Nalkuttava mies

Loytyyhan noita aina silloin talloin.........asia selittyy horoskopialla, uskokaa tai alkaa.

Maamerkki-miehet ovat tyypillisia "nalkuttajia":

eli

Kauriit

Harat

Neitsyet...

...ei voi mittaa...

Joo samaa virttä on kuultu täälläkin! Hirveä nalkutus tiskeistä joita ei ole kunnolla huuhdeltu ennen tiskikoneeseen laittamista tai kun astioita, meikkejä tai vaatteita lojuu "väärillä paikoilla" tai ihan mistä vaan, todella naurettavistakin asioista. Nalkutetaan vaikka siitä, että kun auton penkki on minun jäljiltäni säädetty "kääpiöille" sopivaksi tai että mun viherkasvit kerää asuntoomme banaanikärpäsiä !!? Ja jos ollaan jonnekin lähdössä niin miehen takia ollaan auttamattomasti myöhässä tunti-pari ja rituaaliin kuuluu vielä kovaääninen kiroilu ja manailu matkan aikana. Ah tätä seurustelun autuutta!

Luulin myös että mieheni on ainoa lajiaan. Yleensä tämä käytös on enemmän huvittavaa mutta on totta että kaikella on rajansa.

..tervetuloa klubiin...

No eiköhän nalkuttavat miehet kuitenkin ole selvä vähemmistö. Nalkuttava nainen taas on ihan normaalia eikä siitä taas valiteta keskustelupalstoilla koska kaikki naiset nalkuttaa. ;-)

No joo... Jotku ihmiset ovat tuollaisia valittajia. Mun tieteellisten "tutkimusten" mukaan työpaikallani olevista ihmisistä noin 20% on niitä joilla on jotain jatkuvasti vialla. Niitten juttuja ei jaksa kuunnella kun jotain on perseellään koko ajan! Raivostuttavaa! Pari päivää sitten olin ajelulla yhden työkaverin kanssa ja se haukkui liikenteessä mersulla ajavan ihmisen aivan pystyyn sen takia että sillä oli mersu. Hämärää.

Tuo muuten että pilaa toisen ulkomaanmatkan nalkuttamalla on todella itsekästä ja oikein, oikein syvältä.

Vielä lisäyksenä se että - puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä - , nalkuttaminen on luonteenpiirre jota ei voida ikinä parantaa. Ts. nalkuttava miehesi nalkuttaa koko katkeran elämänsä loppuun saakka. Aamen.

kehittyy ajanmittaan valikoiva kuulo, eli nalkutuksia ei enää noteeraa mitenkään tärkeäksi, eikä niistä enää välitä. Ehkä sinullekin kehittyy ajanmittaan valikoiva kuulo.

tai siis OLI. En jaksanut enää kuunnella.
Nalkutus ja toisaalta viikkoja kestävä mykkäkoulu oli eromme syy. Hän oli myös epäilevä kaikkien asioiden suhteen ja teki omia johtopäätelmiä kaikista asioista. Asiallisia kivoja päiviä kuukaudessa oli max 2.
Halukas ei ollut apua hakemaan itselleen.

Nalkutus alkoi kun olimme olleet yhdessä n.3vuotta, aikaa myöten se vaan lisääntyi joskin olin jo siihen osittain tottunut. Ystävät ja sukulaiset alkoi karttamaan kotiamme, koska eivät hekään jakseneet kuunneella armotonta jäkätystä. Usein mieheni oli heille puhumatta, mutta minulle nalkutti senkin edestä.

Nalkutus saattoi alkaa roskapussista jonka olin tunniksi unohtanut ovelle..sen jälkeen se päivä oli mennetty koko ilta nupinaa!!
Hoidin kodin mallikkaasti ja aina oli siistiä, puhdasta ja tavarat paikoillaan.
Lopulta tilanne meni siihen , että lasten kanssa tarkistimme kotimme ennen kuin herranalkutus tuli työstä kotiin. Koti ei ollut enää paikka elää olla ja puuhastella.
Kiroilu ja sadatus kuului myös hänen nalkutus kuvioon..
Nalkutuksesta on keskusteltu päivä tolkulla miten se häiritsee koko elämää, mikään ei vaan muuttunut!
Mitään vinkkejä en osaa sinulle erityisesti antaa.Hulvaton nauraminen saattoi joskus keskeyttää nalkutuksen, mutta se johti usein mykkään kauteen..Ajoittain olin tulla täysin hulluksi!!
Onnea ja voimia matkaan sinulle.

