja niillä on ollut joko vain muutama muukin todistaja, tai sitten ei muita läsnäolijoita.
- teapot
Niin kuin tuolla keskustelun alkuvaiheissa sanoin, että "on jo hyvä perusta kun tunnustetaan lähtökohdaksi sama ilmoitus. Sitten voidaan keskustella kirjan sanomasta" eli merkittävää ei ole mitä "minä helluntailaisena", "minä luterilaisena" tai minä jonain muuna ajattelen, vaan kaikessa tulisi pyrkiä Sanan mukaisuuteen.
Jos luterilaisuutemme, helluntailaisuutemme tai jokin muu saa meidät tulkitsemaan sanaa sanan vastaisesti, on meidän uskallettava tehdä parannus ja muutettava ajatteluamme vaikka se ehkä johtaisikin meidät ristiriitaan sen yhteisön edustaman linjan kanssa, mihin kuulumme.
Pyhitysasiassa helluntailaisuus mielestäni on lähempänä Jumalan sanan totuutta, joskin vääriä painotuksia voi pyhityskäsitykseen tulla sielläkin.
Kirjoitat ettet ajattele pyhittyväsi. Kuitenkin Jumalan sana selkeästi kehottaa pyhitykseen, mm.
- "niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen"
- "Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa"
- "Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta, että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne; ettei kukaan sorra veljeänsä eikä tuota hänelle vahinkoa missään asiassa, - - Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen. Sentähden, joka nämä hylkää, ei hylkää ihmistä, vaan Jumalan, joka myös antaa Pyhän Henkensä teihin"
- "niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa"
- "joka on pyhä, pyhittyköön edelleen"
Ajattelen samoin kuin sinä, että ihminen pelastuksessa saa ottaa vastaan Kristuksen täyden lahjavanhurskauden. Mielestäni se on raamatullista. Kun Jumala julistaa syntisen vanhurskaaksi hänestä siinä silmänräpäyksessä (ennen kuin on ehtinyt sekuntiakaan vaeltaa kristittynä ja tehdä yhtään Jumalan vaikuttamaa hyvää tekoa) tulee sataprosenttisesti pyhä. Jumala ei enää näe häntä syntisenä vaan pyhänä.
Kirjoitat "ihmisestä itsestään ei tule pyhää". Tämä taas riippuu siitä millaisen sisällön annamme sanalle "itsestään". Ihminen Jumalan yhteydessä on PYHÄ ITSESSÄÄN koska hän [tässä yhteydessä] on erotettu Jumalalle, niin kuin lapsi itsessään on jonkun lapsi. Tämä pyhyys on kuitenkin jatkuvasti riippuvainen Kristuksesta ja sidoksissa Häneen. SIINÄ MIELESSÄ meillä ei ole pyhyyttä itsessämme. Meillä on siis pyhyys itsessämme vain aseman ja suhteen kautta jonka uudestisyntymä (siinä tapahtuva Jumalan lapseksi asettaminen, juridisesti vanhurskautus) antaa. Kristityn pyhyys on ja säilyy Kristuksessa olevana lahjana, johon emme voi mitään lisätä.
>tämä Jeesuksen lahjavaate päällämme Jumala näkee meidät, jumalattomat, pyhinä!<
Väärin. Jumala ei ainoastaan näe meitä pyhinä, vaan me olemme pyhiä Hänessä. Se on Hänen tekonsa. Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, mutta hän ei sitten enää ole jumalaton (ilman Jumalaa oleva) vaan pyhä (Jumalalle erotettu).
Pari vuotta sitten eräs nuori luterilainen pastori muistutti minua keskustelusta jonka useita vuosia sitten piispa Kantolan kanssa kävin. Tämä nuori pastori ei tietääkseni silloin vielä ollut pastori, mutta sattui kuulemaan keskustelumme. Kysyin piispa Kantolalta eikö olekin niin, että vanhurskautus ei ole ainoastaan aseman muutos, vaan siihen sisältyy myös olemuksellinen muutos.
Piispa oli hetken hiljaa ja myönsi sitten kyllä, näin on, ja lisäsi vielä: tästä puolesta meillä luterilaisessa kirkossa puhutaan aivan liian vähän.
Asian teoreettisen puolen ymmärtäminen ei tietenkään auta...
Risti on tarkoitettu joka päivä otettavaksi...
Meidän on mahdollista elää uuden luontomme mukaista elämää (koska Pyhä Henki asuu kristityssä ja tekee meidät osalliseksi Jumalan mahdollisuuksista), mutta se ei tapahdu ilman ristiä, jonka kautta "vanhan luomuksen" eli "oman minän" eli "lihan" kertakaikkinen kuolema Kristuksessa tulee koettavaksi, elettäväksi.
"Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä."
Room.6:1-7.- linduli*
Ymmärrän tarkoituksesi, sillä olen itsekin ent. helluntailainen. Myöskin on oikein, että pyrimme elämään pyhästi, eli sallimme Jeesuksen elää meissä, uskovissa. Kuitenkin painotus, eli asian lopputulos on helluntailaisilla toinen kuin mitä esim. luterilaisilla (enkä nyt puhu Suomen ev.lut.kirkosta, vaan luterilaisuutta tunnustavista yleensä).
Kun sallin PH:n työn minussa, minussa kylläkin tapahtuu muutos. Tämä on uudestisyntymää. Jumalan tahdon mukainen elämä, PH:n vaikutuksessa, myöskin vaikuttaa pyhyyden läsnäolon ja pyhittynyttä elämää.
Mutta sen kaiken alla on syntinen riepu, onneton, kadotettu sielu, jolla itsellään on jatkuva taipumus vanhoihin synteihin. Mikään "vanha aadam" ei houkuttele minua, vaan se aadam elää minussa. Mikäli en salli PH:n työtä ja tottele sanaa, on meno lihallista. Vanha aadam, eli perisynti, ei uhkaa minua ulkopäin, vaan sisältäpäin. Tämä vanha aadam, eli perisynti ei voi pyhittyä. Koska tämä paha liha riippuu minussa kuolemaani asti, en siis pyhity minä, vaan Jeesus Kristus vaikuttaa pyhityksen olemuksen minussa. Niinpä kunnia ei kuulu minulle, vaan yksin Jeesukselle.
Tälläkin foorumilla voi nähdä väärän opin vaikutuksen helluntaiuskovissa jotka kerran uskoontultuaan eivät enää pyri parannukseen, sillä he uskovat ja luulevat elävänsä jonkinlaisessa lihan pyhityksessä. Milloinkaan he eivät tunnusta tehneensä mitään väärää, sillä helluntaioppi kieltää, että "pyhityksessä" uskova enää voisi tehdä syntiä. Tähän he hakevat jopa eräitä raamatunpaikkoja tueksi ja näin jatkavatkin tosi-jumalattomuudessa, sillä he tarvitsivat Jeesusta vain "uudestisyntymässään", mutta eivät sen jälkeen.
Uudestisyntymä on hengellinen muutos ihmisessä. Hän on suostunut Jumalan työn alle. Raamatun UT:n kirjeet ohjaavat uskovia sisäisessä parannuksen teossa, joka syvimmillään ei ole niinkään onnistuneita parannuksen tekoja, kuin katumusta ja uskoa evankeliumiin. Jatkuvaa synnintuntoa ja syntien anteeksisaamista, Jumalan PH:n vaikutusta hänessä. Henki kylläkin pyhittyy, eli tulee Jumalalle kuuliaisemmaksi, mutta hänen lihansa ei pyhity. Siksi kristitty aina käy todellista Hengen ja lihan, sekä maailman ja saa'tanan välistä taistelua.
;
- teapot
Luulen siis, että olet ymmärtänyt helluntailaisen pyhityskäsityksen väärin?
Mitä pyhitys on, minkä kuvan Raamattu siitä antaa? 1.Piet.1:14-16 kuvaa asian kauniisti; jopa niin, että voimme pitää 1.Piet.1:15 jaetta käytännöllisen pyhityselämän avainjakeena.
Siinä ei ole kyse siitä, että ihmisestä pyhityselämän kautta tulisi pyhä, päinvastoin, ihmisestä ensin tulee pyhä (uudestisyntymä, vanhurskautus) ja SEN JÄLKEEN hänen tulee pyhittyä. Pyhityselämä ei tuo mitään lisää vanhurskautukseen eli lahjaksi saamaamme pyhyyteen, se ei tee meistä enemmän pelastettuja, enemmän Jumalan lapsia, enemmän pyhiä; mutta pyhityksen kautta kristityssä selvemmin tulee näkyviin mitä hän jo on, ts. mitä Kristus on ja tekee.
Summa summarum...
Koska meistä asemamme puolesta on tullut pyhiä, kuuluu meidän nyt elää asemamme mukaisesti - sen yhteyden ja suhteen mukaisesti, joka meillä Jumalaan on - niin että Hän saa tehdä meissä muuttavaa, parantavaa, eheyttävää, kasvattavaa työtään. Sitä on pyhitys. Tulkaa tekin VAELLUKSESSANNE pyhiksi = suostukaa elämään niin, että vaelluksenne maailmassa alkaa ilmentää Kristuksen hyvyyttä. Toisin sanoen: kristityn ei enää kuulu elää jumalatonta, itsekeskeistä elämää, jonka keskipiste on oma minä. Hän on Kristuksen kanssa kuollut (pois vanhasta elämästä, jonka keskus on ihminen itse) ja Kristuksessa noussut uuteen elämään (jonka keskus on Jeesus Kristus, Jumalan pyhä sana ja Hänen tahtonsa).
Kuten ihminen ei voi tehdä itseään pyhäksi vaan vanhurskautus (siinä tapahtuva kertakaikkinen Jumalalle erottaminen) on täysin ja kokonaan Jumalan teko, samoin on pyhityskin (vaelluksemme asteittainen muuttuminen enemmän Jumalan tahdon mukaiseksi) Jumalan työtä. Pyhittyneen ihmisen tuntomerkkejä on, ettei hän tarkastele omaa pyhitystään vaan katselee Herraa. Hän ei kerskaa hengellisestä kasvustaan vaan Jeesuksesta. Pyhitys näkyy (ainakin sen tulisi näkyä) syventyneenä rakkautena Jeesukseen, koska kaikki on Hänen armoaan.
"Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: 'Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra.'" 1.Kor.1:30,31
>Pyhä minussa ei ole minä, vaan Jeesus.<
Jeesus on pyhä itsessään, ilman suhdetta mihinkään mistä Hänen pyhyytensä olisi riippuvainen; me olemme pyhiä itsessämme ainoastaan riippuvaisuussuhteen kautta, sen seurauksena, että Pyhä on tehnyt meistä pyhiä. Jos Pyhä Henki asuu sinussa, sinä olet JEESUKSEN TÄYTETYN TYÖN TÄHDEN pyhä. Jos Pyhä Henki jättää sinut, et enää ole pyhä.
Helluntailaisuus ymmärtääkseni käsittää pyhityksen täysin oikein eli Jumalan kertakaikkisena työnä (vanhurskautus = pyhäksi tuleminen) ja sitä seuraavana kilvoituksena, jossa Pyhä Henki tekee meissä muuttavaa, kasvattavaa työtään (pyhityselämä eli vaelluksen muuttuminen, elämäntapojen ja ihmissuhteiden korjaantuminen).
Kaikki tämä on Jumalan suurta armoa.
"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee."
Paavalin kirje Tiitukselle 2:11-14.
>Tästä syystä on meidänkin tunnettava tarkkaan Jumalan sana ja noudatettava Jumalan tahtoa, ettemme intomielisyyksissämme toimisikin evankeliumia vastaan.<
Juuri näin. :)
Luulen että asiassa sinällään olemme jokseenkin samaa mieltä? Käsittääkseni luterilaisuuskin sisältää helluntailaisen (helluntailaisuuden kanssa yhtenevän) pyhityskäsityksen, ainakin mahdollisuuden siihen, vaikka käytetty sanasto olisikin toisenlaista? Ehkä luterilaisen kirkon piirissä enemmän puhutaan henkilökohtaisesta kilvoituksesta tms. - teapot
Palaan Johannes Kastajan sanoihin Joh.3:30. "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä." Eikö olekin niin, että jonkinlainen prosessi tarvitaan että kristitty vähenee, tulee ikäänkuin pienemmäksi itsessään, alkaa syvemmin käsittää saamansa lahjan suuruutta ja riippuvaisuuttaan Kristuksesta - ei niin, että tämä prosessi, armon sisäistäminen, antaisi hänelle luvan piittaamattomaan, jumalattomaan elämään, vaan: sinun luonasi on anteeksiantamus, että sinua pelättäisiin. Ansaitsematon armo ja hyvyys synnyttää nöyrää kunnioitusta Pyhää kohtaan. Silloin kristitty pyrkii elämään Jumalan tahdon mukaista, muuttunutta ja muuttuvaa elämää - ei jotakin ansaitakseen, vaan rakkaudesta ja kiitollisuudesta.
- Voiko siis olla väärin, jos sanomme tätä prosessia (joka mitä ilmeisimmin on asteittainen ja mitä ilmeisimmin Jumalan tahto) pyhitykseksi, erotuksena vanhurskautuksesta (ja siinä tapahtuvasta pyhäksi tulemisesta, joka on kertakaikkinen uudestisyntymä)?
* Loppuun kokemukseni jumalanpelosta eli Herran pelosta:
Toisin kuin pelko yleensä se ei saa pakenemaan Häntä jota pelkäämme, vaan pakenemaan (maailmaa ja syntiä) Häneen, jota pelkäämme. Tässä mielessä sana "pelko" saattaa olla harhaanjohtava. Herran pelko ei ole niinkään Jumalan pelkäämistä, vaan sen pelkäämistä että loukkaisimme Häntä. Tämä syventää riippuvaisuussuhdettamme Kristukseen, koska ymmärrämme, että luonnostamme (ilman Jeesusta ja Pyhän Hengen apua) emme voi muuta kuin elää jumalattomasti. Terve jumalanpelko on Jumalan kunnioittamista. Ei matelevaa, orjamaista kunnioittamista vaan rakastavan, särkyneen sydämen kunnioitusta Luojaansa ja Lunastajaansa kohtaan. Se on sielun hiljaista ja kaipaavaa ylistyslaulua Rakkaalleen, Kristukselle, joka on tehnyt meidät - itsessämme kelvottomat - kelvollisiksi.
¤ ¤ ¤
Evankeliumiin Markuksen mukaan (ensimmäinen luku) liittyen haluaisin kuulla ajatuksiasi Jeesuksen sanoista Luuk.7:28. Mitä ajatuksia se sinussa - ja muissa palstan keskustelijoissa - synnyttää? Ensin kuitenkin haluaisin sinun vielä kommentoivan tulkintaani Ut:n pyhityskäsityksestä, mitä siitä nyt ajattelet ja selvensikö esitykseni helluntailaista pyhityskäsitystä (ihmisestä tulee pyhä kertakaikkisen vanhurskautuksen kautta ja sen jälkeen hänen tulee pyrkiä elämään niin, että se mitä Kristus on, mitä Hän on tehnyt ja tekee, saisi hänen elämässään enemmän sijaa) vai hämärsikö esitykseni asiaa entisestään? Pyydän anteeksi, jos esitykseni oli liian epäselvä - tällaisessa puoliöisessä pohdiskelussa ei aina löydä parhaita sanoja.- ~~tähkäpää~~
Aamen, halleluja, kiitos Jumalalle ja vähän :) Tepotillekin vahvasta Jumalan Sanan totuudesta.
Miten selkeästi ja ymmärettävästi toitkaan esille, mitä on olla asemaltaan pyhä ja mitä on vaeltaa tässä pyhyydessä!
Erittäin tervettä sanomaa ja oppia! - ~~tähkäpää~~
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Aamen, halleluja, kiitos Jumalalle ja vähän :) Tepotillekin vahvasta Jumalan Sanan totuudesta.
Miten selkeästi ja ymmärettävästi toitkaan esille, mitä on olla asemaltaan pyhä ja mitä on vaeltaa tässä pyhyydessä!
Erittäin tervettä sanomaa ja oppia!Selitit myöskin tuon pelko asian siten, kuin itse en ole osannut sitä selittää.
Minut tyrmättiin, kun kerroin täällä, etten koe varsinaisesti pelkääväni Jumala,
sillä rakkaudessa ei ole pelkoa, mutta en osannut selittää niin, että muut olisivat ymmärtäneet, mitä tarkoitan, eli mitä koen ja ymmärrän pelon Jumalaa kohtaan olevan.
