Kolme kamalinta ja samalla ihaninta vuotta takana. Olen vahva ihminen lähes kaikessa paitsi silloin kun kyse on tän hetkisestä kundikaveristani. Olemme olleet yhdessä siis kolme vuotta, erottu välillä ja taas yritetty. Rakastamme toisiamme yli kaiken mutta emme vain tule toimeen keskenämme, riitelemme usein, eikä se ole semmoista pientä nahistelua vaan haukkumista ja fyysistä tappelua. Suurin syy riitoihin on viikonloput, poikaystäväni käyttää päihteitä laidasta laitaan. Olen henkisesti uupunut, olen käynyt terapiassa ja ollut masentunut. Ystäväni sanovat usein että ansaitsen ja saisin paljon parempaa, tiedostan sen itsekin. Haluaisin lopettaa suhteen kokonaan, se ei ole helppoa. Sen takia haluaisinkin neuvoja miten pysyä' vahvana ja päästä tämänkaltaisen suhteen yli? Olen tavannut erojemme aikana ihania miehiä, mutta aina ajaudun tähän samaan.
Miten lopettaa suhde ja pysyä vahvana?
Henkisesti uupunut
8926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Minua olisi auttanut, jos olisin saanut tukea ystäviltä. Jonkun puhumaan järkeä. Myös se, että koetat tavata uusia miehiä, voi auttaa. Tietty ei ole oikein noita miehiä kohtaan, jos et kuitenkaan ole valmis irrottautumaan kumppanistasi. Sinun pitäisi voida asettua tarkastelemaan suhdetta ulkopuolisin silmin. Se toisi realismia ajatteluusi. Olet nyt tunteittesi vankina. Tavallaan tunteesi ovat luoneet sinulle vankilan, josta sinun nyt pitää pyristellä ulos.
Jo nimimerkkisi kuvastaa olotilaasi eli lähde pois suhteesta, koska se ei tee sulle hyvää ja vie vaan loputkin energiat, jos tilanne jatkuu samanlaisena. Oisko puolisollasikin jonkun terapian paikka, onko alkoholi hänelle ongelma?Tekeekö hän suhteenne hyväksi yhtään mitään? Parisuhteessakin on tärkeää muistaa se oma hyvä olo, ja jos se on jatkuvasti miinuksen puolella, niin onko parisuhde sen arvoinen, että sulla menee oma henkinen terveys sen takia. Itselläni on vuosien varrelta pari erokokemusta, joista ensimmäinen tapahtui ihastumalla toiseen mieheen ja olin jo silloisessa suhteessani ajatellut pidemmän aikaa eroa erinäisistä syistä johtuen. Se ihastuminen ei ollut kuitenkaan molemminpuolista, mutta antoi sen voiman erota ja oli tavallaan helppoa mulle, kun tunteet puolisooni olivat kuolleet ja kohdistuivat siis toiseen mieheen.Eksäni kanssa emme voineet olla ystäviä, sillä hänellä ne tunteet olivat jäljellä ja hän elätteli vielä toiveita yhteenpaluusta, joten jouduin lopettamaan yhteydenpidon tyystin. Vuosia myöhemmin seuraavan parisuhteeni päättyessä tulin siksi jätetyksi osapuoleksi, sillä miehen puolelta tunteet olivat kuolleet. Se kävi itsetunnon päälle kovasti ja monta viikkoa elelin kuin sumussa ajottain itkeskellen ja puiden eroani. Mutta aallonpohjalta tuli noustua ja lopulta ymmärsin, että ero oli mullekin vaan hyväksi ja meitä ei ollut tarkoitettu toisillemme loppuelämäksi asti, kummallakin oli omat vikansa ihmisenä. Tämänkin miehen kanssa lopetettiin yhteydenpito täysin, sillä itse halusin niin, jotta pääsen tunteistani häntä kohtaan eroon. Joten sullekin neuvoksi, että jos asutte saman katon alla, niin pyydä häntä muuttamaan tai muuta itse pois ja lopeta yhteydenpito täysin. Alussa tunteet jyllää ja ikävä on kova, mutta on se sen arvoista ja saat aikaa itsellesi selvitellä omaa elämääsi toisen siihen mitenkään vaikuttamatta. Jos toinen yrittää sinua tavoitella häirinnäksi asti, niin harkitse puhelinnumeron vaihtoa. Joskus on pakko tehdä se täydellinen irtiotto ihan oman hyvinvoinnin vuoksi.
Et ole vahva, kun narkkarin kanssa seurustelet. Vahvat ihmiset osaa olla sellaisten ihmisten kanssa luontevasti jotka eivät tarvitse päihteitä "pärjätäkseen" elämässä.
Minulla on samankaltainen tilanne kuin aloittajalla. Poikaystävä käyttää päihteitä laidasta laitaan, välillä on unelma ihana ja välillä raivohullu. Koskaan ei ole minua lyönyt, mutta asunnon sotkee ja tavarat heittelee päin seiniä. Rikkoo paikkoja ja reivoaa ihan tyhjästä, ilman että edes provosoin. Selityksenä on että ei muista tapahtunutta, ei ole ollut oma itsensä. Tottahan se on, ettei muista mutta pitää silti ottaa vastuu käytöksestään ja lääkkeiden napsimisesta, kun tietää että joka ikinen kerta muisti lähtee ja asiat ovat sekoilun jälkeen pahassa jamassa.
Olen eronnut, mutta tunteita on henkilöä kohtaan vielä.
En voi olla laittamatta välejä täysin poikki, koska uhkailee että ei maksa velkojaan takaisin, varasti minulta 700 euroa. Uhkailee myös että tappaa itsensä jos jätän, kun ei ole millään mitään väliä enää. Tai ei uhkaile, vaan toteaa. Tuntuu silti ihan kamalalta, kuin olisin itse vankina koko tilanteessa. Ei ole helppoa kun raivokohtausten (johtuu steroideista) takia kaikki menee päin vittua, mutta ilman niitä hän on mitä ihanin, hyväsydämminen ja rakastettava henkilö. En vain jaksa sitä ääripäätä, kun toinen sekoilee ja uhkaa tappaa itsensä, ei ota vastuuta mistään teoistaan. Kunnes jälkikäteen tulee pyytelemään anteeksi. Anteeksi voin antaa mutta en koskaan unohtaa. Kamala tilanne kun parhaan mukana tulee myös ne helvetillisimmät puolet. :S
turhaan sä valitat kun itse moisen suhteen olet hyväksynyt
Etkö SÄ tajua hakea apua naisvihaasi lifemocker? Sulla yaitaa olla luonnevika,EI todellakaan ihme ettei suhteesi toiminut vaan tulit petetyksi.No niin,onko hyvä mieli?
"Haluaisin lopettaa suhteen kokonaan, se ei ole helppoa."
no ei se kyllä mitään vaikeaakaan ole. päätät asian ja seisot päätöksesi takana
Mene päihdelinkin sivuille.