Mikä mua vaivaa....

Sulla on selvästi alkava masennus. Käy lääkärissä ennenkuin putoat ihan tosissaan - silloin voi olla jo myöhäistä. Mieluiten yksityisellä psykiatrilla, jos siihen vain on taloudellinen mahdollisuus. Terveyskeskuksessa on harvinainen sattuma, jos saat asintuntevaa apua.

On pitkä tie opetella rentoutumaan ja tekemään asioita pelkästään siksi että ne tuntuu ITSESTÄ hyvältä. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuutesi. Todennäköisesti tarvitset lääkityksen joka jo sinällään muuttaa tilannettasi melkoisesti. Terapiaa ehdottomasti: silloin opit itsekin näkemään, missä on mennyt pieleen ja osaat korjata asioita, opit olemaan jälleen onnellinen.

Nyt kyllä tarvitset ehdottomasti tukea. Et ole saanut tukea kasvaa tasapainoiseksi. Se tarkoittaa sitä, että itsetuntosi olisi kehittynyt, ja Sinun ei tarvitsisi suorittaa hyväksytyksi tulemisen vuoksi.

Ja tuo, miten kotonasi suhtaudutaan, niin se on jo riittävä peruste siihen, ettet ole saanut kasvaa itsenäiseksi ja tasapainoiseksi. Minusta olisi ollut ilon aihe, että on hyvin mennyt.

Itselläni ei ole noita ongelmia, mutta mies on kasvanut kodissa, jossa elämä on ollut juuri suorittamista hyväksytyksi tulemisen vuoksi. Ja kyllähän siellä geeneissäkin täytyy olla, että alistuu kaikkeen sellaiseen. Itse en lapsenakaan alistunut siihen, mitä mies lapsuudessaan ja nuoruudessaan alistui.

Ja niinpä geneettisesti isänsä geenit perineenä yksi lapsi on just samanlainen, suorittaja, ja koko ajan pitää kiskoa niskasta, että olet hyvä, eikä koulutodistus ole ainoa hyvyyden merkki, että Sinä olet jossain toisessa asiassa yliveto.
Pinna on tiukilla, ja mieliala soutaa laidasta laitaan.

Miehenkin tilanne parani tuosta suorittamisen pakosta, kun hän vihdoin viimein suostui terapiaan menemään. Ja kävikin sitten useamman vuoden, ja tulokset olivat kiitettäviä.