Olet aarre tälle foorumille! Jumala siunatkoon ja antakoon Sinulle voimaa tuoda esille täällä Jumalan Sanan totuuksia. - linduli*
Luuk. 7:
28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
Äkkinäinen tulkinta: tässä ei nyt kaiketi puhuta pelastuksesta itsessään, muutoin voisi päätellä, ettei Johannes päätynyt Taivaaseen.
Johannes oli ehka lain kautta elävistä suurin, mutta Taivasten Valtakunnassa, lahjavanhurskautetuista vähäisin on suurempi kuin Johannes, sillä lahjavanhurskautetut ovat vanhurskautetut Jeesuksessa Kristuksessa, he ovat pelastuneet yksin Kristuksen tekojen kautta. Aamen.
; - linduli*
Jumalan pelosta?
Onko teille koskaan rukouksessa käynyt niin, että olette kokeneet Jumalan, Isän Itsensä lähestyvän? Niinkuin Aadamia ja Eevaa Paratiisissa?
Minä olen kokenut. Kun polvirukouksessa kertoo asiaansa, voi yhtäkkiä kuulla Jumalan Äänen jostain kauempaa lähestyvän. Sen reaktio on ainakin itselläni, että jarrutan, ikäänkuin työnnän kädelläni poispäin, peitän kasvojani, kauhuissani suljen sydäntäni. Ei siksi, että vastuastaisin Jumalaa, vaan siksi, etten kestä sellaista Pyhyyden läsnäoloa. Ymmärrän oikein hyvin Aatamia ja puolisoaan. Syntinen ihminen ei kestä Jumalan Kirkkautta, vaan pakenee loitommaksi. Sallin Jumalan puheen ikäänkuin kauempaa ja lyhyissä pätkissä, hiukan kerrallaan.
Merkillistä on, etten kokemuksen jälkeen voi koskaan muistaa, mitä Jumala puhui, mutta se puhe jonka saattoi sallia, kyllä meni sydämen ja hengen sisimpään asti.
Tällaista on Jumalan Pyhyyden pelko. Jumalan pelkoa on epäilemättä useanlaista.
; - Samaa mieltä olen
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Selitit myöskin tuon pelko asian siten, kuin itse en ole osannut sitä selittää.
Minut tyrmättiin, kun kerroin täällä, etten koe varsinaisesti pelkääväni Jumala,
sillä rakkaudessa ei ole pelkoa, mutta en osannut selittää niin, että muut olisivat ymmärtäneet, mitä tarkoitan, eli mitä koen ja ymmärrän pelon Jumalaa kohtaan olevan.
Olet aarre tälle foorumille! Jumala siunatkoon ja antakoon Sinulle voimaa tuoda esille täällä Jumalan Sanan totuuksia.kanssasi, Tähkäpää, jo aiemmin, kun olen lukenut Teapotin kirjoituksia!!!
- 0+1
Samaa mieltä olen kirjoitti:
kanssasi, Tähkäpää, jo aiemmin, kun olen lukenut Teapotin kirjoituksia!!!
no annetaan aarteitten olla sateenkaarien päissä ei täällä kukaan mikään aarre ole !
- ~~tähkäpää~~
0+1 kirjoitti:
no annetaan aarteitten olla sateenkaarien päissä ei täällä kukaan mikään aarre ole !
Kyllä me olemme jokainen Jumalan kallisarvoisia aarteita, tai olisiko oikeampi sanoa Jumalan savisia "aarreaittoja"
( 2 Kor. 4:7 Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.)
kuka sitten milläkin paikallaan ja mielestäni Teapot on aarre tällä palstalla siksi, että hänelle Jumala on antanut taitoa ja viisautta tuoda kirjoittamalla hyvin esiin Jumalan Sanan totuuksia.
Sinäkin olet - 0 1 - aarre omalla, sinulle tarkoitetulla paikallasi!
- body2
"vaeltaa tässä pyhyydessä...."
Ihmisen määrittelemä pyhyys on haarniskaelämää, olla eloton,olla luonnoton ja pystyynkuollut muumio.
Muumio joka on täynnä itseään ja pullistelee hengellisyyden haarniskassaan.
Jeesus oli ja eli uskonnollisen eliitin hyljeksimän "pohjasakan" parissa.
Siellä olivat varkaat, rosvot, parittajat, portot ja muut elämän laitapuolen kulkijat.
Jeesus ei mahtuisi nykyhellarien joukkoon, sillä Hän ei täyttäisi pyhyyden vaatimuksia,noita ihmisen vaatimuksia.
Lähdetään siitä että me olemme Jumalan lapsia/Jumalan perhettä ja perhe on aina erilaisuuden yksikkö.
Silloin fariseusten taivastelu olisi vaikeampaa. - linduli*
Ja Jeesuksen seikkailut jatkuvat.
Mitäs tästä sanotte? :
Markus 2:1-28
1 Ja muutamien päivien perästä hän taas meni Kapernaumiin; ja kun kuultiin hänen olevan kotona,
2 kokoontui paljon väkeä, niin etteivät he enää mahtuneet oven edustallekaan. Ja hän puhui heille sanaa.
3 Ja he tulivat tuoden hänen tykönsä halvattua, jota kantamassa oli neljä miestä.
4 Ja kun he väentungokselta eivät päässeet häntä tuomaan hänen tykönsä, purkivat he katon siltä kohdalta, missä hän oli, ja kaivettuaan aukon laskivat alas vuoteen, jossa halvattu makasi.
5 Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi".
6 Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat sydämessään:
7 "Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?"
8 Ja heti Jeesus tunsi hengessänsä, että he mielessään niin ajattelivat, ja sanoi heille: "Miksi ajattelette sellaista sydämessänne?
9 Kumpi on helpompaa, sanoako halvatulle: 'Sinun syntisi annetaan anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja käy'?
10 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-
11 "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
12 Silloin hän nousi, otti kohta vuoteensa ja meni ulos kaikkien nähden, niin että kaikki hämmästyivät ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Tämänkaltaista emme ole ikinä nähneet".
13 Ja taas hän lähti pois ja kulki järven rantaa. Ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän opetti heitä.
14 Ja ohi kulkiessaan hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
15 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, aterioi myös monta publikaania ja syntistä Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä heitä oli paljon häntä seuraamassa.
16 Kun fariseusten kirjanoppineet näkivät, että hän söi syntisten ja publikaanien kanssa, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Publikaanien ja syntistenkö kanssa hän syö?"
17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
18 Ja Johanneksen opetuslapset ja fariseukset pitivät paastoa. Niin tultiin ja sanottiin hänelle: "Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
19 Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan? Niin kauan kuin heillä on ylkä seurassaan, eivät he voi paastota.
20 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, sinä päivänä, he paastoavat.
21 Ei kukaan ompele vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan; muutoin uusi täytetilkku repii palasen vanhasta vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.
22 Eikä kukaan laske nuorta viiniä vanhoihin nahkaleileihin; muutoin viini pakahuttaa leilit, ja viini menee hukkaan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini on laskettava uusiin leileihin."
23 Ja tapahtui, että hän sapattina kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa rupesivat kulkiessaan katkomaan tähkäpäitä.
24 Niin fariseukset sanoivat hänelle: "Katso, miksi he tekevät sapattina sitä, mikä ei ole luvallista?"
25 Hän sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat puutteessa ja heidän oli nälkä,
26 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ylimmäisen papin Abjatarin aikana ja söi näkyleivät, joita ei ollut lupa syödä muiden kuin pappien, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssansa olivat?"
27 Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
28 Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."
;- teapot
Kiitos Jumalalle hänen sanastaan, jolla ja jonka kautta Hän meitä ravitsee. Raamattu ei ole vain sanoja Jumalasta vaan ennen kaikkea Jumalan sanaa. Emme ainoastaan tutki sanaa vaan sana (sanan kautta Jumalan Henki) tutkii meitä, tuoden nähtäväksemme sisimpämme asioita ja tilaa. Tarvitaan vakavaa hiljentymistä Herran edessä, rehellisyyteen taipuvaa mieltä, että Sana saa meitä tutkia, valaista. Muuten todellakin me tutkimme sanaa - ja vaikka löytömme sitten olisivat "oikeita" ja sananmukaisia, elämä puuttuu - ja seurauksena on enemmän pahaa kuin hyvää hedelmää; oikeitakin asioita voidaan käyttää vääryyden välinä, jos sielu on samea, lihallisuuden, lahkohenkisyyden, oman oikeassaolemisen pimentämä.
* Olemmeko tästä yhtä mieltä?
Jatkan aiempaa keskusteluamme myöhemmin, mielessäni on parikin kommenttia, mutta nyt luen tätä toista lukua, että pääsen kanssasi tutkistelussa eteenpäin. Otan Raamattuni ja menen parvekkeelle lueskelemaan. :)
No niin...
Ensinnäkin huomasin itsessäni sellaisen, että minun oli vaikea hiljentyä lukemaan sanaa, ammentamaan siitä itselleni todellista ravintoa. Asenteeni oli enemmänkin sellainen, että mitä kommentoitavaa tästä luvusta löydän. Ja huomasin siinä sellaisenkin sävyn, jos ehkä kyseisessä luvussa on jotakin mikä voisi jakaa käsityksiämme - ja inhimilinen mieli on tietystikin sellainen, että se jo edeltä pyrkii esittämään asiat niin, että oma kanta raamatullisuudessaan voittaisi ja toisen kanta (jonka hän luultavasti tulee esittämään) joutuisi tyrmätyksi. Mieleeni myös juolahti ajatus aloittajan mahdollisista motiiveista - tutkitaanko tässä nyt Raamattua veljinä ja siskoina hyvässä hengessä, vai onko jo aloituksessa kätketty motiivi puuttua "helluntailaisten vääriin tulkintoihin" ja ryhtyä niitä oikaisemaan?
Ymmärsin, että jos tällaisella mielellä ryhdyn sanaa lukemaan... silloin todellakin minä tutkin sanaa eikä sana välttämättä pääse tutkimaan ja ravitsemaan minua.
Hetken rukoiltuani ja hiljennyttäni aloitin uudelleen.
Wau! Kuinka ihanaa sanaa.
Ensinnäkin minua kosketti tuo "paljon väkeä" (ihmisen kaipaus totuuteen ja rakkauteen, nälkä löytää vastaus ihmisenä olemisen perimmäiseen kipuun) ja "puhui heille sanaa". Jeesus ei ainoastaan selittänyt kirjoituksia vaan Hän puhui SANAA ihmisten sydämiin. Siinä oli jotakin missä he tulivat kohdatuiksi. Itse sanan Herra puhui heille ITSEÄÄN - ei ainoastaan sanoja itsestään (Jumalasta) vaan jotakin missä oli ja on Jumalan läsnäolo. Kunpa Herra saisi minullekin useammin puhua sanansa kautta omaa rakastavaa, kasvattavaa ja murtavaa läsnäoloaan, armonsa ja pyhyytensä todellisuutta.
3 - 5 on tuttu kertomus. Olen sitä seurakunnassa käsitellytkin. Jälleen huomasin, että raamatuntutkisteluni oli lähteä vikateille... sana ei ruokkinut sisintäni vaan meinasi joutua henkilökohtaisten näkemysteni ja kokemusteni aiheeksi, niin kuin tuossa edellä totesin... mutta kiitos Herralle, sain jälleen hiljentyä ja vakavoitua JUMALAN sanan edessä.
Totta kai olin tietoinen että tulen kommentoimaan lukua ja varmastikin se vaikutti lukukokemuksen jälkeiseen luetun pohdiskeluun, saakin vaikuttaa se on luonnollista, mutta sittenkin Jumalan sana on pyhää sanaa jonka tarkoitus ensinnä on murtaa ja ravita meitä, ei olla välikappaleena dialogiin tai vielä pahempaa oman oikeassaolon todisteluun, oppiriitoihin ja pätemiseen, millaiseksi dialogi tälläkin palstalla niin helposti kääntyy... - teapot
Kun sana ensin oli saanut ruokkia minua ryhdyin sitten myös pohtimaan lukemaani vähän "opillisellakin" tasolla. Ainoastaan Jumalalla on valta antaa syntejä anteeksi, se lienee selvää. Jeesus siis todistaa jumaluutensa tässä(kin) kohtaa mutta ei tee sitä niinkään sanallisesti kuin tekojen kautta. Kuka tahansa voi sanoa "saat syntisi anteeksi" mutta ei se vielä tarkoita, että henkilö todellisesti saisi anteeksi; onko puhujalla valta antaa syntejä anteeksi? Huomioni kiinnittyi jakeen 11 sanamuotoihin, ei
"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi"
vaan:
"minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
Jeesuksen sanojen vaikutuksesta tapahtui parantuminen. Näin hän laittoi epäilevätkin kuulijansa uudelleen arvioimaan, voisiko olla niin, että hänen sanojensa voimasta tapahtui ja tapahtuu anteeksiantamus? Onhan toki paljon helpompaa sanoa "saat syntisi anteeksi" kuin "nouse ja kävele". Edellinen on näkymätöntä, puhtaasti uskon alueelle kuuluvaa, jota ei voi todistaa; jälkimmäinen taas on aistein todennettavissa. Toteuttaen sen, mikä on vaikeampi, hän antoi aiheen olettaa, että myös helpompi pitää paikkansa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että PARANTUMINEN olisi tärkeämpää kuin PELASTUMINEN. Muistan erään tilaisuuden, jossa helluntailainen puhuja kertoi jonkun uskoontulosta ja vähän myöhemmin puheessaan kertoi eräästä parantumisesta. Ihmeparantumisen kohdalla jotkut salissa spontaanisti huudahtivat halleluja. Puhuja pysähtyi puheessaan, kysyi:
- Onkohan jossain parannuksen paikka, kun kukaan ei huuda halleluja pelastuksen kohdalla, joka kuitenkin on tärkein ja ratkaisevin asia, mutta parantumisen kohdalla huudetaan?
Raamatun kokonaisilmoituksen kautta ja Jeesusta tuntevina tiedämme myös sen, ettei parantuminen sinällään riitä todistukseksi asioiden jumalallisuudesta (tämän tiesivät fariseuksetkin, jotka syyttivät Jeesusta että hän riivaajien avulla vapauttaa riivaajista). Parantaminen oli tunnusteko. Se ei kuitenkaan ollut PELKÄSTÄÄN tunnusteko vaan osoittaa Jumalan mielenlaatua: vaikka pelastus onkin tärkein, edelleen on voimassa kokonaisvaltainen evankeliumi, jossa Jumala osallistuu ihmisen koko elämään, sisältäen myös parantumisen mahdollisuuden.
Tärkeintä on usko Jeesukseen ja että julistamme Jumalan sanaa. Jumala sitten voi vajavaisenkin julistuksen kautta, ottaen sen käyttöönsä, kohdata ja puhutella kuulijaa niin, että hän kohtaa elävän Jumalan. Jeesus Kristus puhuu itseään ihmisten sydämiin julistuksemme kautta - silloin kun se on Raamatun mukaista ja oikeassa hengessä julistettua. Tämä on ihmeellistä.
Niinsanottuja ihmeitä tapahtuisi seurakunnissa enemmänkin, jos enemmän etsisimme Jeesusta itseään ja syventyvää rakkautta. Olen tästä aivan vakuuttunut. Jeesus on sama eilen, tänään - ja iankaikkisesti. Hän on vapahtaja ja myöskin parantaja.
Jeesus ei sanonut että ihmeet ja merkit seuraavat niitä, jotka ihmeitä ja merkkejä seuraavat; vaan: ihmeet ja merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.
2:1-12 oli minulle niin vahvaa sanaa että jääköön tällä kertaa tähän. Lopuksi kysymys:
* Mitä mieltä olet, onko mahdollista että uskova tuntee hengessään, mitä toiset ajattelevat? En tarkoita jotakin selvännäköä enkä edes sielullista intuitiota, jota jossain määrin tapahtuu kaikissa ihmissuhteissa, herkkävaistoisuutta. Tarkoitan sitä, että Jumalan Henki, joka näkee ja tietää kaiken, voi kertoa meille asioita ja ehkä useammin on kuitenkin kyse siitä, että kun Hän herkistää sisintämme kokemaan henkimaailman liikkeitä ja ihmisten ajatusmaailman sidonnaisuuksia, voimme puuttua siihen mihin Jumala haluaa meidän puuttuvan?
