Tapasin ensimmäisen kerran erään hieman itseäni nuoremman miehen (nuoria olemme vielä molemmat) jo puolitoista vuotta sitten.
Olemme tavanneet oikeastaan vain baari-iltojen jälkeen ja yleensä päätyneet yhdessä jatkoille. Ajattelin yhdessä vaiheessa että antaa olla (kun juttumme ei edennyt mihinkään suuntaan) enkä ilmoittanut hänelle että numeroni on vaihtunut. Vasta vähän aikaa sitten törmäsimme uudelleen sattumalta ja hän halusi tietää miksemme ole olleet pitkään aikaan missään tekemisissä, miksen ole vastannut hänen viesteihinsä ja kyseli seurustelenko jne.
Mies vaikuttaa olevan kiinnostunut minusta edelleen. Itsekin koen olevani ihastunut, mutta epävarma tilanteesta.
Haluaisin antaa hänelle vielä mahdollisuuden ja tutustua häneen paremmin. Olen tavannut hänen perhettään ja monia kavereitaan.
En kuitenkaan tiedä tuleeko tutustumisestamme oikein mitään koska mies vaikuttaa olevan liian ujo ja olen sitä itsekkin, mikä ehkä hankaloittaa tilannetta. Vaikka toisaalta siksi juuri ymmärrän häntä jonkin verran.
Muut miehet pyytävät minua usein treffeille (joista en kuitenkaan helposti kiinnostu) ja olen ajautunut muutamaan pitkään suhteeseenkin joten ehkä odotan mieheltä enemmän aloitteellisuutta. Itse en ole tottunut olemaan se aloitteellisempi osapuoli.
Tämä mies ottaa yhteyttä vain kännissä tai jos olettaa että itse olen juonut esim. baarireissun jälkeen. Ilmeisesti ei uskalla tavata selvinpäin ollenkaan, vaikka haluaisin oppia tuntemaan hänet jotta todella tiedän voiko jutustamme tulla mitään sen vakavempaa. Joskus miehen kaverikin kyseli minulta miksemme seurustele vaikka mies pitää minusta todella paljon. Ja kysyi tältä mieheltä miksemme koskaan tapaa selvinpäin. Siihen mies vastasi olevansa liian ujo. On myös aiemminkin sanonut minulle olevansa ujo. Olin asiasta aluksi vähän ihmeissäni, mutta niin se vaan taitaa olla kun asiaa oikein miettii..
Nyt hän on rohkaistunut sen verran että on ehdottanut tapaamisia muutenkin kuin baarireissujen jälkeen, mutta tuntuu silti ujostelevan kauheasti.
Pyysi minut yksi päivä luokseen kylään mutta sanoi että voin tulla kun on ensin hoitanut muut velvollisuutensa. Ei kuitenkaan ilmoitellut sen jälkeen mitään kuin vasta yöllä laittoi viestin jossa totesi etten ilmeisesti olekkaan menossa hänen luokseen. Ja seuraavana päivänä kyseli haluaisinko seuraa. Vastasin että hän voi tulla luokseni. Sanoi tulevansa jonkin ajan päästä kun on hoitanut muutaman asian, sitten totesi ettei hänen kannata tullakkaan koska menee liian myöhään. Tämän jälkeen laittoi viestiä että tulee sittenkin mutta kestää vielä.. ja lopulta tulikin mutta vaikutti hyvin pettyneeltä kun en ollutkaan kännissä eikä minulla ollut tarjota hänelle mitään rohkaisuryyppyä. Mies häpeää jopa kroppaansa (aivan liikaa) vaikkei siinä ole mielestäni mitään vikaa. Pelkää ettei ole tarpeeksi timmissä kunnossa vaikken sellaista mieheltä odotakkaan.
Mitä kannattaisi tehdä? Odottaa jos mies saisi kerättyä rohkeutta jos todella on kiinnostunut? Koittaa olla itse aloitteellisempi? Vai unohtaa koko tyyppi?
Olemme tavanneet oikeastaan vain baari-iltojen jälkeen ja yleensä päätyneet yhdessä jatkoille. Ajattelin yhdessä vaiheessa että antaa olla (kun juttumme ei edennyt mihinkään suuntaan) enkä ilmoittanut hänelle että numeroni on vaihtunut. Vasta vähän aikaa sitten törmäsimme uudelleen sattumalta ja hän halusi tietää miksemme ole olleet pitkään aikaan missään tekemisissä, miksen ole vastannut hänen viesteihinsä ja kyseli seurustelenko jne.
Mies vaikuttaa olevan kiinnostunut minusta edelleen. Itsekin koen olevani ihastunut, mutta epävarma tilanteesta.