P.s Eromme jälkeen mies on muuttunut. Lapset kertovat , että isä ei enää nalkuta niin herkästi. Minussako oli vika?

Minä seurustelin hetken samanlaisen miehen kanssa. Jo melkein heti ensihetkistä alkoi miehen määräilevä tapa "kouluttaa" minua tavoilleen. Olen itsekin siisti ja järjestyksestä pitävä nainen mutta olen sitä mieltä elämisestä tulee jälkiä, ne siivotaan sitten kun siivotaan, en jaksa koko ajan stressata ja katsella paikkoja mikä on vinksallaan.....

Ex-miehelleni nalkutuksen aiheita riitti koko siksi ajaksi kun hän oli kotonaan; kaiken piti olla täsmälleen samassa paikassa esim. kahvinkeitin piti olla tiskipöydällä täsmälleen samassa asennossa aina, kaikki ovet piti pitää kiinni, WC:n valo ei saanut olla päällä hetkeäkään ylimääräistä (vaikka olisin ollut sinne menossa hetken päästä uudelleen, eikö valojen räpsyttely vie enemmän sähköä kuin se että antaa sen palaa pidempään?!?)näitä asioita olisi vaikka kuinka paljon. Mielestäni alkoi jo muistuttaa pakko-oireita! Ja ei siinä mitään jos olisi tehnyt sen hiljaa itsekseen mutta kun ei osannut pitää suutaan kiinni.....

Jostain kumman syystä minun haluni seurustella hänen kanssaan alkoivat hiipua.... Lienee varmaan vaikea tuollaisen pedantin löytää itselleen vaimo? Rajansa kaikelle... Voin vain kuvitella millaista olisi elää lapsen kanssa hänen luonaan....

Olin 15 vuotta naimisissa samanlaisen kanssa, kunnes vihdoin erosin. Ei sitä jatkuvaa jäkätystä kukaan ihminen kestä.

Olen sen jälkeen yleisemminkin huomannut, että nalkuttaminen on nimenomaan MIESTEN, ei naisten tapa keskustella asioista.

Osta sille hame, niin jos hän tajuaisi lopettaa sen nalkuttamisen.

...Nalkuttajan kanssa. Millon mistäkin aina ajtukuva säksätys. Jo aamulla kun heräsi ja kuuli että äiti on kotona niin sen tiesi. jäkä jäkä jäkä napu napu napu. Milloin astian pesukone oli täys millon oli kengät jääny oven eteen. Ei ole siivottu ja puunattu lautaset on jääny pöytään. Kaikki ois pitäny olla aina viimesen päälle. Illat ja aamut oli pahimmat.

Me teimme niin että nukuimme niin pitkään kuin oli mahdollista ja siiten hirveällä vauhdillä päivän askareisiin. JA jos mutsi oli iltavuorossa niin oltiin jo nukkumassa (teeskenneltiin nukkuvaa) kun se tuli kotiin. Se saattoi jäkättää vaikka yksinään ollessaan. Taas on tuo ja tuo ja tuo sitten vielä tuo tuo ja tuo.... Isälle on kehittyny 20 vuodessa se valikoiva kuulo ja se jättää ne jutut omaan arvoonsa. Täytyy myöntää että kun mutsi lähtee jollekin koulutus eissulle niin se on meille kun lomaa.

sanoa että samaa epäilin itestäni ja toisilta kyselinkin että onko minulla väärät kalut.
Lopussa tuli olo että se rupeaa tappelemaan minun meikkipussinkin päältä....
Naisetko jäkättää, ei muuten pidä paikkaansa.
No jäkätyskin loppu kun talvi vei mennessään......

Hih...

Hei, eli siis nyt meidän pitää neuvoa sulle että mitä tuossa vaiheessa tosimies tekisi? :D

Seuraavan kerran kun alkaa tulla astia- tai liinavaatekaappi-sulkeisia niin otappa se mies ja istuta hänet sohvalle syliisi... Tai no, jos kerran olet nainen niin istuta hänet sohvalle ja mene itse syliin. Sitten kerrot että tässä talossa asuu ihmisiä joilla pitäisi olla elämä, ja se elämä voi sisältää joko pakkopulla-liinavaatteiden särmäystä millintarkasti - tai se voi sisältää oikeasti hauskoja juttuja ja liinavaatekaappi voi olla toissijainen juttu.

Kysy että ketä varten te kaksi elätte ja pidätte kotia? Mikä on oikeasti merkityksekästä?

