Tärkeintä on aito anteeksi antaminen. Anna toinen mahdollisuus, aloittakaa puhtaalta pöydältä.
Me olemme ihmisiä, me teemme ja tulemme aina tekemään virheitä. Emme ole biologisilta tarpeiltamme eläimestä kaukana, mutta meille on annettu iso aivokapasiteetti, jotta voimme ymmärtää, oppia..
Mies, sinun ei tarvitse ymmärtää meitä naisia, vaan rakastaa. Näytä rakkautesi muutoinkin kuin materiaalisella huolehtimisella.
Nainen, arvosta miestäsi. Hän ei tahdo sinulle pahaa oloa, mutta ei välttämättä osaa näyttää rakkauttaan niin, kuten nainen näyttää.
Joskus elämässä loukkaamme ihmisiä, joita rakastamme eniten. Jos hän loukkasi sinua, ajattele tilannetta, että sinä olisitkin ollut se loukkaaja. Sitä itsesyytöksen ja katumisen määrää, menetyksen pelkoa. Haluaisitko todistaa, kuinka pahoillasi olet? Halusitko, että saisit uuden tilaisuuden?
Parisuhde ei vaihtamalla parane, koska samat heikkoutemme, samat demonit, jahtaavat meitä niin kauan, kunnes käsittelemme ne.
Sure, vihaa, pelkää, itke.. Sitten päästä irti. Anna mahdollisuus. Opi. Muista ihmisyys.
Rakkaus on sitä, että rakastaa itseään ja kaikkea, että itse ON RAKKAUS. Jos olet sen sijaan uhri, negatiivisuus, loukattu, petetty... sitä tulet aina olemaan. Niin kauan, kuin päästät siitä irti. Sitten olet vapaa. Ja aito rakkaus vaatii aitoa vapautta.
Me olemme ihmisiä, me teemme ja tulemme aina tekemään virheitä. Emme ole biologisilta tarpeiltamme eläimestä kaukana, mutta meille on annettu iso aivokapasiteetti, jotta voimme ymmärtää, oppia..
Mies, sinun ei tarvitse ymmärtää meitä naisia, vaan rakastaa. Näytä rakkautesi muutoinkin kuin materiaalisella huolehtimisella.
Nainen, arvosta miestäsi. Hän ei tahdo sinulle pahaa oloa, mutta ei välttämättä osaa näyttää rakkauttaan niin, kuten nainen näyttää.
Joskus elämässä loukkaamme ihmisiä, joita rakastamme eniten. Jos hän loukkasi sinua, ajattele tilannetta, että sinä olisitkin ollut se loukkaaja. Sitä itsesyytöksen ja katumisen määrää, menetyksen pelkoa. Haluaisitko todistaa, kuinka pahoillasi olet? Halusitko, että saisit uuden tilaisuuden?
Parisuhde ei vaihtamalla parane, koska samat heikkoutemme, samat demonit, jahtaavat meitä niin kauan, kunnes käsittelemme ne.
Sure, vihaa, pelkää, itke.. Sitten päästä irti. Anna mahdollisuus. Opi. Muista ihmisyys.
Rakkaus on sitä, että rakastaa itseään ja kaikkea, että itse ON RAKKAUS. Jos olet sen sijaan uhri, negatiivisuus, loukattu, petetty... sitä tulet aina olemaan. Niin kauan, kuin päästät siitä irti. Sitten olet vapaa. Ja aito rakkaus vaatii aitoa vapautta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse olen kyllä sitä mieltä että pettäjä ansaitsee itsekin tulla petetyksi. Vasta siten on puntit tasan ja voi antaa anteeksi.
Samaa mieltä, ja tätä olen elämässäni noudattanut.
Anteeksi voi antaa sitten kun on sen aika, ei kenenkään käskystä..
Anteeksi voi antaa, jos pettäjä tunnustaa, lopettaa valehteleun ja hyvittää hyvin teoin pahat teot. Mutta anteeksianto on mahdoton, jos asioiden kaunisteluu, vähättely ja valheet jatkuvat
pettämistä ei koskaan voi mitenkään hyvittää.
Sitä ei voi koskaan hyvittää, jos on huijannut toisen itsensä kanssa avioon ja vielä laittamaan lapset alulle, ja sen jälkeen on tuominnut toisen selibaattiin ihan vaan sen takia, että itseä ei haluta.
Halu on mielentila. Sitä voi ylläpitää ja siihen voi vaikuttaa. Mutta monta naista se ei enää kiinnosta, kun lapsille on saatu siittäjä ja asuntovelalle maksaja. Mieheen takerrutaan kuin tupakumi hirsiseinään vaikka itse ohminen ei ole kiinnosta ur vuosiin pätkääkään.
Kyllä pettämiset voidaan antaa anteeksi jos se yhtään lohduttaa, niin kai useimpien kohdalla mutta merkitseekö se oikeasti mitään kun harva kykenee jatkamaan suhdetta sellaisen jälkeen, ainakaan kovin kauan.
Kunnes taas pettää...
"Joskus elämässä loukkaamme ihmisiä, joita rakastamme eniten."
Joo, ihan totta. Mutta uskoton ei läheskään aina rakasta puolisoaan. Eikä petettykään. Liitossa, jossa toinen tai molemmat pettää, etenkin enemmän kuin kerran, ei kertakaikkiaan ole perusasiat kunnossa.
Miksi tällä palstalla vaan tuntuu siltä, että ne virheet hyväksytään ainoastaan petturille? Jos petetty vaikka pistelee petturia tai kakkosta turpaan (hyvinkin mahdollista jos petetty on mies) niin ymmärrys ihmisen erehtyväisyyteen tuntuu loppuvan kuin seinään.
Sama luottamuksen kanssa. Toiselta vaaditaan, että kerran menetetty luottamus, on menetetty ainiaaksi, mutta sitten itseään edellinen ei koske lainkaan tai siitä eitoisinpäin tarvitse olenkaan välittää.
Pitäiskö pettäminen, vuosien henkinen väkivalta, loisiminen ja varastaminen lopulta pahoinpitely antaa anteeksi? Tähän kun vielä lisätään miehen naisten yhteydenotot ja oletetun lapsen äidin jatkuva häirintä antaa todellakin anteeksi? Mielessäni säälin häntä todella, mutta koskaan en hyväksy. Jos toinen ei halua elää rakkaudesta mitä toinen vilpittömästi antaa ja tieten tahtoen loukkaa ja alistaa toista, ei siinä enää ymmärtäminen ja hyväksyminen auta. Johonkin on raja vedettävä. Anteeksi kun antaa tarpeeksi monta kertaa menettää kaiken, itsensä. Ihminenkö tekee tuollaista? Ei hän tietenkään vaan syy löytyy aina muista.