Tapahtuiko tätä ainoastaan Jeesuksen kohdalla - vai onko se mahdollista edelleenkin? - linduli*
teapot kirjoitti:
Kiitos Jumalalle hänen sanastaan, jolla ja jonka kautta Hän meitä ravitsee. Raamattu ei ole vain sanoja Jumalasta vaan ennen kaikkea Jumalan sanaa. Emme ainoastaan tutki sanaa vaan sana (sanan kautta Jumalan Henki) tutkii meitä, tuoden nähtäväksemme sisimpämme asioita ja tilaa. Tarvitaan vakavaa hiljentymistä Herran edessä, rehellisyyteen taipuvaa mieltä, että Sana saa meitä tutkia, valaista. Muuten todellakin me tutkimme sanaa - ja vaikka löytömme sitten olisivat "oikeita" ja sananmukaisia, elämä puuttuu - ja seurauksena on enemmän pahaa kuin hyvää hedelmää; oikeitakin asioita voidaan käyttää vääryyden välinä, jos sielu on samea, lihallisuuden, lahkohenkisyyden, oman oikeassaolemisen pimentämä.
* Olemmeko tästä yhtä mieltä?
Jatkan aiempaa keskusteluamme myöhemmin, mielessäni on parikin kommenttia, mutta nyt luen tätä toista lukua, että pääsen kanssasi tutkistelussa eteenpäin. Otan Raamattuni ja menen parvekkeelle lueskelemaan. :)
No niin...
Ensinnäkin huomasin itsessäni sellaisen, että minun oli vaikea hiljentyä lukemaan sanaa, ammentamaan siitä itselleni todellista ravintoa. Asenteeni oli enemmänkin sellainen, että mitä kommentoitavaa tästä luvusta löydän. Ja huomasin siinä sellaisenkin sävyn, jos ehkä kyseisessä luvussa on jotakin mikä voisi jakaa käsityksiämme - ja inhimilinen mieli on tietystikin sellainen, että se jo edeltä pyrkii esittämään asiat niin, että oma kanta raamatullisuudessaan voittaisi ja toisen kanta (jonka hän luultavasti tulee esittämään) joutuisi tyrmätyksi. Mieleeni myös juolahti ajatus aloittajan mahdollisista motiiveista - tutkitaanko tässä nyt Raamattua veljinä ja siskoina hyvässä hengessä, vai onko jo aloituksessa kätketty motiivi puuttua "helluntailaisten vääriin tulkintoihin" ja ryhtyä niitä oikaisemaan?
Ymmärsin, että jos tällaisella mielellä ryhdyn sanaa lukemaan... silloin todellakin minä tutkin sanaa eikä sana välttämättä pääse tutkimaan ja ravitsemaan minua.
Hetken rukoiltuani ja hiljennyttäni aloitin uudelleen.
Wau! Kuinka ihanaa sanaa.
Ensinnäkin minua kosketti tuo "paljon väkeä" (ihmisen kaipaus totuuteen ja rakkauteen, nälkä löytää vastaus ihmisenä olemisen perimmäiseen kipuun) ja "puhui heille sanaa". Jeesus ei ainoastaan selittänyt kirjoituksia vaan Hän puhui SANAA ihmisten sydämiin. Siinä oli jotakin missä he tulivat kohdatuiksi. Itse sanan Herra puhui heille ITSEÄÄN - ei ainoastaan sanoja itsestään (Jumalasta) vaan jotakin missä oli ja on Jumalan läsnäolo. Kunpa Herra saisi minullekin useammin puhua sanansa kautta omaa rakastavaa, kasvattavaa ja murtavaa läsnäoloaan, armonsa ja pyhyytensä todellisuutta.
3 - 5 on tuttu kertomus. Olen sitä seurakunnassa käsitellytkin. Jälleen huomasin, että raamatuntutkisteluni oli lähteä vikateille... sana ei ruokkinut sisintäni vaan meinasi joutua henkilökohtaisten näkemysteni ja kokemusteni aiheeksi, niin kuin tuossa edellä totesin... mutta kiitos Herralle, sain jälleen hiljentyä ja vakavoitua JUMALAN sanan edessä.
Totta kai olin tietoinen että tulen kommentoimaan lukua ja varmastikin se vaikutti lukukokemuksen jälkeiseen luetun pohdiskeluun, saakin vaikuttaa se on luonnollista, mutta sittenkin Jumalan sana on pyhää sanaa jonka tarkoitus ensinnä on murtaa ja ravita meitä, ei olla välikappaleena dialogiin tai vielä pahempaa oman oikeassaolon todisteluun, oppiriitoihin ja pätemiseen, millaiseksi dialogi tälläkin palstalla niin helposti kääntyy...Aloittajan motiivit ovat puhtaat. Ei ole tarkoitus ryhtyä riitelemään opeista, vaan todella lukea sanaa yhdessä.
Itse olen sellainen raamatunlukija, että luen tekstiä myös aivankuin romaania. Luen tarinaa, kertomusta ihmisistä, mitä he tekivät, miten ajattelivat, näen monia tunteita taustalla. En siis lue Raamattua pelkästään "hengellisenä Jumalan sanana", mitä tämä myöskin on, vaan elvänä kertomuksena. Raamatussa on myös paljon piilohuumoria.
Kun nyt lukee tätäkin kertomusta, niin kannattaa nähdä tapahtumat "sielunsa silmillä", kuin elokuvana: Jeesus hymyilevänä kansan keskellä, joka tarrautuu Hänen kaapunsa liepeisiin. Kiukkuiset ja sihisevät fariseukset sivustalla, käsiään hieroen viekkaita lauseitaan heitellen. Jeesuksen suuttumiset, vihaiset katseet ja köyhän kansan ihmettelevät katseet ympärillä. Kadulla juoksentelevat säikähtäneet ja kaakattavat kanat ja hanhet, mies aasinsa kanssa tuomassa kauppiaille hedelmiä, kerjäläiset kärpäsineen kädet ojossa...
Siksikin laitan näitä lukuja reippaaseen tahtiin, niin että itse kertomus Jeesuksesta saisi elävän muodon, ilman että puutumme kovin pitkäksi aikaa suorittamaan ruumiinavausta hyttysille, eli tutkimaan yhtä lausetta, jotka nekin kyllä ovat tärkeät.
;
- body2
"Siellä istui muutamia kirjanoppineita ja he AJATTELIVAT SYDÄMESSÄÄN..."
Tuo on vaikea,ellei mahdoton yhtälö,: ajatella sydämessään ja niin että sen joku voi kirjata ylös mitä hän ajatteli.
Joku tuossa mättää.- linduli*
Ottaa nyt huomioon, että Jeesus oli / On Jumalan Poika, Jumala Itse, Ihmisen Pojassa: Jeesuksessa.
6 Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat sydämessään:
7 "Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?"
Tässä vastaus:
8 Ja heti Jeesus tunsi hengessänsä, että he mielessään niin ajattelivat, ja sanoi heille: "Miksi ajattelette sellaista sydämessänne?
;
- linduli*
Mennäänpä sitten 3:een lukuun. Tässäkin luvussa tapahtuu taas paljon:
- Jeesus parantaa sapattina miehen, jonka "käsi oli kuivettunut" (halvaantunut?). Fariseukset raivostuvat.
- Kansa ympäri maata seuraa Jeesusta Genesaretin (Kinneret) järven rannalle. Riivaajat ulvovat, mutta Jeesus käskee niiden olla hiljaa.
- Jeesus asettaa lähimmät 12 opetuslasta, eli apostolit ja antaa heille hengellisen vallan.
- Jeesuksen lähiomaiset ovat Hänestä huolissaan. Fariseukset nimittelevät Häntä riivatuksi.
- Jeesus kutsuu lähiomaisikseen, äidikseen, veljikseen ja sisarikseen kaikkia, jotka tekevät Jumalan tahdon.
Markus 3:1-35
1 Ja hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.
2 Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina.
3 Niin hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille".
4 Ja hän sanoi heille: "Kumpiko on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä vai pahaa, pelastaako henki vai tappaa se?" Mutta he olivat vaiti.
5 Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: "Ojenna kätesi". Ja hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.
6 Ja fariseukset lähtivät ulos ja pitivät kohta herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.
7 Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko kansaa Galileasta. Ja Juudeasta
8 ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.
9 Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että hänelle oli pidettävä venhe varalla väentungoksen tähden, etteivät he ahdistaisi häntä;
10 sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.
11 Ja kun saastaiset henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä ja huusivat sanoen: "Sinä olet Jumalan Poika".
12 Ja hän varoitti ankarasti heitä saattamasta häntä julki.
13 Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän itse tahtoi, ja he menivät hänen tykönsä.
14 Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan,
15 ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia.
16 Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin-tämän nimen hän antoi Simonille-
17 ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjylinän pojat,
18 ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen
19 ja Juudas Iskariotin, saman, joka hänet kavalsi.
20 Ja hän tuli kotiin. Ja taas kokoontui kansaa, niin etteivät he päässeet syömäänkään.
21 Kun hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ottamaan häntä huostaansa; sillä he sanoivat: "Hän on poissa suunniltaan".
22 Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Beelsebul", ja: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
23 Niin hän kutsui heidät luoksensa ja sanoi heille vertauksilla: "Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?
24 Ja jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä.
25 Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä.
26 Ja jos saatana nousee itseänsä vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä, vaan hänen loppunsa on tullut.
27 Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää; vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.
28 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin;
29 mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin."
30 Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki".
31 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.
32 Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua".
33 Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"
34 Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!
35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini."
;- : D
" Riivaajat ulvovat, mutta Jeesus käskee niiden olla hiljaa. "
Ja nyt TURVAT TUKKOON!
KYLLÄ JÄMPTI ON NIIN !!! - linduli*
: D kirjoitti:
" Riivaajat ulvovat, mutta Jeesus käskee niiden olla hiljaa. "
Ja nyt TURVAT TUKKOON!
KYLLÄ JÄMPTI ON NIIN !!!"Turppas kii, tai se turppoo kii!"
Jeesus käänsi päätänsä kohti niitä ja KATSOI. Katsoi sillai, että riivaajat nikottelivat, kumarsivat ja poistuivat takaperin vasemmalle, josta sitten luimistelivat ja hautoivat uutta metkua. Mutta olivat hipihiljaa. - HAHAHAHAHAAAA
linduli* kirjoitti:
"Turppas kii, tai se turppoo kii!"
Jeesus käänsi päätänsä kohti niitä ja KATSOI. Katsoi sillai, että riivaajat nikottelivat, kumarsivat ja poistuivat takaperin vasemmalle, josta sitten luimistelivat ja hautoivat uutta metkua. Mutta olivat hipihiljaa.Tuosta johanneksen terveellisestä ruokavaliosta oli puhetta... Eikös se syönyt heinäsirkkoja? Hihihihiii
- Mark.3:1-35
Lisätodisteita Jeesuksen jumaluudesta.
1-12 Mies, jonka käsi oli kuivettunut.
Tällä synagoogassa tekemällään ihmeellä Jeesus todisti sen, mitä Hän oli sanonut sapatista:
Mark.2: 23-28 Jeesuksen suhde sapattiin
Lähestyvän armotalouskauden vaihtumiseen liittyy tämä lyhyt tapahtuma, joka osoittaa Jeesuksen olevan"sapatinkin herra".
Hän on Luoja, ja siksi Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Sapatti oli merkki Hänen liitostaan kansansa Israelin kanssa, mutta hengellisessä mielessä se oli menettänyt merkityksensä Israelille.
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus merkitsi sitä, että sapatin tilalle tuli Herran päivä.
Matt.12:1-8 Torjuttu Kuningas
Tämän luvun tapahtumat keskittyvät taivasten valtakunnan täydelliseen torjumiseen ja merkitsevät suurta käännekohtaa Matteuksen evankeliumissa.
Enää ei sanomaa valtakunnasta saarnattu Israelille.
Valtakunnan sanoman julistajien torjuminen näkyy sapatin rikkomista koskevassa fariseusten syytöksessä.
Hylätty Kuningas Jeesus viittasi sattuvasti siihen, mitä hylätty kuningas Daavid oli aikanaan tehnyt (1.sam.21:6) Jeesus julisti olevansa sapatin herra ja paransi sapattina miehen, jonka käsi oli kuivettunut.
Tällä synagoogassa tekemällään ihmeellä Jeesus todisti sen, mitä Hän oli sanonut sapatista(Mark.2:27-28:ssa) Juutalaisten tyhjä lakihenkisyys ja tavaton tekopyhyys herättivät Hänen vanhurskaan vihansa. He kieltäytyivät uskomasta ja juuri heidän sydämensä kovuus murehdutti Herraa.
Lain kirjaimesta kiinni pitävät fariseukset yhdessä roomalaista ja kreikkalaista elämäntapaa parempina pitävien herodilaisten kanssa torjuivat Jeesuksen ja vihasivat Häntä silmittömästi.
Hän lähti palvelemaan niitä, jotka olivat valmiita vastaanottamaan Hänen armotyönsä.
Jakeet 20-30 Synti Pyhää Henkeä vastaan (Matt.12:24-37)
Jeesus ja anteeksiantamon synti.
Riivatun miehen parantaminen sai kiihtyneet fariseukset lankeamaan jumalanpilkkaan. Heidän anteeksiantamaton syntinsä oli siinä, että he väittivät ihmiseksi tulleen Jeesuksen Pyhän Hengen voimalla tekemiä mahtavia tekoja saa.ta.nan ja riivaajien aikaansaannoksiksi.
Jeesus julisti uudelleen tuomion ja lausui Israelia koskevan, kauas tulevaisuuteen ulottuvan profetian. Silloinen sukupolvi oli farisealaisessa muotojumalisuudessaan kuin riivattu, josta demoni on lähtenyt - tyhjä, päällisin puolin siistitty ja kaunistettu.
Seitsemän entistä pahemman hengen tulo on ennustus Israelin tilasta lopun aikana, jolloin se joutuu Antikristuksen pauloihin.
Jakeet 40-50 Jeesuksen uusi suhde läheisiinsä
Nyt kun Jeesus ja Hänen sanomansa valtakunnasta on torjuttu. Jeesus kieltäytyi tapaamasta edes lähiomaisiaan. Tämä symbolisoi sitä, että Hänen suhteensa omaan kansaansa, jonka keskuuteen Hän oli tullut luvattuna Kuninkaana, oli nyt kumoutunut. Oli uuden sanoman ja uuden suhteen aika. - linduli*
HAHAHAHAHAAAA kirjoitti:
Tuosta johanneksen terveellisestä ruokavaliosta oli puhetta... Eikös se syönyt heinäsirkkoja? Hihihihiii
"Heinäsirkkoja ja metsänhunajaa", eli ilm. puiden mahlaa.
Kyllähän noilla itämailla on muutoinkin ollut hiukan erilainen ravinto, kuin meillä täällä pohjolassa. Edelleenhän jossain Intiassa syödään mitä merkillisimpiä hyönteisiä ja kuoriaisia. Johannes oli kuitenkin askeetti, mahd. eräänlainen essealainen, kuten Jeesuskin.
Essealaiset: http://fi.wikipedia.org/wiki/Essealaiset
Essealaiset ja Qumran: http://www.teolinst.fi/luennot/files/essequmr.html
Johannes Kastaja, wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Kastaja
Pyhä Johannes Edelläkävijä, ortodoksi.net: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/uuden_testamentin_pyhat/johannes_edellakavija.htm
; - linduli*
Tässä ed. luvun raamatunkohta, joka herättää mielenkiinnon:
Markus 3:
7 Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko kansaa Galileasta. Ja Juudeasta
8 ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.
- Galilea, Juudea, Jerusalem,
- Idumea (Juudean eteläpuolella, suunnilleen nyk. Beershevan kaupungin ympäristö, itään ja länteen päin, kohti Gazaa),
- Jordanin itäpuoli (nyk. Jordaniaa),
- Tyyro ja pohjoisempana Siidon (nyk. Libanonin rannikokaupunkeja).
Ajatelkaa, kuinka sana ja tieto Jeesuksesta nopeasti levisi ja millaiset kansanjoukot Häntä seurasivat! Ja juutalaiset farseukset senkun kiukuttelivat ja potkivat (ja viskoivatkin) kiviä ja kiljuivat vastaan!
;
- linduli*
Pilkasta huolimatta, jatketaanpa.
Markus 4:
1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
14 Kylväjä kylvää sanan.
15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-,mikä kuusikymmen-,mikä satakertaisen."
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki.
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.
25 Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.
29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä;
32 mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."
33 Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan;
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle".
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan.
37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi.
38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"
39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.
40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"
41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"
;- Tapio522eikirj..
KYLVÄJÄVERTAUKSEN SELITYS
Mark.4:13-20
--
Sana on se siemen, jota kylväjä kylvää (14).
Kylväjä on Jeesus itse, apostolit ja edelleen Kristuksen omat (Joh. 17:20).
Erilainen maaperä kuvaa erilaisia ihmisiä.
---Jos sana jää kovalle maan pinnalle ”tien oheen”, saatana ottaa sen heti pois (15).
Sanan siemen ei pääse juurtumaan sydämen maaperään. Tällainen ihminen ottaa kaiken pintapuolisesti.