Haluaisin antaa hänelle vielä mahdollisuuden ja tutustua häneen paremmin. Olen tavannut hänen perhettään ja monia kavereitaan.
En kuitenkaan tiedä tuleeko tutustumisestamme oikein mitään koska mies vaikuttaa olevan liian ujo ja olen sitä itsekkin, mikä ehkä hankaloittaa tilannetta. Vaikka toisaalta siksi juuri ymmärrän häntä jonkin verran.
Muut miehet pyytävät minua usein treffeille (joista en kuitenkaan helposti kiinnostu) ja olen ajautunut muutamaan pitkään suhteeseenkin joten ehkä odotan mieheltä enemmän aloitteellisuutta. Itse en ole tottunut olemaan se aloitteellisempi osapuoli.
Tämä mies ottaa yhteyttä vain kännissä tai jos olettaa että itse olen juonut esim. baarireissun jälkeen. Ilmeisesti ei uskalla tavata selvinpäin ollenkaan, vaikka haluaisin oppia tuntemaan hänet jotta todella tiedän voiko jutustamme tulla mitään sen vakavempaa. Joskus miehen kaverikin kyseli minulta miksemme seurustele vaikka mies pitää minusta todella paljon. Ja kysyi tältä mieheltä miksemme koskaan tapaa selvinpäin. Siihen mies vastasi olevansa liian ujo. On myös aiemminkin sanonut minulle olevansa ujo. Olin asiasta aluksi vähän ihmeissäni, mutta niin se vaan taitaa olla kun asiaa oikein miettii..
Nyt hän on rohkaistunut sen verran että on ehdottanut tapaamisia muutenkin kuin baarireissujen jälkeen, mutta tuntuu silti ujostelevan kauheasti.
Pyysi minut yksi päivä luokseen kylään mutta sanoi että voin tulla kun on ensin hoitanut muut velvollisuutensa. Ei kuitenkaan ilmoitellut sen jälkeen mitään kuin vasta yöllä laittoi viestin jossa totesi etten ilmeisesti olekkaan menossa hänen luokseen. Ja seuraavana päivänä kyseli haluaisinko seuraa. Vastasin että hän voi tulla luokseni. Sanoi tulevansa jonkin ajan päästä kun on hoitanut muutaman asian, sitten totesi ettei hänen kannata tullakkaan koska menee liian myöhään. Tämän jälkeen laittoi viestiä että tulee sittenkin mutta kestää vielä.. ja lopulta tulikin mutta vaikutti hyvin pettyneeltä kun en ollutkaan kännissä eikä minulla ollut tarjota hänelle mitään rohkaisuryyppyä. Mies häpeää jopa kroppaansa (aivan liikaa) vaikkei siinä ole mielestäni mitään vikaa. Pelkää ettei ole tarpeeksi timmissä kunnossa vaikken sellaista mieheltä odotakkaan.
Mitä kannattaisi tehdä? Odottaa jos mies saisi kerättyä rohkeutta jos todella on kiinnostunut? Koittaa olla itse aloitteellisempi? Vai unohtaa koko tyyppi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Unohda koko tyyppi, ei tuollaista tarvitse jaksaa.
Ei se mitään ujo ole. Se ei vaan tajua et olet kiinnostunut. Naiset on niin vaikeita eivätkä puhele suoraan koskaan et haluaa tutustua lähemmin tai seurustella. Miehen on vaikee lukea naista.
Sun teksti kuulosti niin tutulta, että piti ihan tarkistaa, että olenko itse tämän joskus muinoin kirjoittanut, mutta ei, pakko oli todeta miten joku muukin voi olla ihan samassa tilanteessa kun itsekkin olen. Erona vaan se, että ''minun mieheni' ei ole tähän päivään mennessä laittanut selvinpäin edelleenkään viestejä. Kännissä kyllä on sanonut, että on halunnut pyytää minua ulos mutta ei ole uskaltanut kun on alkanut ujostuttaa. Ja välillä kun kysyn itse, että missä mennään niin mies yhtäkkiä sanookin, että haluaa olla vain kaveri. En tiedä mitä juttuja uskoa. Varsinkin kun tässäkin tapauksessa miehen kaverit ahdistelevat minua jatkuvasti ''miks te ette voi nyt vaan seurustella'' jutuilla, ja he esittävät näitä kysymyksiä myös minun kavereilleni ja väittävät, että miestä kyllä kiinnostaa. Minä taas en miehen käytöksesta tiedä uskonko heidän vakuutteluitaan miehen kiinnostuksesta.