Oon aina rakastanut satuja. Oon myös aina haaveillut löytäväni ihmisen, johon voisin rakastua korviani myöten, jonka kanssa voisin suudella vesisateessa, istua katolla katsomassa tähtiä, paahtaa vaahtokarkkeja takkatulessa, ratsastaa auringonlaskuun - niin kuin elokuvissa ja saduissa. Onko sellaista rakkautta olemassa? Onko joku oikeasti kokenut sellaista? Voiko sellaisesta rakkaudesta kasvaa oikea parisuhde? Vai onko ajatus hölmöstä rakkaudesta vain Hollywood-tuote, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?
Elämää vai elokuvaa?
elävä kuva
6344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Riippuu itsestäsi?
Jos otat itseäsi vanhemman, pulskan, aran miehen, jolla ei ole ollut arkuudensa takia suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen, niin sisältä saattaa hyvinkin löytyä kuvailemasi mies, joka haluaa elää tuollaista elämää kanssasi.
Jos haluat komean miehen, joka pitää itsestään huolta, niin pieni mahdollisuus on. Jos olet itse neitsyt ja mies on Roomalaiskatolinen, niin haaveesi saattaa edelleen toteutua.
Jos otat hyvännäköisen miehen, joka tulee itsevarmana iskemään sinua baarissa, niin mahdollisuudet lähentelee pyöreää nollaa.
Tuo on myös edelleen minun haaveeni, vaikka olen mies.
Olen kyllä saanut oppia kantapään kautta, että sadun prinsessoja ei ole olemassakaan, eikä elämää suurempia rakkaustarinoita.
Yritin melkein kaksi vuosikymmentä tehdä omasta suhteesta elämää suurempaa rakkaustarinaa, missä toinen kokisi itsensä prinsessaksi. Halusin tehdä hänestä maailman onnellisimman naisen, olla sankari/prinssi...
Tämä narsisti paskiainen otti, otti, otti ja takaisin sain vain katteettomia lupauksia.
Suhde oli täysin yksipuolinen ja perustui minun yrityksilleni, "ymmärsin" likaa häntä...
Minulta meni rahat, omaisuus, perintö, mielenterveys ja minusta jäi vain savuavat rauniot. Kun korttitalo luhistui, niin hänellä oli valmiina uusi hyväksikäytettävä.
Nyt vasta ymmärrän ettei ex edes kykene rakastamaan ketään muuta kuin itseään, ymmärsin myös, että minä olin vain ja ainoastaan hyväksikäytettävä, en yhtään enempää. Ymmärrän nyt myös, että hänellä on ollut useita rinnakkaissuhteita vuosien varrella ja etten ole edes lapsemme biologinen isä.
Minua aina ahdisti se, miten itsekkäästi hän käyttäytyi muita kohtaan, joskus yritin korvata hänen rikoksiaan jälkikäteen hänen tietämättään. Tiesin hänen olevan itsekäs minuakin kohtaan, mutta hän oli minun vaimo ja sen sadun oli pakko onnistua...
Enää en usko satuihin, vaikka haaveilenkin niistä.
Vaikka olen mies, niin kyllä romanttinen satu haaveeni on.
ois upeeta olla mr romantiikko. ja monien yllatykseks lempinimi mr wizard ja sit sellanen et iska tass on niki lauseifn kohde
mä haluaisin olla oikeesti romantikko..ja sellanen mies joka yllättäisi kumppaninsa ja vaimonsa
olisi upeaa olla romantikko < sähköasentaja.putkimies.taksikuski.automyyjä.
ja rakastua..ja sitten vielä poliisina..