---Kallioperälle kylvetty siemen ei pääse muodostamaan kunnolla juurta syvälle maaperään.
Tämä tarkoittaa: vaikeuksien ja vainojen tullessa ihmiset luopuvat uskostaan, koska heiltä puuttuu syvyyttä uskonelämässään (16,17) .
---Maaperässä, jossa maailmallisuus saa vallan, Jumalan sana tukahtuu ”orjantappuroihin” 18,19).
Siemen on kyllä hyvin juurtunut muokattuun maaperään, mutta orjantappurat tukahduttavat lopulta viljan kasvun; Hedelmää ei tule, jollei koko sydän, jakamattomana, kasva Herran kasvua.
---Hyvään maaperään kylvetty siemen tuottaa hedelmää. Siitä koituu siunaus itselle ja muille (20).
Siemen eli Jumalan Sana kun kylvetään hyvään maaperään, ei se heti tuota satoa (Matt. 13:23). Siemen ensin itää (juurtuu), taimettuu ja lopuksi tulee suotuisissa oloissa satoa tuottavaksi kasviksi (puuksi).-
Jaakob kehoittaa: "...ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu..." (1:21)
.Kun sana on meihin istutettu, pitäisi sen antaa myös rauhassa kasvaa ja vahvistua meissä.
"...ihminen kylvää, mutta Jumala antaa kasvun...."
---
Usein me lannistumme, kun "kylvötyömme" ei näytä kantavan hedelmää.
Silloin on hyvä muistaa:
Gal. 6:9
"Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy".
--
virsi 168:2,3
2.
Siis anna saman Hengen yhä
ohjata kaikkialla työtäsi,
ja kutsu vielä, Herra pyhä,
työntekijöitä valtakuntaasi.
On paljon kypsynyttä eloa,
vaan vähän väkeä on pellolla.
3.
Kun itse käskit, Herra, meitä
työntekijöitä työhön anomaan,
niin kasvojasi ethän peitä,
vaan riennä seurakuntaa kuulemaan.
Me saamme luottaa lupaukseesi,
tänäänkin täytät pyynnöt kansasi.
- linduli*
Miksi Jeesus puhuu vertauksilla?
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
Mikä on "Jumalan valtakunnan salaisuus"? Mitä sellaista opetuslapsilla oli, että he ymmärsivät Jeesuksen puheen, mutta "ulkopuolella olevat" eivät ymmärtäneet, kuten vielä tänäkään päivänä, vaan Taivasten Valtakunta oli puhuttava heille vertauksin?
Vaikuttiko nk. uudestisyntymä jo ennen Jeesuksen ristintyötä ja ylösnousemusta, sekä helluntaipäivän tapahtumia? Sillä Jeesus puhui toisaalla Nikodeemukselle:
Johannes 3:
1 Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.
2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."
3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."
9 Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"
10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!
11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.
12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.
20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
Tämän siis Jeesus puhui ennen itse varsinaisen nk. sovitustyön tapahtumia, vai: mistä alkoi Hänen sovitustyönsä? Sillä jo Jeesuksen julistustyön aikana, 3,5 vuotta, ihmiset jakautuivat nk. lampaisiin ja vuohiin, jyvät akanoihin = toiset uskoivat, toiset eivät.
Missä on Jumalan työn alku? (Ei kaste-riitoja, pyydän.)
;- linduli*
Uskontunnustusvirsi 167:
1.
Uskomme Jumalaan,
Isään ja kaiken luojaan,
maailman kaitsijaan
ja kaikkein lahjain suojaan.
Hän, Herra laupias,
määrätön voimassaan,
on kaikkivaltias
taivaassa, päällä maan.
2.
Uskomme Jeesukseen.
Hän uhrin kalliin antoi,
hän, syytön, ristilleen
maailman synnin kantoi.
Nyt Isän vertainen
on Poika taivaassa,
hänelle iäinen
kiitos ja kunnia.
3.
Uskomme Henkehen,
pyhyyden, voiman tuojaan
ja panttiin autuuden,
hyvien töiden luojaan.
Hän meidät uudistaa,
on voima heikkojen,
hän ohjaa, lohduttaa,
kirkastaa Kristuksen.
4.
Hän kristikunnan tuo
kansoista kokoon yhä,
näin seurakunnan luo,
se yksi on ja pyhä.
Se kestää iäti,
kun Kristus on sen pää,
se loistaa kirkkaasti,
kun kaikki häviää.
5.
On joukko pyhien
hajallaan maailmassa,
vaan Henki liittää sen
yhdeksi Jumalassa.
Se kulkee vieraana
ja muukalaisena,
vaan nyt jo taivaassa
on sillä kotinsa.
6.
Ken elää uskossa
ja siinä kuolee kerran,
se armahdettuna
saa kruunun luona Herran.
Kun päivää tuomion
kauhistuu maailma,
niin joukko luvuton
tervehtii Herraansa.
7.
On tämä uskoni
elämän loppuun asti,
ja siinä matkani
myös päätän rohkeasti.
Sen mukaan, Isäni,
suo minun vaeltaa,
myös elämälläni
uskoni tunnustaa.
Saksalainen. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886.
(Vanhemmat sanat olivat vielä huomattavasti paremmat ja syvällisemmät.)
- linduli*
Tässä luvussa tapahtuu seuraavaa:
- Jeesus vapauttaa väkivaltaisen miehen riivaajista,
- Herättää kuolleista synagoogan esimies Jairuksen tyttären,
- Verenvuototautia sairastava nainen parantuu.
Markus 5:1-43
1 Ja he tulivat toiselle puolelle järveä gerasalaisten alueelle.
2 Ja kohta kun hän lähti venheestä, tuli häntä vastaan haudoista mies, joka oli saastaisen hengen vallassa.
3 Hän asusti haudoissa, eikä kukaan enää voinut häntä kahleillakaan sitoa;
4 sillä hän oli monta kertaa ollut sidottuna jalkanuoriin ja kahleisiin, mutta oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä hillitsemään.
5 Ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla, huutaen ja runnellen itseään kivillä.
6 Kun hän kaukaa näki Jeesuksen, juoksi hän ja kumartui maahan hänen eteensä
7 ja huutaen suurella äänellä sanoi: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."
8 Sillä hän oli sanomaisillaan sille: "Lähde ulos miehestä, sinä saastainen henki".
9 Ja Jeesus kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se sanoi hänelle: "Legio on minun nimeni, sillä meitä on monta".
10 Ja se pyysi pyytämällä häntä, ettei hän lähettäisi niitä pois siitä seudusta.
11 Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.
12 Ja ne pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin, että menisimme niihin".
13 Ja hän antoi niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma, noin kaksituhatta sikaa, syöksyi jyrkännettä alas järveen; ja ne hukkuivat järveen.
14 Ja niiden paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa. Ja kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.
15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he peljästyivät.
16 Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja kuinka sikojen oli käynyt.
17 Ja he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.
18 Ja hänen astuessaan venheeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan.
19 Mutta hän ei sitä sallinut, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut".
20 Niin hän lähti ja rupesi Dekapolin alueella julistamaan, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.
;- linduli*
21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.
22 Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,
23 pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon".
24 Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
25 Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta
26 ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.
27 Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;
28 sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".
29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.
30 Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"
31 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
32 Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.
34 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"
36 Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".
37 Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
38 Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.
39 Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
40 Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
41 Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.
42 Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.
43 Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.
; - Tapio522eikirj..
linduli* kirjoitti:
21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.
22 Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,
23 pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon".
24 Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
25 Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta
26 ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.
27 Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;
28 sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".
29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.
30 Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"
31 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
32 Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.
34 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"
36 Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".
37 Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
38 Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.
39 Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
40 Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
41 Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.
42 Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.
43 Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.
;JEESUS HERÄTTÄÄ KUOLLEISTA JAIROKSEN TYTTÄREN JA PARANTAA VERENVUODON
Mark.5:21-43
----------.
Synagoogan esimies Jairus oli arvokkaassa asemassa. Hätä nuoren tyttärensä sairastumisesta nöyryytti hänet hakemaan apua Jeesukselta. Hän lankeaa Jeesuksen jalkojen juureen ja anoo: ”Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon" (22,23).
Suuri kansan paljous tungeksii Jeesuksen ympärillä. Joukossa on verenjuoksua 12 vuotta sairastanut nainen ja hän koskee Jeesuksen vaippaan toivoen tulevansa terveeksi (26-28).
Nainen paranee heti. ”Lähde kuivui”-ilmaisu (29) todisti sen, että parantuminen oli perusteellinen, ei vain hetkellinen apu.
Jeesus tuntee itsestään lähtevän voiman ja kysyy: "Kuka koski minun vaatteisiini?" (30).Nainen ”peläten ja vapisten” tulee ja lankeaa Jeesuksen eteen (33).
Nainen pelkäsi, koska hänen tautinsa katsottiin saastaiseksi, joten hänen kosketuksensa lain mukaan oli luvaton (3. Moos. 15:25-28). Jeesus sanoo hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi” (34). Näin Jeesus haluaa teroittaa, että sydämen usko, ei ulkonainen kosketus, toi avun.
Jairus on jännittyneenä odottanut sen ajan, kun naisen parantaminen tapahtuu. Jeesus sanoo synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan" (36).
Jeesus ottaa mukaansa lähimmät opetuslapsensa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen (kuten Mark. 9:2, 14:33).
He menevät tytön kotiin.
Siellä Hän tapaa häliseviä ja itkeviä ihmisiä (38,39). He alkavat nauramaan, kun Jeesus sanoo, ettei tyttö ole kuollut, vaan nukkuu (39). Juutalaisten keskuudessa nimitettiin kuolemaa uneksi (vrt. Joh. 11:11).
Jeesus ajaa kaikki ulos paitsi tytön vanhemmat ja opetuslapsensa (40). Hän ei halua tehdä uteliaille ”näytelmää”.
Miten on tänään?
Jeesus ja ihmeet
Evankeliumit kertovat Jeesuksen tehneen monia ihmeitä.
Voimme lukea Jeesuksen parantaneen sairaita, ajaneen ulos pahoja henkiä ja herättäneen kuolleita.
Jeesus oli myös luonnon Herra; Hän tyynnytti myrskyn ja ruokki tuhansia ihmisiä.
Markuksen evankeliumissa nämä ihmeet saavat suuren painon. Mark .5:s luku sisältää kolme ihmekertomusta. Markus antaa suuren painon Jeesuksen tekemille ihmeille”.
- Tapio522eikirj..
JEESUS GERASAN ALUEELLA
Mark. 5:1-20
---------
Gerasalaiset asuivat Dekapolin alueella (20), pakanamaalla. Jeesus toimi siis "vieraalla maaperällä". Sikojenkasvatuksestakin voidaan päätellä, että alueella asui pakanoita, koska juutalaiset pitivät sikaa saastaisena eläimenä.
Jeesus parantaessaan pakankansoihin kuuluvan kanaanilaisen vaimon tyttären (Matt. 15:21-28) toteaa: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö" (j.24).
Tätä taustaa vasten ymmärrämme Jeesuksen pidättyväisyyden.
Markus kiinnittää erityistä huomiota riivattujen parantumisiin. Gerasalaisen riivatun tapaus kerrotaan seikkaperäisesti.
Paha henkimaailma tulee esiin vakavana todellisuutena. Sillä on suuri tuhovoima (2-5). Ihminen on avuton sitä voimaa vastustamaan. Se saa aikaan epäjärjestystä ja vaivaa uhriaan erottaen hänet yksinäisyyteen.
Mutta Jeesus osoittaa taas, että Hänellä on voima karkoittaa saastaiset henget.- lindu*
Gerasa, nyk. Jordania:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jerash
https://www.google.fi/search?q=gerasa jordania&client=firefox-a&hs=qqx&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=90fcUdGXOMSm4ASJtIDYCQ&ved=0CDkQsAQ&biw=1463&bih=839
Tuo Leegion ulosajaminen gerasalaisesta riivatusta on ollut melkoinen tapaus. Jeesuksen eräät teot olivat erittäin näyttäviä, toiset taas pientä ihmistä lähellä olevia tapahtumia, kuten verenvuototautisen naisen parantuminen.
Jeesus tunnettiin laajalti Israelissa ja sen ympäristössä, nykyistä Jordaniaa, Syyriaa ja Libanonia myöten, varmasti kauempanakin. Myöskin keisari Roomassa sai tiedon tästä erikoisesta henkilöstä jonka kautta sairaat ja riivatut paranivat ja joka herätti vihaa uskonnollisissa fariseuksissa, sekä temppelin papistossa. Jopa roomalaiset sotilaat olivat kiinnostuneita Hänen ihmeistään, vaikka pitivätkin etäisyyttä juutalaisiin ja varsinkin juutalaiset heihin päin.
;
- linduli*
Luetaankos tässä hiukan ripeästi evankeliumia? Vastauksia vaan sekaan, vaikka edeltäviinkin viesteihin, niin, että keskustelua syntyy. Jarrutetaan sitten tarpeen tullen vauhtia. Ei tämä Raamatun lukeminen niin kauheaa ole. Ihan kuin aamulehteä selaisi. "Mitä kuuluu Jeesukselle tänään?"
- Jakeissa 1-13 Jeesus saa kokea epäluottamusta naapureittensa ja omaistensa taholta. Hän ohjeistaa opetuslapsiaan, apostoleja. Mitä meillä kristityillä uskovilla olisi tästä opittavaa ja vielä enemmän: teemmekö me todella samoin?
- Jakeissa 14-29 taas kuningas Herodes lll kunnostautuu jumalattomuudessaan. Hänen isopappansa, Herodes l oli hän, joka n. 30 vuotta aiemmin mestautti Beetlehemin kaikki alle 2 vuotiaat poikalapset. Herodes lll ei osannut hänkään oikein valita, nyt huo'ran ja profeetan välillä, vaan heikkoudessaan mestautti Johannes Kastajan.
Markus 6:1-29
1 Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?
3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
4 Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan".
5 Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.
6 Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien kylästä kylään, ja opetti.
7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.
8 Ja hän sääti heille, etteivät saaneet ottaa matkalle muuta kuin ainoastaan sauvan; ei leipää, ei laukkua, ei rahaa vyöhönsä.
9 He saivat kuitenkin sitoa paula-anturat jalkaansa; "mutta älkää pukeko kahta ihokasta yllenne".
10 Ja hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta.
11 Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille."
12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.
13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.
14 Ja kuningas Herodes sai kuulla hänestä, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi, ja ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".
15 Mutta toiset sanoivat: "Se on Elias"; toiset taas sanoivat: "Se on profeetta, niinkuin joku muukin profeetoista".
16 Mutta kun Herodes sen kuuli, sanoi hän: "Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista".
17 Sillä hän, Herodes, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet,
18 ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa".
19 Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.
21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.
22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".
23 Ja hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani".
24 Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anon?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä".
25 Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään".
26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään.
27 Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään.
28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidillensä.
29 Kun hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.
:- linduli*
- "Levähtäkää vähän".
- Jeesus jakaa viisi leipää ja kaksi kalaa n. 5000 miehelle, sekä muulle kansalle.
- Jeesus kulkee Genesaretin järven pinnalla ja tyynnyttää myrskyn.
- Kansa seuraa Jeesusta, he tuovat sairaita Jeesuksen luo parannettaviksi.
Markus 6:30-56
30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.
31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.
33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä.
34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.
35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;
36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä syötävää".
37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"
38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".
39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.
40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.
41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.
42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.
43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.
44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.
45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.
47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.
48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.
49 Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan;
50 sillä kaikki näkivät hänet ja peljästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
51 Ja hän astui venheeseen heidän tykönsä, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät ylen suuresti sydämessään.
52 Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
53 Ja kuljettuaan yli toiselle rannalle he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.
54 Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi hänet;
55 ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan.
56 Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.
: - Tapio522eikirj..
JEESUS KÄY KOTIKAUPUNGISSAAN
Mark. 6:1-6 - Tapio522eikirj..
OPETUSLASTEN LÄHETTÄMINEN
Mark.6:7-13 - Tapio522eikirj..
linduli* kirjoitti:
- "Levähtäkää vähän".
- Jeesus jakaa viisi leipää ja kaksi kalaa n. 5000 miehelle, sekä muulle kansalle.
- Jeesus kulkee Genesaretin järven pinnalla ja tyynnyttää myrskyn.
- Kansa seuraa Jeesusta, he tuovat sairaita Jeesuksen luo parannettaviksi.
Markus 6:30-56
30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.
31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.
33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä.
34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.
35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;
36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä syötävää".
37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"
38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".
39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.
40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.
41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.
42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.
43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.
44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.
45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.
47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.
48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.
49 Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan;
50 sillä kaikki näkivät hänet ja peljästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
51 Ja hän astui venheeseen heidän tykönsä, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät ylen suuresti sydämessään.
