Kummalla maalla luulet olevan paremmat edellytykset

åkeW.

menestykseen?


Ruotsilla jossa opiskellaan pakollisen englannin lisäksi saksaa, ranskaa, espanjaa, arabiaa, kiinaa, venäjää ja lisäksi monia muita pienempiä kieliä vai Suomella jossa opiskellaan pelkästään englantia joka sekään ei ole pakollista ja kaikille pakollista ruotsia? Kuinka Suomi selviäisi pelkällä englannilla jos Ruotsissa opiskellaan tusinan verran todella suuria ja tärkeitä kieliä?

22

65

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Luulin, että mantereella voi opiskella muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia. Muistelin, että ylioppilaskirjoituksissa voi kirjoittaa saksan ( kuten itse tein),ranskan, venäjän tai espanjan ainakin. Mutta ilmeisesti muistin väärin, on todella ikävää, kun valintamahdollisuudet on noin vähentyneet.

      • huusianna1

        Impivaaraan kuuluvasta pakkoruotsista halutaan eroon. Kieliä kannattaa opiskella nuorena. Oppimiseen käytettävä aika on rajallinen.

        Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen. Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.

        Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

        Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

        Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

        Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

        Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.


      • huusianna1 kirjoitti:

        Impivaaraan kuuluvasta pakkoruotsista halutaan eroon. Kieliä kannattaa opiskella nuorena. Oppimiseen käytettävä aika on rajallinen.

        Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen. Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.

        Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

        Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

        Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

        Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.

        Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Kaikki eivät voi pitää vaihto-oppilasvuotta. Entä jos Kiviniemi olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

        Miten on mahdollista ettei suomenruotsilla pärjää Tukholmassa, kun minä suomenkielinen pärjään ruotsillani siellä työasiossakin?


      • näin se vain on!

        "Luulin, että mantereella voi opiskella muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia."

        Ruotsissakin tämä kielten opiskelu olisi paljon suppeampaa jos siellä olisi englanti ja pakkosuomi kaikilla. Kyllä moni jättäisi kolmannen vieraan kielen opiskelematta!

        Kolme vierasta kieltä on useimmille peruskoululaisille yksi liikaa. Kielten opiskelu on vaativaa puuhaa.


      • arar1
        ahvennainen kirjoitti:

        Miten on mahdollista ettei suomenruotsilla pärjää Tukholmassa, kun minä suomenkielinen pärjään ruotsillani siellä työasiossakin?

        Olet tehnyt kuten järkevät ihmiset- olet opetellut asuinalueesi pääkielen jolla olet oppinut pärjäämään Tukholmassa. Koulun pakkosuomenruotsilla ei pärjää Ruotsissa.


      • arar1 kirjoitti:

        Olet tehnyt kuten järkevät ihmiset- olet opetellut asuinalueesi pääkielen jolla olet oppinut pärjäämään Tukholmassa. Koulun pakkosuomenruotsilla ei pärjää Ruotsissa.

        Koulun ruotsinopetus antoi todella hyvän pohjan, ilman sitä olisi ollut paljon vaikeampaa. Ja suomenruotsalaiset pärjäävät kyllä loistavasti ruotsillaan Ruotsissa.


      • SHLM, stad i världen
        arar1 kirjoitti:

        Olet tehnyt kuten järkevät ihmiset- olet opetellut asuinalueesi pääkielen jolla olet oppinut pärjäämään Tukholmassa. Koulun pakkosuomenruotsilla ei pärjää Ruotsissa.

        Minkä koulun ruotsilla? Peruskoulunko? Aika lailla hyvin pärjää ainakin lukioruotsilla. Pärjääminenkin on tottakai määrittelykysymys.


      • samasamasama
        SHLM, stad i världen kirjoitti:

        Minkä koulun ruotsilla? Peruskoulunko? Aika lailla hyvin pärjää ainakin lukioruotsilla. Pärjääminenkin on tottakai määrittelykysymys.

        Tuo viesti oli arar1:lle.


      • huusianna1
        ahvennainen kirjoitti:

        Koulun ruotsinopetus antoi todella hyvän pohjan, ilman sitä olisi ollut paljon vaikeampaa. Ja suomenruotsalaiset pärjäävät kyllä loistavasti ruotsillaan Ruotsissa.