Selitä selvästi että on parempi olla huolestuneempi siitä että milloin olette yhdessä tehneet jotain mukavaa ja molemmille mieluisaa kuin siitä onko astiat väri- ja kokojärjestyksessä.

Kenties se miehen puuttuminen noihin yksityiskohtiin johtuu siitä että se on ainoa missä hän kokee että hänellä on sananvaltaa (tai uskallusta puuttua). Tällöin siis sinulle jää sellainen tehtävä että sun olis saatava nytkäytettyä kumppanisi irti toissijaisten asioiden pyörittelystä ja mukaan suhteenne ja elämänne merkitseviin asioihin. Väitän että niissä sinä olet johtaja-naisena huomaamattomasti ottanut peräsimen ja mies on jäänyt vaille sananvaltaa. Kenties asiat ovat hyvin ja suhteenne suunta on hyvä mutta mies kokee että hänellä ei ole oikeuksia tärkeissä asioissa ja siksi on vallannut nurkan liinavaatekaappi-vääpelinä jossa toteuttaa johtajuuttaan ja merkitsevää roolia.

et sivuutat hänen nalkutuksensa täysin ja alat ihan tahallaan jättää kaikki tavarat väärille paikoille ja sekoitat vielä entisestään järjestystä. Nosta vaikka pisteeksi iin päälle likaiset kuraiset kumisaappaasi pöydän päälle ja sano, että jatkat sekoittamista tasan niinkauan, kunnes se nalkuttaminen loppuu! Kenenkään kun ei oo pakko tollasta paskaa ottaa vastaan!

Miehesi on sairas, mutta tuosta sairaudesta pääsee irti ilman lääkäriä, kunhan vain vastapuoli (eli tässätapauksessa sinä) on tiukka ja tekee selväksi, et häntä ei komennella eikä määrätä.

Joku mainitsi horoskoopit ja mäkin oon kuullut sekä huomannut et neitsytmiehet monesti on tollasia liian kontrollifriikkejä ja pikkutarkkoja asioiden suhteen. Mulla itselläni räjähtäis aivot kyllä tollasesta.

kainosti vaan kysyisin, että eikö sulla ole korvatulppia?

Toisaalta kun on noinkin väärä valinta niin käräjäoikeuden kansliassa on niitä erokaavakkeita. Siistiä.

(äläkä vaan sano, että se mies on muuten aivan ihana. se kuuluu muuttumisleikkiosastolle)

Minunkin mies nalkuttaa (neitsyt) :-) Ensin minulle, mutta kun kerran suutuin ihan silmittömästi kaupassa, hän lopetti, mutta siirsi nalkutuksen lapsiin. Istuu siis vieressä kun pojat pelaa pleikkaa ja suu käy:
-Tajuutsä, oikee, eksä tie mikä on oikee, mene nyt sinne, vittu, ooksä sokee, mee sinne oikeelle... Mikä on oikea? No saatana mikset sä vittu mee sinne? Sä et osaa pelata, mitä sä pelaat jos et osaa...plää plää plää...

usein pojat (8-11v. ) alkaa itkemään ja sitten mies on täydessä raivossa ja haukkuu itkupilliksi.

Muuten on ihan loisto mies. käy töissä, harrastaa, huomioi minutkin ja ei juo eikä polta... mutta patoutumia sisällä?

Nyt olen sanonut pojille, ettei saa pelata jos iskä on kotona, koska isille tulee stressiä!

On muuten pojille loisto isi ja hyvä jäkisvalmentaja 96 vuosimalli pojille.

jos nalkuttavat, yhtä typeriä molemmat.

Haloo. Vastaan nyt aivan miehenä. Ei sun ukkos nalkuta sen takia että sillä on hyvä parisuhde. Hänellä toisaalta on sellainen... Kaks vaihtoehtoa! Sun ukkos ei ole piilohomo, joten... Te ette vaan passaa toisillenne. On hemmetin vaikeaa myöntää epäonnistuneensa parisuhteessa, mutta minä miehenä ajattelen asian näin. Sinä olet valloittava kaunis ilmestys. Nyt täytyy itse päättää, onko asia näin? Jos vastaat kyllä. Voit ehkä valita elämässäsi toisella tavalla. Se kyllä onnistuu. Oikutteljian kanssa ei pärjää kukaan. Parisuhde perustuu ehdottomasti pysyvyyteen. Yhteiseeen sopimukseen viedä sitä yhteistä juttua eteenpäin.