52 Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
53 Ja kuljettuaan yli toiselle rannalle he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.
54 Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi hänet;
55 ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan.
56 Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.
:JEESUS RUOKKII VIISITUHATTA MIESTÄ
Mark.6:30-44 - Tapio522eikirj..
linduli* kirjoitti:
- "Levähtäkää vähän".
- Jeesus jakaa viisi leipää ja kaksi kalaa n. 5000 miehelle, sekä muulle kansalle.
- Jeesus kulkee Genesaretin järven pinnalla ja tyynnyttää myrskyn.
- Kansa seuraa Jeesusta, he tuovat sairaita Jeesuksen luo parannettaviksi.
Markus 6:30-56
30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.
31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.
33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä.
34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.
35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;
36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä syötävää".
37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"
38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".
39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.
40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.
41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.
42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.
43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.
44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.
45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.
47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.
48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.
49 Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan;
50 sillä kaikki näkivät hänet ja peljästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
51 Ja hän astui venheeseen heidän tykönsä, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät ylen suuresti sydämessään.
52 Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
53 Ja kuljettuaan yli toiselle rannalle he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.
54 Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi hänet;
55 ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan.
56 Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.
:SAIRAAT PARANTUVAT
Mark.6:53-56 - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUS KÄY KOTIKAUPUNGISSAAN
Mark. 6:1-6Tuo
"4 Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan"" antaa eräänlaisia viitteitä Jeesuksen oman kodin ilmapiiristä.
Oliko Maria jo unohtanut enkelin käynnin? Mitä sanoi Joosef? Entä koko sisaruslauma? Toisessa kohdin he yrittivät hakea Häntä pois ja sanoivat "hänen olevan suunniltaan". Tämä kohta onkin kiinnostava: Jeesuksen oman perheen käyttäytyminen. Millainen oli tämä nasaretilainen koti?
Tässä taas ilmenee eräänlainen yleiskarismaattinen piirre:
31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.
Kun jossain tapahtuu ihmeitä, kansa juoksee perässä. Osa etsii ihmeiden tekijöitä, kuin taikureita, osa on harrasta ja Jumalaa pelkääväistä, mutta he jäävät usein jalkoihin.
Joh.5:1-9
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Joh. 5:1&rnd=1373457368773 :
1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2 Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.
5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
6 Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7 Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".
8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".
9 Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti.
Tapahtuu sama ilmiö kuin Betesdan lammikolla: enkelin kuohuttaessa vettä, terveimmät syöksyvät etummaisina lähteeseen, sairasta ei kukaan auttanut. Ihmetyttää, miksi enkeli edes paransi näitä itsekkäitä ihmisiä. Mutta parhaimman kohtelun sai lopulta sairas mies itse: hänet paransi itse Jeesus Kristus.
Jeesus kutsuu myös lepoon. Ei jatkuvaan tulemiseen ja menemiseen, vaan myös Jumalan sanan tutkimiseen ja rukoukseen, kunnolliseen ruokailuun, mutta ehkä myös paastoonkin.
; - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
OPETUSLASTEN LÄHETTÄMINEN
Mark.6:7-13Vsevo navsevo / Kaikki on hyvin yksinkertaista:
http://www.youtube.com/watch?v=r2J_yAu9NL0 - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
SAIRAAT PARANTUVAT
Mark.6:53-56Valvotut yöt saattavat useimmiten olla ahdistavia, riippuen siitä, mistä syystä valvoo.
Tästä tulee suoraan mieleen Tove Janssonin runo Nyytistä.
- linduli*
- Jeesus saarnaa ihmisten ulkokultaisuutta ja väärämielistä uskonnollisuutta vastaan.
- Jeesus sanoo synnin lähtevän ihmisen itsensä sisältä. Hän ei luettele mitään hyvää joka lähtisi ihmisestä itsestään.
- Jeesus kulkee Tyyron ja Siidonin alueilla, nyk. Libanonin rannikkoa. Hän ajaa pahan hengen pois syyrofoinikialaisen naisen pienestä tyttärestä. Harjoittivatko äiti ja tytär noituutta?
- Sieltä Hän kiertää nyk. pohjois-Israelin ja Dekapolin ympäristön kautta takaisin Genesaretin järven (Galilean järvi) rannoille, jossa Hän parantaa kuuro-mykän miehen.
Markus 7:1-37
1 Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, kokoontuivat hänen luoksensa.
2 Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä, käsillä.
3 Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,
4 ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään vedellä vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä.
5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?"
6 Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'.
8 Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."
9 Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.
10 Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.
11 Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' -se on uhrilahja--
12 ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen.
13 Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."
14 Ja hän kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää:
15 ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisäänsä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
16 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
17 Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta.
18 Ja hän sanoi heille: "Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa?
19 Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja ulostuu." Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi.
20 Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
21 Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,
22 aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
23 Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."
24 Ja hän nousi ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saanut olla salassa,
25 vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen jalkojensa juureen.
26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.
27 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".
28 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".
29 Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi".
30 Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen hänestä.
31 Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse.
32 Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen.
33 Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä
34 ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: "Effata", se on: aukene.
35 Niin hänen korvansa aukenivat, ja hänen kielensä side irtautui, ja hän puhui selkeästi.
36 Ja Jeesus kielsi heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat.
37 Ja ihmiset hämmästyivät ylenmäärin ja sanoivat: "Hyvin hän on kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan".
;- Tapio522eikirj..
MIKÄ SAASTUTTAA IHMISEN
Mark.7:14-23 (Vrt. Matt. 15:10-11,15-) - linduli, ev.lut.*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
MIKÄ SAASTUTTAA IHMISEN
Mark.7:14-23 (Vrt. Matt. 15:10-11,15-)Virsi 299 on yksi lempivirsiäni.
Toinen on ehtoollisvirsi 225:
1.
Jeesus, luona armopöydän
sinut löydän,
siinä mulla kyllin on.
Siellä armo, rauha, ilo,
siellä elo,
sieltä löydän ravinnon.
2.
Siitä vuotaa lohdutusta,
virvoitusta,
jota sielu tarvitsee.
Siitä kasvaa usko, tieto,
voima, taito,
joka mielen hallitsee.
3.
Armon pöytä, Jeesus rakas,
olet paras,
elämäni kuolosi.
Haavasi on auki mulle,
vaivatulle,
voimani kun raukeni.
4.
Matkalla on ruokanani,
juomanani
ruumiisi ja veresi.
Hengen nälkä kasvaa yhä,
Herra pyhä,
antimista pöytäsi.
5.
Tätä ruokaa syödessäni,
juodessani
orjan mieli katoaa.
Tämän riemun rikkaudessa,
runsaudessa
oma puku putoaa.
6.
Tässä näyttää tahraiselta,
saastaiselta
kaikki oma hurskaus.
Kristuksesta loistaa vastaan
ainoastaan
Isän suuri rakkaus.
7.
Mieltäni se liikuttakoon,
opettakoon
armon Herraa kiittämään.
Sieluni se sulattakoon,
taivuttakoon
Jeesukseeni tyytymään.
8.
Kirkkaus ja voitto, valta
kaikkialta
olkoon yksin Kristuksen.
Maa ja taivas luotuinensa
Herrallensa
riemuin tuokoon kiitoksen!
Jaakko Pitkätky viim. 1815. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1901. Virsikirjaan 1938.
: - Tapio522eikirj..
Joh. 10:16
”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen”.
Kaikki ihmiset, niin juutalaiset kuin pakanatkin (”muut lampaat), jotka kuulevat Jeesuksen äänen, saavat olla Hänen paimennettavinaan.
Gal. 3:27,28:
” Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”. - linduli*
Tässä kaksi eri evankelistaa todistavat samasta tapahtumasta:
Markus 7:26-30
26 Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikialainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttärestään.
27 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi; sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".
28 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin pöydän alla lasten muruja".
29 Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi".
30 Ja vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja riivaajan lähteneen hänestä.
Matteus 15:21-29
21 Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.
22 Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni."
23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme".
24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
25 Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua".
26 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".
27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat".
28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.
29 Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne.
Jeesus Itse käyttää sanaa "penikat". Penikoilla tarkoitetaan koiranpentuja. Koira on lähi-idässä saastainen eläin ja "koiran poika", "penikka", on pahin kirosana toisesta ihmisestä, se on enemmän kuin esim. suomenkielessä "olet sika!" "Penikka", "koiran poika" (ben kelev) on kaikkein alentavin ja halveksivin nimitys, se kuvastaa erittäin saastaista ihmistä, tässä tapauksessa ei-juutalaista pakanaa, kanaanilaista (nainen oli syyrofoinikialainen). Koiran poika, eli penikka on kuitenkin vertauskuvallinen nimitys syntiselle, epäpuhtaalle ihmiselle, häntä verrataan kulkukoiriin, jotka tonkivat jätteitä ihmisten roskaläjistä.
Jeesus siis sanoo suoraan, että naisen vaatimus on hävytön, hänellä ei-juutalaisena ei ole oikeuksia Jeesukseen, Jeesus tuli ainoastaan juutalaisia varten. Nainen kuitenkin tunnustaa juutalaisuuden ja Jeesuksen sellaisena, että sen muruista voivat osallisiksi tulla myöskin muut kansat, eivät kuitenkaan koskaan suoraan lasten (juutalaisten) pöydästä, vaan koirien tavoin: heidän pöytiensä alta.
Tästä kunnioituksesta juutalaisuutta kohtaan ja oman asemansa ymmärtämisestä heihin nähden, Jeesus kiittää pakananaista ja parantaa hänen tyttärensä.
;
- Tapio522eikirj..
JUMALAN KÄSKYT JA IHMISTEN SÄÄNNÖT
Mark.7:1-13
>>>>>>>>
Fariseukset ja kirjanoppineet pitivät Jeesusta tarkoin silmällä. ”Pääpesästään” Jerusalemista saakka heitä tuli Jeesuksen luo (1).
Fariseukset panivat suuremman painon ulkonaiselle uskonnonharjoittamiselle (pesemisille, rukoushetkille, paastoille, almuille jne.), kuin sisälliselle uudistukselle. Kun he kiivailivat ulkonaisen vanhurskauden puolesta, jäi heille Jumalan armo Jeesuksessa vieraaksi.
Nyt fariseukset ja kirjanoppineet tuovat uuden erimielisyyden aiheen esiin eli peseytymiskysymyksen (2-5) entisten lisäksi (Kuten syntien anteeksiantamisvalta; Mark. 2:16, Jeesuksen aterioiminen syntisten kanssa; 2:16, paastokysymys ; 2:18 ja sapattikysymys;3-3:5).
Jeesus opettaa, että rakkaus täyttää lain ja lakia Hän ei tahdo suinkaan kumota. Vanhimpain perinnäissääntöjä ei saa asettaa yli Jumalan pyhän sanan pannen sijalle ihmiskäskyt (8).
Esimerkkinä tästä Jeesus ottaa 4:nen käskyn: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja eläisit kauan maan päällä.
Mitä se on?
” Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin, ettemme halveksi emmekä vihoita vanhempiamme tai hallitusväkeämme, vaan kunnioitamme ja palvelemme heitä, olemme heille kuuliaiset ja pidämme heitä rakkaina ja kalliina” (Katekismus).
Ahneudessaan lapset käyttivät hyväkseen kirjanoppineiden sääntöä, jonka mukaan saattoi vapautua vanhempien huolehtimisesta antamalla uhrilahjan (hebr. korban).
Tälle säännölle ei laista löydy mitään perusteita. Vanhempien avustaminen on juuri oikeaa kunnioittamista ja 4:nen käskyn noudattamista.- linduli*
He yrittivät teko-hengellisyydellä, omavanhurskaudella, ohittaa maalliset velvollisuutensa.
Tästähän Lutherkin paljon saarnasi. Olemme velkaa myös yhteiskunnalle, esivallalle, tämä on osa 4. (5.) käskyä: "kunnioita isääsi ja äitiäsi".
.
- linduli*
- Siunaten seitsemän leipää ja muutamia kaloja, Jeesus ruokkii 4000 Häntä kuulemaan tullutta ihmistä. (1-9)
- Dalmanutan fariseukset kiusaavat Jeesusta, vaatien Häneltä "merkkiä", vaikka Jeesuksen koko toiminnassa on nähtävissä Jumalan "merkit"! Dalmanuta sijaitsi ilm. lähellä Magdalaa, Genesaretin järven läntisellä seudulla. (10-12)
- Mitä on "fariseusten hapatus"? (13-21) Onko se sokeutta Hengen ymmärtämiselle, Pyhän Hengen vastustamista hengellisen viisastelun verukkeilla?
- Jeesus parantaa sokean Beetsaidassa. (22-26)
- Jeesus kyselee opetuslapsiltaan, kuinka he ja ihmiset Hänet kokevat. Pietari tunnustaa Hänet Kristukseksi. (27-38) Jeesus opettaa seuraamisestaan.
Markus 8:1-26
1 Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:
2 "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää.
3 Ja jos minä lasken heidät menemään syömättä kotiinsa, niin he nääntyvät matkalla; sillä muutamat heistä ovat tulleet kaukaa."
4 Niin hänen opetuslapsensa vastasivat hänelle: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?"
5 Hän kysyi heiltä: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän".
6 Silloin hän käski kansan asettua maahan. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, että he panisivat ne kansan eteen. Ja he panivat.
7 Heillä oli myös joitakuita kalasia; ja siunattuaan ne hän käski panna nekin kansan eteen.
8 Niin he söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista.
9 Ja heitä oli noin neljätuhatta. Ja hän laski heidät luotansa.
10 Ja kohta hän astui opetuslapsineen venheeseen ja meni Dalmanutan seuduille.
11 Ja fariseukset lähtivät sinne ja rupesivat väittelemään hänen kanssaan ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä.
12 Niin hän huokasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? Totisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä."
13 Ja hän jätti heidät ja astui taas venheeseen ja lähti pois toiselle rannalle.
14 Ja he olivat unhottaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä ollut muassaan venheessä enempää kuin yksi leipä.
15 Ja hän käski heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja Herodeksen hapatusta".
16 Niin he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä ollut leipää.
17 Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä puhutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmärrä? Onko teidän sydämenne paatunut?
18 Silmät teillä on, ettekö näe? Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista:
19 kun minä mursin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista".
20 "Ja kun minä mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat: "Seitsemän".
21 Niin hän sanoi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?"
22 Ja he tulivat Beetsaidaan. Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he pyysivät, että hän koskisi häneen.
23 Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuolelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi häneltä: "Näetkö mitään?"
24 Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmiset, sillä minä erotan käveleviä, ne ovat puiden näköisiä".
25 Sitten hän taas pani kätensä hänen silmilleen; ja nyt mies näki tarkkaan ja oli parantunut ja näki kaikki aivan selvästi.
26 Ja hän lähetti hänet hänen kotiinsa sanoen: "Älä edes poikkea kylään".
;- linduli*
Markus 8:27-38
27 Ja Jeesus lähti opetuslapsinensa Filippuksen Kesarean kyliin. Ja tiellä hän kysyi opetuslapsiltaan ja sanoi heille: "Kenen ihmiset sanovat minun olevan?"
28 He vastasivat hänelle sanoen: "Johannes Kastajan, ja toiset Eliaan, toiset taas jonkun profeetoista".
29 Niin hän kysyi heiltä: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Kristus".
30 Ja hän varoitti vakavasti heitä puhumasta kenellekään hänestä.
31 Ja hän alkoi opettaa heille, että Ihmisen Pojan piti kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi, ja kolmen päivän perästä nouseman ylös.
32 Ja tämän hän puhui peittelemättä. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi häntä nuhtelemaan.
33 Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".
34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.
36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?
37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
38 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."
; - Tapio522eikirj..
JEESUS RUOKKII NELJÄTUHATTA MIESTÄ
Mark. 8:1-10
(Rinnakkaisteksti; Matt.15:32-39)
--
Kansa oli ollut Jeesuksen tykönä jo kolme päivää. Eväät olivat jo loppuneet (1,2).
Jeesuksen kävi kansaa sääli. Jeesuksen ihmisrakkaus huomio myös fyysiset tarpeet. Hän ei halunnut lähettää heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla (3).
Opetuslapset ihmettelevät: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?" Opetuslapset eivät osanneet sovittaa tähän tilanteeseen opetusta, jonka he jokin aika sitten olivat saaneet (Mark.6:30-44;
Jeesus ruokki viisituhatta miestä). Niinpä Jeesuksen on uudistettava sama ihme. Näin Hän vahvisti opetusta kertaamalla.
Seitsemästä leivästä ja muutamista kalasista riitti syötäväksi koko väelle, jäipä vielä tähteitäkin seitsemän vasullista (5-8).