        Kyse on koulu pakkosuomenruotsista ei äidinkieli suomenruotsista. Siinä on suuri ero.


      • huusianna1
        ahvennainen kirjoitti:

        Koulun ruotsinopetus antoi todella hyvän pohjan, ilman sitä olisi ollut paljon vaikeampaa. Ja suomenruotsalaiset pärjäävät kyllä loistavasti ruotsillaan Ruotsissa.

        Kuinka hyvän pohjan antoi pakkosuomenruotsinopetus venäjän, ranskan tai espanjan kielellesi?

        Pakkosuomenruotsi vei sinut Ahvenanmaalle jossa on aina kylmä. Olisiko hauskempaa työskenellä espanjaa puuvassa maassa?


      • Ohhoh!

        Eikö ole somaa, kun affenoiden palkkaluopio kehuu Suomen kieltenopetusta ja kielipolitiikkaa!!?? ;)

        Kyllä on palkkasvekolla otsaa!!!!


      • huusianna1 kirjoitti:

        Kuinka hyvän pohjan antoi pakkosuomenruotsinopetus venäjän, ranskan tai espanjan kielellesi?

        Pakkosuomenruotsi vei sinut Ahvenanmaalle jossa on aina kylmä. Olisiko hauskempaa työskenellä espanjaa puuvassa maassa?

        En tiedä olisiko se hauskempaa, mutta en minä kielen takia tänne muuttanut. Ja olen edelleenkin tyytyväinen koulussa opiskelemiini kieliin (jota kuulemma en jonkun mielestä saisi olla), eli 70-luvulla opiskelin koulussa ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa.


    • TarkkailijaE

      Meilläpäin voi vielä aikuisenakin opiskella kieliä. Tässä on varmaan paikkakuntakohtaisia eroja, koska jossain päin Suomea se ei näytä olevan mahdollista. Meillä on aikuislukiot, kesäyliopistot ja työväenopistot sun muut pelit ja niitä käytetään hyväksi.

      • huusianna1

        Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.


    • kelju pakko

      Myös muissa maissa oppilaat voivat valita opiskeltavat kielet todellisten tarpeiden perusteella. Suomessa ei. Siksi meillä ei uskalleta koskaan osallistua EU:n kielitarpeiden ja kielitaidon kartoitukseen.

      • Kelju Kojootti

        Minä ainakin olen saanut vapaasti valita kieliä ihan niin paljon kun sielu on sietänyt. Ja saan edelleenkin valita.


      • Kelju Kojootti kirjoitti:

        Minä ainakin olen saanut vapaasti valita kieliä ihan niin paljon kun sielu on sietänyt. Ja saan edelleenkin valita.

        Eli tuo mitä ap kirjoittaa ei siis pidäkään paikkaansa?


      • pakko kysyä
        Kelju Kojootti kirjoitti:

        Minä ainakin olen saanut vapaasti valita kieliä ihan niin paljon kun sielu on sietänyt. Ja saan edelleenkin valita.

        Ei ole tarkoitus, että juuri suomalaislasten täytyy tehdä kieltenopiskelun maailmanennätys. Tärkein asiantuntijuus ei ole kielissä vaan sisältöaineissa, joiden innovaatioilla elintasoa rakennetaan.

        Mikset anna ihmisten valita itselleen mielekkämmät kielet?


      • Pakko vastata
        pakko kysyä kirjoitti:

        Ei ole tarkoitus, että juuri suomalaislasten täytyy tehdä kieltenopiskelun maailmanennätys. Tärkein asiantuntijuus ei ole kielissä vaan sisältöaineissa, joiden innovaatioilla elintasoa rakennetaan.

        Mikset anna ihmisten valita itselleen mielekkämmät kielet?

        Minkäs minä sille voin, jos sinusta on keljua opiskella kieliä. Enkä minä myöskään voi mitään peruskoulun tuntijaolle. Niitä, joita kielet kiinnostavat, kannustan valitsemaan ja opiskelemaan mahdollisimman monia. Vielä pakollisen peruskoulun jälkeenkin.