Kahdella lähes samankaltaisella ravitsemisihmeellä (Mark.6:30-44, 8:1-10) oli erityinen kasvatustarkoitus opetuslapsiin nähden.
Heidän vähäuskoisuutensa ilmeni ajallisten tarpeiden suhteen. Uudistamalla ruokkimisihmeen Jeesus halusi osoittaa heille, että Hän voi leipähuoletkin poistaa. Jumala ruokkii kaikkiin kansoihin kuuluvia Herran omia Sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla.
Edellisessä ruokkimisihmeessä jäi ruokaa kaksitoista korillista.
”Ne kaksitoista” palvelivat Israelin kansan nälkäisiä.
Nyt pakanoiden alueella tähteitä jäi seitsemän korillista. Tässä voidaan nähdä enteellinen vertauskuva ”niistä seitsemästä” (Apt.6.), jotka asetettiin palvelemaan sitä alkuseurakunnan osaa, joka oli pakanalähetyksen alku.
--
Virsi 202
--
1.
Jeesus, sana elämän,
tule meidän keskellemme.
Soisit tules syttyvän,
sytytä siis sydämemme.
Anna voimaa sanastasi,
siunaa läsnäolollasi.
2.
Tiedät, mitä varten me
taaskin tänne kokoonnuimme.
Nälkään nääntyy sielumme,
jos et auta, Jeesuksemme.
Kun me sanaa viljelemme,
sinut saamme leiväksemme.
3.
Pyhä läsnäolosi,
Jeesus, meidän muistaa anna,
taivaalliset lahjasi
astiaamme halpaan kanna.
Niin kuin soisit puhuvamme,
ohjaa meidän puheitamme.
4.
Yksinkertaisesti myös
auta sanaas kuulemahan,
tunnustamaan suuret työs,
sinuun, Herra, uskomahan.
Ken ei tunne haavojasi,
ei hän ole seuraajasi.
--
Jeesus sanoo itsestään: ” Minä olen elämän leipä” ( Joh. 6:48). Kun olemme Pyhän Hengen kautta uudestisyntyneet, niin tarvitsemme ravintoa uuden elämän ylläpitämiseksi. Tästä ravitsemisesta puhuu Johannes (Joh. 6:22-59). - Tapio522eikirj..
JEESUKSELTA VAADITAAN MERKKIÄ
Mark. 8:11-13
(Rinnakkaisteksti (Matt. 16:1,4)
--
Fariseusten vaatimukset käyvät yhä uhkaavimmiksi. Nyt he vaativat Messias-merkkiä taivaasta kiusaamismielessä (11).
Jeesus ei rupea väittelemään, vaan vastaa lyhyesti; Teille ei anneta merkkiä” (12).
Taivas on jo antanut merkkinsä, niin hengen alalla kuin luonnonkin suhteen. Mutta fariseukset eivät tyytyneet Jeesuksen tähän asti tekemiin ihmetekoihin, vaan vaativat merkkiä suoraan taivaasta koetellakseen näin Jeesusta.
”Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois” (Matt. 16:4).
Samoin sanoin Jeesus oli jo aikaisemmin torjunut epäuskoiset fariseukset Matt.12:39-40.
Sen ajan kansan ja yleensä epäuskon ainainen verukehan on; tahdomme nähdä, ei uskoa (vrt. 1.Kor.1:22, Joh. 2:18.).
Merkin etsiminen on epäuskon suora ilmaus. Fariseukset vaativat juuri sellaista merkkiä, joka tekisi tarpeettomaksi uskon. Raamattu varoittaakin merkkien ja ihmeitten tavoittelemisesta.
Uskolle, joka vain pitäytyy ihmeisiin, Jeesus ei voi uskoa itseään (Joh. 2:23,24).
Jeesus lupaakin vain merkin, joka yksin uskolla otetaan vastaan; ylösnousemuksensa.
Jotka uskovat, eivät seuraa merkkejä, vaan merkit seuraavat niitä, jotka uskovat (Mark. 16:17,18).
Luther : ”Pyhien esimerkeistä ovat hyödyllisempiä ne, joissa kerrotaan enemmän uskosta kuin teoista ja ihmeistä, koska usko on tärkeämpi ja välttämätön tekojen ohessa, mutta tekoja voidaan useammin tehdä ilman uskoa.
Kristus näet (Matt. 24) ennustaa tulevan sellaisia, jotka tarjoavat ihmeitä ja merkkejä harhauttaakseen, mikäli mahdollista, myös valittuja. Ei mihinkään tekoihin tai ihmeisiin ole luottamista, elleivät ne ole uskon kannalta vakuuttavia ja sitä tukevia” (Luther). - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUS RUOKKII NELJÄTUHATTA MIESTÄ
Mark. 8:1-10
(Rinnakkaisteksti; Matt.15:32-39)
--
Kansa oli ollut Jeesuksen tykönä jo kolme päivää. Eväät olivat jo loppuneet (1,2).
Jeesuksen kävi kansaa sääli. Jeesuksen ihmisrakkaus huomio myös fyysiset tarpeet. Hän ei halunnut lähettää heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla (3).
Opetuslapset ihmettelevät: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi saada leipää näiden ravitsemiseksi?" Opetuslapset eivät osanneet sovittaa tähän tilanteeseen opetusta, jonka he jokin aika sitten olivat saaneet (Mark.6:30-44;
Jeesus ruokki viisituhatta miestä). Niinpä Jeesuksen on uudistettava sama ihme. Näin Hän vahvisti opetusta kertaamalla.
Seitsemästä leivästä ja muutamista kalasista riitti syötäväksi koko väelle, jäipä vielä tähteitäkin seitsemän vasullista (5-8).
Kahdella lähes samankaltaisella ravitsemisihmeellä (Mark.6:30-44, 8:1-10) oli erityinen kasvatustarkoitus opetuslapsiin nähden.
Heidän vähäuskoisuutensa ilmeni ajallisten tarpeiden suhteen. Uudistamalla ruokkimisihmeen Jeesus halusi osoittaa heille, että Hän voi leipähuoletkin poistaa. Jumala ruokkii kaikkiin kansoihin kuuluvia Herran omia Sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla.
Edellisessä ruokkimisihmeessä jäi ruokaa kaksitoista korillista.
”Ne kaksitoista” palvelivat Israelin kansan nälkäisiä.
Nyt pakanoiden alueella tähteitä jäi seitsemän korillista. Tässä voidaan nähdä enteellinen vertauskuva ”niistä seitsemästä” (Apt.6.), jotka asetettiin palvelemaan sitä alkuseurakunnan osaa, joka oli pakanalähetyksen alku.
--
Virsi 202
--
1.
Jeesus, sana elämän,
tule meidän keskellemme.
Soisit tules syttyvän,
sytytä siis sydämemme.
Anna voimaa sanastasi,
siunaa läsnäolollasi.
2.
Tiedät, mitä varten me
taaskin tänne kokoonnuimme.
Nälkään nääntyy sielumme,
jos et auta, Jeesuksemme.
Kun me sanaa viljelemme,
sinut saamme leiväksemme.
3.
Pyhä läsnäolosi,
Jeesus, meidän muistaa anna,
taivaalliset lahjasi
astiaamme halpaan kanna.
Niin kuin soisit puhuvamme,
ohjaa meidän puheitamme.
4.
Yksinkertaisesti myös
auta sanaas kuulemahan,
tunnustamaan suuret työs,
sinuun, Herra, uskomahan.
Ken ei tunne haavojasi,
ei hän ole seuraajasi.
--
Jeesus sanoo itsestään: ” Minä olen elämän leipä” ( Joh. 6:48). Kun olemme Pyhän Hengen kautta uudestisyntyneet, niin tarvitsemme ravintoa uuden elämän ylläpitämiseksi. Tästä ravitsemisesta puhuu Johannes (Joh. 6:22-59).Näissä epäuskon asioissa voivat itsekriittiset kristityt nähdä myöskin oman epäuskonsa.
Vaikka Jeesus auttoi kerran, jos toisenkin, mistä tiedän auttaako Hän nyt? Hädäntullen ihminen alkaa useimmiten panikoimaan ja siitä on usko kaukana. Toisaalta, hädäntullen ihmisen pitääkin pyrkiä myös itse pelastautumaan, tämä on Jumalan ihmiseen asettamaa itsesäilytysvaistoa. Itse olen kokenut paljon ihmeitä, joissa kuitenkin hätäinen rukous on tuonut jopa enkelit paikalle, myös Jeesuksen Itsensä.
Tässä tilanteessa, 4000:lla jo fyysistä nälkää kokevalla sanankuulijalla oli paikalla Jeesus Kristus Itse.
Mitä tästä voimme oppia? Jeesus kyllä auttaa ja hengenasioiden lisäksi ottaa huomioon myöskin fyysiset tarpeemme, jakaa leivän, vielä kalankin. Miksei muuten lihaa? Kertomuksissa Jeesuksen ihmeistä, mainitaan leipä ja kala.Juutalaisten arkinen pääateria koostuikin siihen aikaan ilmeisesti paljolti kaloista, liharuoka oli ilm. juhla- / sapattiruokaa. Mitä tämä kuvaa?
.
- linduli*
Markus 9:1-29
1 Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa".
2 Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään;
3 ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.
4 Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa.
5 Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".
6 Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään.
7 Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä".
8 Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.
9 Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille, etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.
10 Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen oli.
11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Eliaan pitää tuleman ensin?"
12 Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?
13 Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu."
14 Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.
15 Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.
16 Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"
17 Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki.
18 Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."
19 Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."
20 Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
21 Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
22 Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä."
23 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo".
24 Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani".
25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".
26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli".
27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi.
28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".
:- linduli*
Markus 9:30-50
30 Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.
31 Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös".
32 Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä.
33 Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"
34 Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
35 Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".
36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
37 "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt".
38 Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä".
39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.
40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
41 Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
42 Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.
43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.
45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
50 Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
: - Tapio522eikirj..
KRISTUKSEN KIRKASTUMINEN
Mark.9:2-10
(Rinnakkaisteksti: Matt. 17:1-13)
--
Kirkastusvuorikertomus pitää sisällään syvällisiä asioita. Tapaus merkitsi paljon niin Jeesukselle kuin Hänen opetuslapsilleenkin. Kirkkauteen palaaminen oli Jeesuksen maallisen elämän loppupäämäärä.
Kirkastusvuorelle Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen (2). Jeesuksen muoto muuttuu heidän edessään; ”ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista” (3). (Vrt. Ilm.1:13-15).
Elias ja Mooses ilmestyvät heille. Elias ja Mooses (valmistusaste, laki ja profeetat) ja Jeesus (täyttymys) muodostavat saman kirkastetun kokonaisuuden (4). I
Isän ääni, joka kerran kasteessa oli Jeesusta vahvistanut (Matt.3:17), kuului taas: ” "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä" (7). Isän äänen kuuluminen oli kirkastumisen huippukohta.
--
Pietari sai nyt tästä kirkkaudesta vahvistusta tulevalle tehtävälleen. Hän oli Herran ase seurakunnan perustamisessa.
Jaakob oli ensimmäinen apostoli, joka surmattiin veritodistajana (Apt. 12:2).
Johannekselle avattiin profeetallinen näkymä seurakunnan tulevaisuuteen (Ilm. kirja).
Jeesuksen kirkkaus vakuutti heille, että Jumalan kirkkaus Kristuksessa on todellisuus, ei mielikuva. Kirkkaus on niin suuri, että se tyydyttää sielun.
>>>>>>>><
Mooses ja Elia olivat olivat kumpikin lähteneet täältä ihmeellisellä tavalla Mooseksen oli Herra itse haudannut (5.Moos.34:6) ja Elian oli Herra ottanut taivaaseen tulisissa vaunuissa (2. Kun. 2). - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
KRISTUKSEN KIRKASTUMINEN
Mark.9:2-10
(Rinnakkaisteksti: Matt. 17:1-13)
--
Kirkastusvuorikertomus pitää sisällään syvällisiä asioita. Tapaus merkitsi paljon niin Jeesukselle kuin Hänen opetuslapsilleenkin. Kirkkauteen palaaminen oli Jeesuksen maallisen elämän loppupäämäärä.
Kirkastusvuorelle Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen (2). Jeesuksen muoto muuttuu heidän edessään; ”ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista” (3). (Vrt. Ilm.1:13-15).
Elias ja Mooses ilmestyvät heille. Elias ja Mooses (valmistusaste, laki ja profeetat) ja Jeesus (täyttymys) muodostavat saman kirkastetun kokonaisuuden (4). I
Isän ääni, joka kerran kasteessa oli Jeesusta vahvistanut (Matt.3:17), kuului taas: ” "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä" (7). Isän äänen kuuluminen oli kirkastumisen huippukohta.
--
Pietari sai nyt tästä kirkkaudesta vahvistusta tulevalle tehtävälleen. Hän oli Herran ase seurakunnan perustamisessa.
Jaakob oli ensimmäinen apostoli, joka surmattiin veritodistajana (Apt. 12:2).
Johannekselle avattiin profeetallinen näkymä seurakunnan tulevaisuuteen (Ilm. kirja).
Jeesuksen kirkkaus vakuutti heille, että Jumalan kirkkaus Kristuksessa on todellisuus, ei mielikuva. Kirkkaus on niin suuri, että se tyydyttää sielun.
>>>>>>>><
Mooses ja Elia olivat olivat kumpikin lähteneet täältä ihmeellisellä tavalla Mooseksen oli Herra itse haudannut (5.Moos.34:6) ja Elian oli Herra ottanut taivaaseen tulisissa vaunuissa (2. Kun. 2).JEESUS KARKOTTAA PAHAN HENGEN
Mark. 9:14-29
(Rinnakkaistekstit: Matt.17:14-23, Luuk. 9:37-42). - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
KRISTUKSEN KIRKASTUMINEN
Mark.9:2-10
(Rinnakkaisteksti: Matt. 17:1-13)
--
Kirkastusvuorikertomus pitää sisällään syvällisiä asioita. Tapaus merkitsi paljon niin Jeesukselle kuin Hänen opetuslapsilleenkin. Kirkkauteen palaaminen oli Jeesuksen maallisen elämän loppupäämäärä.
Kirkastusvuorelle Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen (2). Jeesuksen muoto muuttuu heidän edessään; ”ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista” (3). (Vrt. Ilm.1:13-15).
Elias ja Mooses ilmestyvät heille. Elias ja Mooses (valmistusaste, laki ja profeetat) ja Jeesus (täyttymys) muodostavat saman kirkastetun kokonaisuuden (4). I
Isän ääni, joka kerran kasteessa oli Jeesusta vahvistanut (Matt.3:17), kuului taas: ” "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä" (7). Isän äänen kuuluminen oli kirkastumisen huippukohta.
--
Pietari sai nyt tästä kirkkaudesta vahvistusta tulevalle tehtävälleen. Hän oli Herran ase seurakunnan perustamisessa.
Jaakob oli ensimmäinen apostoli, joka surmattiin veritodistajana (Apt. 12:2).
Johannekselle avattiin profeetallinen näkymä seurakunnan tulevaisuuteen (Ilm. kirja).
Jeesuksen kirkkaus vakuutti heille, että Jumalan kirkkaus Kristuksessa on todellisuus, ei mielikuva. Kirkkaus on niin suuri, että se tyydyttää sielun.
>>>>>>>><
Mooses ja Elia olivat olivat kumpikin lähteneet täältä ihmeellisellä tavalla Mooseksen oli Herra itse haudannut (5.Moos.34:6) ja Elian oli Herra ottanut taivaaseen tulisissa vaunuissa (2. Kun. 2).Oliko Johannes Kastaja Elia?
Jos oli, tässä lienee ainoa Raamatun tuntema ja tunnustama nk. jälleensyntymä.
Jeesuksen jumaluus ei ollut jälleensyntymää.
Antikristusta emme vielä tiedä, hän saattaisi olla joku aiemmin elänyt ihminen, sa'atanallisen olemuksensa lisäksi. Itselläni on arvelu kuka hän voisi olla, mutta katsotaan. - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUS KARKOTTAA PAHAN HENGEN
Mark. 9:14-29
(Rinnakkaistekstit: Matt.17:14-23, Luuk. 9:37-42).Isän kuvaus pojan sairaudesta muistuttaa hyvin suurta epilepsiakohtausta: "...missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan...".
Kehitysvammaisten kanssa työskennellessäni tapasin monia epileptikkoja.
Eräällä oli juuri edellä kerrotun tapaiset oireet; rajua nykimistä, vaahtoa ja hampaitten kiristelyä.
Erikoista hänessä oli, että hän kohtauksen lopussa kiroili kovin.
En kuitenkaan rohkene sanoa, että kyseessä olisi ollut riivaustila. - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUS KARKOTTAA PAHAN HENGEN
Mark. 9:14-29
(Rinnakkaistekstit: Matt.17:14-23, Luuk. 9:37-42).Tai mahd. paha epilepsia.
Vakavassa epilepsiassa potilas saa kohtauksen mm. valonvälkkeestä. Tulen loimotus, veden välke, Jeesuksen kirkkaus käy silmiin ja kohtaus tulee.
- linduli*
Ja sitten Markus 10. Mitäs tässä luvussa tapahtuu?
- Jeesus puhuu miehen ja naisen välisestä avioliitosta, sekä avioerosta, joka ei ole Jumalan edessä sallittua, muutoin kuin huoruuden tähden. Jeesus ei siis opettanut, että kaikki hylkääminen olisi väärin (1-12).
- Jeesus siunaa lapsia ja sanoo Jumalan valtakunnan olevan heidän kaltaisilleen (13-16).
- Jeesus opettaa meille seuraamisestaan: hylkäämään luottamuksen mammonaan ja Häntä seuraten luottamaan yksin Jumalaan (17-31).
- Jeesus kertoo opetuslapsilleen tulevasta kohtalostaan (32-34). Jaakob ja Johannes kunnostautuvat kunnianhimossaan (35-41). Jeesus kehoittaa meitä palvelemaan toinen toisiamme (42-45).
- Jeesus parantaa Jerikon tiellä sokean Bartimeuksen (46-52).
Markus 10:1-31
1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
2 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.
3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"
4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".
5 Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.
6 Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
7 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
10 Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.
11 Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."
13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".
22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"
24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!
25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"
27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".
28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."- linduli*
Markus 10:32-52
32 Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:
33 "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;
34 ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös".
35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".
36 Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"
37 Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".
38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"
39 He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
40 mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".
41 Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.
42 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
43 Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;
44 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.
45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
49 Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".
50 Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.
51 Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".
52 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.
.
- linduli*
Markus 11 kertoo seuraavasta:
- Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Kansa laulaa hänelle Hoosiannaa. Tässä on tapahtuma, jossa on paljon pohdittavaa: kansa julistaa Kuninkaakseen miehen, jolla ei ole kamelia, eikä komeita vaatteita. Hän on aasilla ratsastava Kuningas. (1-10)
- Jeesus kiroaa viikunapuun. (11-14), (19-25). Mitä tässä itseasiassa tapahtuu? Mikä on asian opetus? Mitä Jeesus opettaa tämän yhteydessä? Miksi Hän kirosi puun, jonka aikakaan ei ollut tuottaa hedelmiä? Jakeet 22-24 selittävät asian: kysymys oli uskonpuutteesta. Kristuksen sanan tähden olisi puun tullut tuottaa hedelmänsä, oli sen aika tai ei, mutta näin se ei tehnyt. Tässä on vertaus silloisen ajan epäuskoisesta Israelin kansasta.
- Jeesus raivostuu kaupankäynnistä Jumalan huoneessa. Mutta sen sijaan, että olisivat tehneet parannuksen, ylipapit ja fariseukset päättivät tappaa Jeesuksen. (15-18)
- Jeesus tukkii suun kiusantekijöiltään fariseuksilta. (27-33)
Markus 11:1-33
1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."
4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?"
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä.
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.
9 Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.
14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.
19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.
20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?"
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" -sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta.
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".
.- Tapio522eikirj..
JEESUS RATSASTAA JERUSALEMIIN
Mark.11:1-11 (Rinnakkaisteksti:Matt.21:1-11) - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUS RATSASTAA JERUSALEMIIN
Mark.11:1-11 (Rinnakkaisteksti:Matt.21:1-11)VIIKUNAPUUSTA SAATU OPETUS
Mark.11:20-25 (Rinnakkaisteksti: Matt. 21:18-22) - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
VIIKUNAPUUSTA SAATU OPETUS
Mark.11:20-25 (Rinnakkaisteksti: Matt. 21:18-22)JEESUKSELTA KYSYTÄÄN VALTUUKSIA
Mark.11:27-33 (Rinnakkaisteksti: Matt. 21:23-27) - linduli*
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
VIIKUNAPUUSTA SAATU OPETUS
Mark.11:20-25 (Rinnakkaisteksti: Matt. 21:18-22)Seisten rukoilemisesta tulee suoraan mieleen ortodoksinen liturgia, joka on tavattoman kaunis ja pyhä. Muutamia vuosia sitten kävin paljon ortoksisessa kirkossa ja aionpa käydä vielä tulevaisuudessakin.
Gospadi pamiluj! Herra, armahda!
http://www.youtube.com/watch?v=ODg5V7_PeHg&feature=related
Nämä tässäkin laulussa videolla soivat kirkonkellot saavat aivan itsestään kumartumaan ja tekemään pyhät ristinmerkit, Jumalan kunniaksi.
.
- linduli*
- Jeesus kertoo vertauksen viinitarhurista (Jumalasta), joka lähetti ensin profeettoja kansansa keskelle, sitten myös oman Ainosyntyisen Poikansa. Ja kuinka heidän kävi? (1-12)
- Fariseukset ja herodilaiset kiusaavat Jeesusta poliittisesti ovelilla sanoillaan. (13-17)
- Saddukeukset pohtivat ylösnousemukseen liityviä aviollisia ongelmia. (18-27) Jeesus vastaa Jumalan olevan, ei kuolleiden, vaan elävien Jumala.
- Vilpitön kirjanoppinut tulee kysymään Jeesukselta Raamatun suurimmista käskyistä. (28-34)
- Jeesus varoittaa vääristä ja hengellisesti sokeista kirjanoppineista. (35-40)
- Kertomus lesken rovosta. (41-44)
Markus 12:1-27
1 Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
2 Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.
3 Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
4 Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.
5 Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.
6 Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
7 Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.
8 Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
9 Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.
10 Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;
11 Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"
12 Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
13 Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.
14 Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"
15 Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."
16 Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".
17 Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.
18 Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:
19 "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.
20 Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.
21 Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.
22 Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.
23 Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"
24 Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
25 Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.
26 Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?
27 Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."
.- linduli*
Markus 12:28-44
28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29 Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.
35 Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
36 Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
37 Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
38 Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla
39 ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
40 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".
41 Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42 Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."
.
- linduli*
- Jeesus kertoo nk. "viimeisistä ajoista": "Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa!"
Markus 13:1-37
1 Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!"
2 Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta."
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä:
4 "Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?"
5 Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
6 Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
7 Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
8 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
9 Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.
10 Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.
11 Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.
12 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
13 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
14 Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi-joka tämän lukee, se tarkatkoon-silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
15 joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa;
16 ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
17 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
18 Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella.
19 Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule.
20 Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.
21 Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko.
22 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut.
23 Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.
24 Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa,
25 ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.
26 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
27 Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.
28 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
29 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
30 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat.
31 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32 Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34 On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36 ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37 Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."
. - linduli*
Nyt alkavat Pääsiäistapahtumat:
- Pitalisen Simonin asunnossa betanialainen nainen voitelee Jeesuksen pään Nardus-öljyllä. (1-9)
- Juudas kavaltaa Jeesuksen.
- Viimeinen ehtoollinen. (12-25)
- Jeesus rukoilee Öljymäen Getsemanessa. (32-42)
- Jeesus pidätetään. Hänen seuraajansa pötkivät pakoon, mutta sitten Pietari kuitenkin salaa seuraa Häntä ylipapin pihamaalle.
- Jeesuksen kuulustelu ylipappi Kaifaan, useiden muiden ylipappien, vanhinten ja kirjanoppineiden edessä. (53-65)
- Pietari kolmesti kieltää Jeesuksen. (66-72)
Markus 14:1-72
1 Niin oli kahden päivän perästä pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla, ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet otetuksi kavaluudella kiinni ja tapetuksi.
2 Sillä he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa".
3 Ja kun hän oli Betaniassa, pitalisen Simonin asunnossa, tuli hänen aterialla ollessaan nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä oikeata, kallista nardusvoidetta. Hän rikkoi alabasteripullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä.
4 Niin oli muutamia, jotka närkästyivät ja sanoivat keskenään: "Mitä varten tämä voiteen haaskaus?
5 Olisihan voinut myydä tämän voiteen enempään kuin kolmeensataan denariin ja antaa ne köyhille." Ja he toruivat häntä.
6 Mutta Jeesus sanoi: "Antakaa hänen olla. Miksi pahoitatte hänen mieltään? Hän teki hyvän työn minulle.
7 Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.
8 Hän teki, minkä voi. Edeltäkäsin hän voiteli minun ruumiini hautaamista varten.
9 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä tämä teki, on mainittava hänen muistoksensa."
10 Ja Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille.
11 Kun nämä sen kuulivat, ihastuivat he ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, kuinka hänet sopivassa tilaisuudessa kavaltaisi.
12 Ja ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Mihin tahdot, että menemme valmistamaan pääsiäislampaan sinun syödäksesi?"
13 Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: "Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä.
14 Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: 'Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'
15 Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meille sinne."
16 Niin opetuslapset lähtivät ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.
17 Ja kun ehtoo tuli, saapui hän sinne niiden kahdentoista kanssa.
18 Ja kun he olivat aterialla ja söivät, sanoi Jeesus: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut, yksi, joka syö minun kanssani".
19 He tulivat murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "En kaiketi minä?"
20 Hän sanoi heille: "Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa vatiin minun kanssani.
21 Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."
22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini".
23 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille; ja he kaikki joivat siitä.
24 Ja hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen edestä.
25 Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa."
26 Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
27 Ja Jeesus sanoi heille: "Kaikki te loukkaannutte, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan'.
28 Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."
29 Niin Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en kuitenkaan minä".
30 Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".
31 Mutta hän vakuutti vielä lujemmin: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Ja samoin sanoivat kaikki muutkin.
.- linduli*
32 Ja he tulivat maatilalle, jonka nimi on Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä rukoilen".
33 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen; ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan.
34 Ja hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa".
35 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili, että, jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi,
36 ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!"
37 Ja hän tuli ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Simon, nukutko? Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa?
38 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."
39 Ja taas hän meni pois ja rukoili sanoen samat sanat.
40 Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi; ja he eivät tienneet, mitä hänelle vastaisivat.
41 Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
42 Nouskaa, lähtekäämme; katso, se, joka kavaltaa minut, on lähellä."
43 Ja heti, hänen vielä puhuessaan, Juudas, yksi niistä kahdestatoista, saapui, ja hänen mukanaan joukko ylipappien ja kirjanoppineiden ja vanhinten luota, miekat ja seipäät käsissä.
44 Mutta se, joka hänet kavalsi, oli sopinut heidän kanssaan merkistä, sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni ja viekää tarkasti vartioituna pois".
45 Ja tultuaan hän kohta astui hänen luoksensa ja sanoi: "Rabbi!" ja antoi hänelle suuta.
46 Silloin he kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.
47 Mutta eräs niistä, jotka lähellä seisoivat, veti miekkansa, iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois korvan.
48 Niin Jeesus puhui heille ja sanoi: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoilla ja seipäillä vangitsemaan.
49 Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne opettaen pyhäkössä, ettekä ole ottaneet minua kiinni. Mutta tämä tapahtuu, että kirjoitukset kävisivät toteen."
50 Niin he kaikki jättivät hänet ja pakenivat.
51 Ja häntä seurasi eräs nuorukainen, jolla oli ympärillään liinavaate paljaalle iholle heitettynä; ja he ottivat hänet kiinni.
52 Mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastonna.
53 Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin eteen, jonne kaikki ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet kokoontuivat.
54 Ja Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin palatsin esipihaan asti ja istui palvelijain joukkoon ja lämmitteli tulen ääressä.
55 Mutta ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet, mutta eivät löytäneet.
56 Useat kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä.
57 Niin muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan, sanoen:
58 "Me olemme kuulleet hänen sanovan: 'Minä hajotan maahan tämän käsillä tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsillä tehty'."
59 Mutta eivät näinkään heidän todistuksensa olleet yhtäpitäviä.
60 Silloin ylimmäinen pappi nousi ja astui esille ja kysyi Jeesukselta sanoen: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?"
61 Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä ja sanoi hänelle: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?"
62 Jeesus sanoi: "Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä".
63 Niin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mitä me enää todistajia tarvitsemme?
64 Te kuulitte hänen pilkkaamisensa. Mitä arvelette?" Niin he kaikki tuomitsivat hänet vikapääksi kuolemaan.
65 Ja muutamat rupesivat sylkemään häntä ja peittivät hänen kasvonsa ja löivät häntä nyrkillä ja sanoivat hänelle: "Profetoi!" Oikeudenpalvelijatkin löivät häntä poskelle.
66 Kun nyt Pietari oli alhaalla esipihassa, tuli sinne muuan ylimmäisen papin palvelijattarista;
67 ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa".
68 Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä käsitä, mitä sanot". Ja hän meni ulos pihalle. Ja kukko lauloi.
69 Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan lähellä seisoville: "Tämä on yksi niistä".
70 Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi niistä, sillä olethan sinä galilealainenkin".
71 Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: "En tunne sitä miestä, josta te puhutte".
72 Ja samassa kukko lauloi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: "Ennenkuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät". Ja hän ratkesi itkuun.
.
- linduli*
Tämä on tietenkin kertomusta Jeesuksen elämänvaiheista ja evankelista Markus lienee ollut vanhin, joka on kirjannut nämä tapahtumat muistiin. Kyseessä on eräänlainen "raportti".
Vaikka luemme siitä, mitä muut tekivät, voimme myöskin itse eläytyä tapahtumien sekaan, siirtää itsemme niihin kansanjoukkoihin, jotka kulkivat Jeesuksen kantapäillä. Minkälaisia seuraajia olisimme itse olleet? Näetkö itsesi kansanjoukossa?
Kuinka olisit tuolloin, noissa lähtökohdissa kokenut Jeesuksen? Kuvittele itsesi sekä tuon ajan juutalaiseksi, tai roomalaiseksi, kreikkalaiseksi, samarialaiseksi, ym, joka kuulet tästä erikoisesta rabbista, jonka kautta tapahtuu merkittäviä ihmeitä ja jota kansanjoukot seuraavat. "Ei kai Hän liene se tuleva, Kristus?" - linduli*
- Tässä mainitaan useiden eri henkilöiden omat nimet. He eivät olleet vain epämääräinen lauma ihmisiä, vaan he olivat yksilöitä, joista kukin teki ja toimi omalla tavallaan. Ristiä laitettiin kantamaan kyreneläinen Simon, "Aleksanterin ja Rufuksen isä". Ilmeisestikin ainakin Aleksanterista ja Rufuksesta tuli kristittyjä, sillä nämä ovat Markukselle tuttuja henkilöitä, hän mainitsee heidän nimensä kuin olisivat jo tuolloisille kristityille tutut miehet.
- Jeesusta pilkkaavien roomalaisten sotilaiden nimiä ei mainita, eikä sillä ilmeisestikään ole väliä, heidän nimensä kun kaiketi ovat poistetut myöskin Elämän Kirjasta. He jäivät Jumalan Pojan historiaan vain joinakin Häntä häpäisevinä "roomalaisina sotilaina".
- Kuinka kävi Barabbaan? Lähtikö hän heti vankilasta päästyään esim. ilotaloon ryyppäämään, vai herättikö Jeesuksen kuolema hänen puolestaan tässä murhaajassa mitään tuntemuksia?
- Mutta Jeesuksen seuraajat toimivat taustalla: varakas Joosef arimatialainen osti nopeasti liinavaatteen, kääri siihen Kristuksen ja laittoi Hänet hautaan.
Markus 15:1-47
1 Ja heti aamulla ylipapit ynnä vanhimmat ja kirjanoppineet ja koko neuvosto tekivät päätöksen, sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja antoivat Pilatuksen käsiin.
2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot".
3 Ja ylipapit tekivät monta syytöstä häntä vastaan.
4 Niin Pilatus taas kysyi häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon syytöksiä he tekevät sinua vastaan."
5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.
6 Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille yhden vangin irti, sen, jota he anoivat.
7 Niin siellä oli eräs mies, jota sanottiin Barabbaaksi, vangittu muiden kapinoitsijain kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.
8 Ja kansa meni sinne ylös ja rupesi pyytämään, että hän tekisi heille, niinkuin hänen tapansa oli.
9 Pilatus vastasi heille sanoen: "Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"
10 Sillä hän tiesi, että ylipapit kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.
11 Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.
12 Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?"
13 Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"
14 Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!"
15 Ja kun Pilatus tahtoi tehdä kansalle mieliksi, päästi hän heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
16 Niin sotamiehet veivät hänet sisälle linnaan, se on palatsiin, ja kutsuivat siihen koko sotilasjoukon.
17 Ja he pukivat hänen yllensä purppuravaipan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä
18 ja rupesivat tervehtimään häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"
19 Ja he löivät häntä päähän ruovolla, sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.
20 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppuravaipan ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa. Ja he veivät hänet pois, ristiinnaulitakseen hänet.