      • huusianna1
        Pakko vastata kirjoitti:

        Minkäs minä sille voin, jos sinusta on keljua opiskella kieliä. Enkä minä myöskään voi mitään peruskoulun tuntijaolle. Niitä, joita kielet kiinnostavat, kannustan valitsemaan ja opiskelemaan mahdollisimman monia. Vielä pakollisen peruskoulun jälkeenkin.

        Eli taisit jo muuttaa kantaasi ja olemme siis samaa mieltä. Sysäät vastuun peruskoulun tuntijaolle ym ja kannustat opiskelemaan kieliä VAPAAEHTOISESTI ym.

        Tätä me suomalaisetkin kannatamme.

        Siitä en ole samaa mieltä kanssasi että yrität mitätöidä toisten motivaation opiskella kieliä.

        Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.

        Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.

        Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

        Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.

        Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.


    • Meni yli hilseen

      Kirjoitat
      "Siitä en ole samaa mieltä kanssasi että yrität mitätöidä toisten motivaation opiskella kieliä."
      Siis mitätöin toisten motivaation opiskella kieliä, kun kannustan opiskelemaan entistä enemmän kieliä?

      • huusianna1

        Sinä mitätöit motiivin kun väität että jostain on keljua opiskella kieliä, tuntematta edes henkilöä. Hänhän voi olla oikein motivoitunut koska vastustaa pakkoruotsia ja haluaisi opiskella tärkeitä kieliä.

        Kannustaminenkin on osoitus että et luota toisen motiiviin opiskella kieliä. Luulen että tällä palstalla on paljon motivoituneita kielten opiskelijoita.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koulu kielsi therianit - "tunneilla kontataan ja nau'utaan"

      Oululainen koulu on kieltänyt eläin- ja rooliasujen käytön koulussa. Hyvä homma, sillä koulussa keskitytään muihin asioi
      Maailman menoa
      283
      2529
    2. Tiiät että oon sulle ainoa sopiva mies

      Jonka oot koskaan nähnyt. Tämä on täysin selvä asia.
      Ikävä
      153
      1411
    3. Enemmistön diktatuuri Ähtärin valtuustossa

      Salo ja Nortunen, ette saa keikuttaa venettä. Olette mätiä omenoita, jotka pitää poimia pois Ähtärin kaupunginhallitukse
      Ähtäri
      37
      1291
    4. Taisit vähän aliarivoida minua ihmisenä

      Et tajunnut että olenkin aika nokkela tyttö 🤭 Jutut ja ulkonäkö varmaan hämäs.
      Ikävä
      64
      1176
    5. Pääseekö E.M.Pekkinen Oy konkurssiin?

      Riittääkö riittävästi varallisuutta ja omaisuutta aloittaa konkurssi menettely? https://empekkinen.smartpage.fi/juhlan
      Maailman menoa
      10
      946
    6. Maajussille morsian: Maajussi-Teemu rehellisenä - Tilittää morsioehdokkaiden kirjeistä: "Se oli..."

      Maajussille morsian starttasi taas. Tsemppiä maajussi-Teemulle rakkauden löytymiseen! Lue Teemun haastattelu: https://
      Maajussille morsian
      7
      937
    7. Kysyisin vain yhden kysymyksen

      Haluatko häntä, kaivattuasi, enää oikeasti elämääsi?
      Ikävä
      63
      877
    8. Haloo Purra ja muut hönöt, Suomen rikkain maksaa veroa 4,7 %.

      Mites leikkaukset edistyy, MOTin mukaan Herlin kaikkien kikkailujen jälkeen maksaa tämän veroprosentin.
      Maailman menoa
      257
      866
    9. Opettajat kertovat miten karuksi koulunkäynti on mennyt Suomessa.

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010672912.html Tämä asia on ollut jo tiedossa monilla tavan ihmisillä pitkään Suomessa
      Maailman menoa
      74
      862
    10. Puolustusvoimien henkilötiedustelukurssi

      on uusi kurssi poikkeusoloja varten, jonna kuka tahansa voi hakea. Ehkä se korvaa entisajan "kyläpäälliköt"? Vai onko mu
      Maanpuolustus
      5
      820
    Aihe