.- linduli*
21 Ja he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiänsä.
22 Ja he veivät hänet paikalle, jonka nimi on Golgata, se on käännettynä: pääkallonpaikka.
23 Ja he tarjosivat hänelle mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei sitä ottanut.
24 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin oli saava.
25 Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.
26 Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: "Juutalaisten kuningas".
27 Ja he ristiinnaulitsivat hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolellensa.
29 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!
30 Auta itseäsi ja astu alas ristiltä."
31 Samoin ylipapitkin ynnä kirjanoppineet keskenään pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.
32 Astukoon hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Myöskin ne, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, herjasivat häntä.
33 Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".
36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".
37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.
39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".
40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
41 jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.
42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko hän jo kuollut, ja kutsuttuaan luoksensa sadanpäämiehen kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.
45 Ja saatuaan sadanpäämieheltä siitä tiedon hän lahjoitti ruumiin Joosefille.
46 Tämä osti liinavaatteen ja otti hänet alas, kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.
47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.
. - linduli*
linduli* kirjoitti:
21 Ja he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiänsä.
22 Ja he veivät hänet paikalle, jonka nimi on Golgata, se on käännettynä: pääkallonpaikka.
23 Ja he tarjosivat hänelle mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei sitä ottanut.
24 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin oli saava.
25 Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.
26 Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: "Juutalaisten kuningas".
27 Ja he ristiinnaulitsivat hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolellensa.
29 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!
30 Auta itseäsi ja astu alas ristiltä."
31 Samoin ylipapitkin ynnä kirjanoppineet keskenään pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.
32 Astukoon hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Myöskin ne, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, herjasivat häntä.
33 Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".
36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".
37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.
39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".
40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
41 jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.
42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko hän jo kuollut, ja kutsuttuaan luoksensa sadanpäämiehen kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.
45 Ja saatuaan sadanpäämieheltä siitä tiedon hän lahjoitti ruumiin Joosefille.
46 Tämä osti liinavaatteen ja otti hänet alas, kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.
47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.
.Ortodoksi.net, Joosef Arimatialainen:
http://www.ortodoksi.net/index.php/Joosef_Arimatialainen
Wikipedia, Joosef Arimatialainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joosef_Arimatialainen
.
- linduli*
Ja tähän päättyy Markuksen evankeliumi:
- Jeesuksen ylösnousemus, enkeli välittää Jeesuksen sanoman opetuslapsilleen.
- Kuolleistanoussut Kristus ilmestyy näkyvästi opetuslapsilleen, ensin Maria Magdaleenalle.
- Jeesus antaa opetuslapsilleen lähetyskäskyn, viedä evankeliumi kaikkeen maailmaan.
Markus 16:1-20
1 Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä.
2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
3 Ja he sanoivat toisilleen: "Kuka meille vierittää kiven hautakammion ovelta?"
4 Ja katsahtaessaan ylös he näkivät kiven poisvieritetyksi; se oli näet hyvin suuri.
5 Ja mentyään hautakammion sisään he näkivät nuorukaisen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkeaan vaatteeseen; ja he peljästyivät suuresti.
6 Mutta hän sanoi heille: "Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat.
7 Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille: 'Hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä, niinkuin hän teille sanoi'."
8 Niin he tulivat ulos ja pakenivat haudalta, sillä heidät oli vallannut vavistus ja hämmästys, eivätkä sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.
9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
10 Tämä meni ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät.
11 Mutta kun he kuulivat, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt, eivät he uskoneet.
12 Ja sen jälkeen hän toisenmuotoisena ilmestyi kahdelle heistä, heidän kävellessään, matkalla maakylään.
13 Hekin menivät ja veivät sanan toisille; mutta nämä eivät uskoneet heitäkään.
14 Vihdoin hän ilmestyi myöskin niille yhdelletoista heidän ollessaan aterialla; ja hän nuhteli heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."
19 Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle.
20 Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.
.- linduli*
Kristus nousi kuolleista!
Kuolemalla Kuoleman voitti
ja haudoissaoleville elämän antoi!
http://www.youtube.com/watch?v=rgja3fNcfg8 - linduli*
Englanti - Christ is risen! Truly, He is Risen!
Friisi - Kristus is opstien! Wis is er opstien!
Saksa - Christus ist auferstanden! Er ist wahrhaftig auferstanden!
Jiddish - Der Meschiache undzer iz geshtanen! Avade er iz ufgeshtanen!
Hollanti - Christus is opgestaan! Hij is waarlijk opgestaan!
Afrikaani - Kristus het opgestaan! Hom het waarlik opgestaan!
Tanska - Kristus er opstanden! Sandelig Han er Opstanden!
Islanti - Kristur er upprisinn! Hann er vissulega upprisinn!
Norja - Kristus er oppstanden! Han er sannelig oppstanden!
Ruotsi - Kristus är uppstånden! Ja, Han är verkligen uppstånden!
Latina - Christus resurrexit! Resurrexit vere!
Italia - Cristo è risorto! È veramente risorto!
Katalonia - Crist ha ressuscitat! Veritablement ha ressuscitat!
Ranska - Le Christ est ressuscité! Vraiment Il est ressuscité!
Portugali - Cristo ressuscitou! Verdadeiramente ressuscitou!
Romania - Hristos a înviat! Adevărat a înviat!
Espanja - Cristo ha resucitado! Verdaderamente, ha resucitado!
Kirkkoslaavi - (Christos Voskrese! Voistinu Voskrese!)
Venäjä - Христос Воскрес! Воистину Воскресе! (Khristos Voskres! Voistinu Voskres!)
Valko-venäjä - Хрыстос уваскрос! Сапраўды ўваскрос! (Khristos Uvaskros! Saprawdi Wvaskros!)
Ukraina - Христос Воскрес! Воістину Воскрес! (Khristos Voskres! Voistinu Voskres!)
Bulgaria - Христос Возкресе! Воистина Возкресе! (Christos Vozkrese! Voistina Vozkrese!)
Serbia - Христос Воскресе! Ваистину Воскресе! (Christos Voskrese! Vaistinu Voskrese!)
Tsekki - Kristus vstal z mrtvých! Vpravdě vstal z mrtvých!
Slovakki - Kristus vstal zmŕtvych! Skutočne vstal!
Puola - Chrystus Zmartwychwstał! Zaprawdę Zmartwychwstał!
Vanha irlanti - Asréracht Críst! Asréracht Hé-som co dearb!
Irlanti - Tá Críost éirithe! Go deimhin, tá sé éirithe!
Manksi - Taw Creest Ereen! Taw Shay Ereen Guhdyne!
Skotti-gaeli - Tha Crìosd air èiridh! Gu dearbh, tha e air èiridh!
Bretoni - Dassoret eo Krist! E wirionez dassoret eo!
Kymri (wales) - Atgyfododd Crist! Yn wir atgyfododd!
Kreikka Χριστός Ανέστη! Αληθώς Ανέστη! (Christos Anesti! Aleithos Anesti!)
Japani - (Harisutosu fukkatsu! Jitsu ni fukkatsu!)
Luganda - Kristo Azukkide! Kweli Azukkide!
Swahili - Kristo Amefufukka! Kweli Amefufukka!
Mandariinikiina - (Jidu fuhuo-le! Ta queshi fuhuo-le!)
Georgia - ქრისტე აღსდგა! ჭეშმარიტად აღსდგა! (Kriste aghsdga! Cheshmaritad aghsdga!)
Eesti - Kristus on ülestõusnud! Tõesti on ülestõusnud!
Suomi - Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Unkari - Krisztus feltámadt! Valóban feltámadt!
- 7+6
Linduksi
Jos maailma, evankeliumi ja kirkko sanovat sinulle, että juutalaiset ovat perkeleestä, niin uskotko sinä että näin on?
Totuushan se ei ole, se on vain uskon asia ?
Päähän hakattu peevelin laki.- Tapio522eikirj..
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS
Mark.16:1-8
>>>>>>>>>>>--
Uskontunnustuksessa sanomme: ”Minä uskon ruumiin ylösnousemukseen…” Ylösnousemususko tarkoittaa nimenomaan ruumiin ylösnousemusta
Jeesuksen ruumillisesta ylösnousemuksesta löytyy lukuisia todisteita. .
1.Tyhjä hauta
Ehdottoman varmaa on se, että Jeesuksen hauta oli tyhjä ja että hänen ruumiinsa oli jossakin muualla (Luuk 24:3). Tätä eivät kiistäneet pahimmat vastustajatkaan.Tälle on löydyttävä jokin selitys.
Selityksiä onkin sepitetty kautta aikojen. Yksi väitteistä oli, että opetuslapset varastivat ruumiin (Matt 28:13).
2.Mirhan ja aloen sekoituksen jäykistämät kääriliinat.
Ne olivat olleet erikseen Jeesuksen pään ja ruumiin ympärillä. Tyhjässä haudassa ne olivat paikallaan kuin ehjät kotelot (Joh 20:1-10).
Käärinliinoja ei oltu revitty rikki.Haudalle tullut Johannes näki käärinliinojen asennon. Hän uskoi (20:8), että oli tapahtunut jotain yllättävää; Jeesus oli mennyt läpi käärinliinojen.
Jeesus oli siirtynyt kuoleman tilasta aivan uuteen olotilaan ja siksi kotelot eivät olleet rikkoutuneet (vrt. Joh 11:44).
3.Kolmas todiste:Jeesus nähtiin
- 1.Kor.15:1-11
4.Neljäs todiste:opetuslasten muuttunut asenne.
Jeesuksen opetuslapset olivat syvästi pettyneitä ja masentuneita. He epäilivät aluksi Jeesuksen ylösnousemista (vrt. Tuomas:Joh 20:25, kaksi opetuslasta;Luuk 24:11 ja monet muut:Luuk 24:22,25,37-45).
Vähän ajan kuluttua he olivat kuitenkin niin vakuuttuneita Jeesuksen ylösnousemuksesta, että olivat valmiit ruoskimiseen, vankeuteen ja jopa kuolemaan vakaumuksensa puolesta.
Ehdottoman varmaa on se, että Jeesuksen hauta oli tyhjä ja että hänen ruumiinsa oli jossakin muualla (Luuk 24:3). Tätä eivät kiistäneet pahimmat vastustajatkaan.Tälle on löydyttävä jokin selitys.
Selityksiä onkin sepitetty kautta aikojen. Yksi väitteistä oli, että opetuslapset varastivat ruumiin (Matt 28:13). - Tapio522eikirj..
Tapio522eikirj.. kirjoitti:
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS
Mark.16:1-8
>>>>>>>>>>>--
Uskontunnustuksessa sanomme: ”Minä uskon ruumiin ylösnousemukseen…” Ylösnousemususko tarkoittaa nimenomaan ruumiin ylösnousemusta
Jeesuksen ruumillisesta ylösnousemuksesta löytyy lukuisia todisteita. .
1.Tyhjä hauta
Ehdottoman varmaa on se, että Jeesuksen hauta oli tyhjä ja että hänen ruumiinsa oli jossakin muualla (Luuk 24:3). Tätä eivät kiistäneet pahimmat vastustajatkaan.Tälle on löydyttävä jokin selitys.
Selityksiä onkin sepitetty kautta aikojen. Yksi väitteistä oli, että opetuslapset varastivat ruumiin (Matt 28:13).
2.Mirhan ja aloen sekoituksen jäykistämät kääriliinat.
Ne olivat olleet erikseen Jeesuksen pään ja ruumiin ympärillä. Tyhjässä haudassa ne olivat paikallaan kuin ehjät kotelot (Joh 20:1-10).
Käärinliinoja ei oltu revitty rikki.Haudalle tullut Johannes näki käärinliinojen asennon. Hän uskoi (20:8), että oli tapahtunut jotain yllättävää; Jeesus oli mennyt läpi käärinliinojen.
Jeesus oli siirtynyt kuoleman tilasta aivan uuteen olotilaan ja siksi kotelot eivät olleet rikkoutuneet (vrt. Joh 11:44).
3.Kolmas todiste:Jeesus nähtiin
- 1.Kor.15:1-11
4.Neljäs todiste:opetuslasten muuttunut asenne.
Jeesuksen opetuslapset olivat syvästi pettyneitä ja masentuneita. He epäilivät aluksi Jeesuksen ylösnousemista (vrt. Tuomas:Joh 20:25, kaksi opetuslasta;Luuk 24:11 ja monet muut:Luuk 24:22,25,37-45).
Vähän ajan kuluttua he olivat kuitenkin niin vakuuttuneita Jeesuksen ylösnousemuksesta, että olivat valmiit ruoskimiseen, vankeuteen ja jopa kuolemaan vakaumuksensa puolesta.
Ehdottoman varmaa on se, että Jeesuksen hauta oli tyhjä ja että hänen ruumiinsa oli jossakin muualla (Luuk 24:3). Tätä eivät kiistäneet pahimmat vastustajatkaan.Tälle on löydyttävä jokin selitys.
Selityksiä onkin sepitetty kautta aikojen. Yksi väitteistä oli, että opetuslapset varastivat ruumiin (Matt 28:13).JEESUS ILMESTYY LÄHIMMILLEEN
Mark.16:9-20
(Helatorstai:Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, j.19)
>>>>>>>>>
Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyy useille seuraajilleen, jotka murehtivat ja itkivät Mestarinsa kuolemaa.
Ensimmäisenä Jeesus ilmestyi Maria Magdalenalle (9).
Apostolit saivat olla vielä pitkään epävarmuudessa. He jopa palasivat entiseen ammattiinsa kalastajiksi (Joh. 21.)
Jeesus näin koetteli heidän uskoaan osoittaen näin heille heidän sydämensä kovuuden ja epäuskon (11,13,14). Se ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että apostolit olisivat jääneet syrjään Jumalan suunnitelmista.
Vihdoin Jeesus ilmestyy niille yhdelletoistakin opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla (14). Johannes (Joh. 20:19) kertoo tarkemmin, että he olivat koolla Jerusalemissa lukittujen ovien takana
Jeesus antaa heille käskyn mennä kaikkeen maailmaan ja saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille (15).
Jotka uskovat ja saavat kasteen, ne pelastuvat, mutta jotka eivät usko, joutuvat kadotukseen (16).
Jotka uskovat, eivät seuraa merkkejä, vaan merkit seuraavat niitä, jotka uskovat (17,18).
Luther :
”Pyhien esimerkeistä ovat hyödyllisempiä ne, joissa kerrotaan enemmän uskosta kuin teoista ja ihmeistä, koska usko on tärkeämpi ja välttämätön tekojen ohessa, mutta tekoja voidaan useammin tehdä ilman uskoa.
Kristus näet (Matt. 24) ennustaa tulevan sellaisia, jotka tarjoavat ihmeitä ja merkkejä harhauttaakseen, mikäli mahdollista, myös valittuja. Ei mihinkään tekoihin tai ihmeisiin ole luottamista, elleivät ne ole uskon kannalta vakuuttavia ja sitä tukevia” (Luther).
--
1. Kunnian Herraa palvelkaa kaikille siunaukseksi
armoa vieden avaraa ihmisten vapaudeksi.
Riemu on suuri taivaassa, tuhlaajalasten kotona,
aina kun syntinen kääntyy.
2. Eloa kypsyy korjuuseen, lyhyt on toiminnan hetki.
Turmion suureen synkkyyteen rientävi ihmisten retki.
Kristusta jos ei tunneta, kuljetaan ilman toivoa,
kolkkoa kuolemaa kohti.
(Virsi 434:1,2)
- linduli*
Tämä on hyvin sanottu:
"Jotka uskovat, eivät seuraa merkkejä, vaan merkit seuraavat niitä, jotka uskovat (17,18)."
Tässä ei puhuta ihmisen onnistumisesta "uskovaisena", vaan uskosta.
Huonommankin uskovaisen usko riittää ja merkit seuraavat tarvittaessa. Kuitenkaan ihmeiden pääsanoma ei välttämättä ole olla "merkkinä", vaan ihmeen olemus ja tarkoitus on itse ihmeessä, tapahtumassa:
- Uskovat eivät huvikseen nostele käsin tappavia käärmeitä, vaan esim. jossain uhkaavassa vaarassa, vaarallisen käärmeen hyökätessä esim. lasta kohden, uskova tarttuu siihen käsin, heittää sen pois, eikä käärme pääse vahingoittamaan.
- Samoin on monien muiden vastaavien tapausten laita, joita olen itsekin nähnyt ja kokenut.
Mikä näissä sitten oli merkkinä: Jumala pitää huolen meistä, jotka uskomme, samaten Hän toimii, pitäen huolen myös muista, uskovien uskon kautta.
.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi614260Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1531799Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141503Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !351258Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1671056- 56904
- 76895
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.165823Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54811- 39781