Tapasin elämäni miehen pari vuotta sitten. Hän erosi, ja muutti luokseni. Kevät talvella muutimme etelään minun kotiini. Kunnes sain teitää että mies oli katsellut vuokraasuntoja "sillä silmällä" varmuuden vuoksi, ja annoin hänelle lähtöpassin. Niin oli shokki ja salamanisku kirkkaalta taivaalta. Koska minulla oli kotona kaksi teiniikäistä lasta, en kyennyt ymmärtämään mistä oli kyse, suhde oli kaikin puolin onnellinen mielestäni. Seksielämääkin oli.
Mies ei ole kyennyt asiaa selittämään vaan kokee että hänet moisen lappusen takia syyttä heitettiin ulos. Viettää aikaa golfkentillä ja "uusien" työkaveriensa kanssa. Onko niin että kun maalaismies muuttaa etelään, niin makea elämä vie voiton ja mies ei kykene itselleen mitään? On ihan solmussa suuntansa kanssa.
Minä voi muuta kun surra hyvää suhdetta, joka meni kaivosta alas. Kertokaa kokemuksia viidenkympin villityksestä.
Mies ei ole kyennyt asiaa selittämään vaan kokee että hänet moisen lappusen takia syyttä heitettiin ulos. Viettää aikaa golfkentillä ja "uusien" työkaveriensa kanssa. Onko niin että kun maalaismies muuttaa etelään, niin makea elämä vie voiton ja mies ei kykene itselleen mitään? On ihan solmussa suuntansa kanssa.
Minä voi muuta kun surra hyvää suhdetta, joka meni kaivosta alas. Kertokaa kokemuksia viidenkympin villityksestä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Parhaimmillaan siinä menee kaikki, myös lapsi pesuveden mukana. Tähän villitykseen voisi kehittää jonkun lamaavan pillerin tai mitä muuta tahansa, jotta vahingot lähiympäristölle ympäristösaasteineen jäisivät mahdollisimman minimaalisiksi. Nyt ei muuta kuin ideariihi pystyyn.
En minä niitä miehiä mihinkään pakottamaan alkaisi. Onhan se veemäistä kun ensimmäisen kerran semmosen kanssa polttaa sormensa, mutta alottaja teki reippaasti kun laittoi homman heti poikki. Jahkailemalla eikä varsinkaan jankuttamalla se mies mihinkään muutu. Antaa niiden elää villityksensä, se on naisillakin vaihdevuodet äksyilyineen mille mitään ei voi. Itsekin kyllä ymmärtää vasta jälkeenpäin mutta ei sillä hetkellä kun kämähtää.
Pitää ittensä ja tunteensa erossa sillä tapaa ettei perusta suhdetta, sillä kyllä se mies on ja pysyy villityksen jälkeenkin jos on pysyäkseen ja ollakseen.
Moni kattelee sen avioliitossa pysytellen ja kun se on ohi mies on taas oma itsensä. Vaatii kyllä suurta sydäntä ja ymmärrystä, mutta tunnen tapauksia - tosin vain kaksi. Moni vaimo kuvittelee meistään ns. uskollisemmaksi kuin ovat mutta se on heidän asiansa. Ne on siis ihmisiä ne miehet, ei yliluonnollisia olentoja.
Mikäs on mun luurankoni: no se, että oman mieheni hyvä ystävä, jonka tiedän ettei ole vaimoaan koskaan pettänyt kun palvoo sitä mennen tullen, mutta kun minä rakastuin tähän mieheen jo kuusi vuotta sitten. Mitään en olisi halunnut kuin jatkaa ystävyyttämme, ainutlaatuista, mutta ehdottoman platonista. Kun minun mieheni on piipahdellut vieraissa ja muutenkin meidän suhde semmonen muodollinen (en ole edes vihainen tai mustasukkainen??), ja minä taas en ole vieraissa osannut käydä, niin sitten sattuu niin että erään tilaisuuden jälkeen minä olen juonut kertakaikkiaan liikaa ja niin on mieheni ystäväkin, ja herätään hotellihuoneesta. Tehdään tietenkin (!!) kaikkea mahdollista ja se tuntuu niin oikealta ja ihanalta ja täydelliseltä. Kun sitten asiasta puhutaan kun alkaa järki pelaamaan, mies kertoo että olen sitten ainoa kenen kanssa on vaimoaan pettänyt mutta ei kadu sitä. Mies ei halua uskoa minun ja mieheni suhdetta niin huonoksi kuin se on, mutta en välitä. Totean vain ettei se ole enää suhde vaan käytännöllinen järjestely. Sanon myös että hänen vaimonsa takia tästä ei sitten puhuta ikinä ei missään edes kahdestaan, eikä tätä tapahdu enää koskaan, vaikka ihanaa olikin. Ja mies on n. 50. en tarkenna.
Jos minä olin sen miehen villitys, hyvä niin. Mutta sen jälkeen on ollut täysi hiljaisuus. En enää ole häntä tavannut vaikka mieheni on. En osaa ottaa edes sitä puheeksi. Varmasti mies on katunut kuten minäkin, koska juuri tätä en halunnut: rikkoa meidän välejä. Olen niin vihainen itselleni että haluan erota miehestäni ja antaa hänen jatkaa villityksiään. Ehkäpä oltaisi selvitty ilman minun tekoani. Nyt on sydän rikki, v-tuttaa ja ja kaduttaa ja toisaalta ei. Mitään niin ihanaa en ollut eläessäni kokenut, enkä tule kyllä kokemaankaan.
50 villitys sekottaa miehen. Se luulee olevansa taas 25, komea, hyväkuntonen ja naisten mieleen. Se alkaa kaivata kundien kanssa kaljalle ja joka paikkaan ja unohtaa että sillähän on vaimo ja pari lasta kotona. Oikeesti, unohtaa. Ei se sitä pahalla, mutta unohtaa. Hyvä kun ei nimeään unohda. Sen ego kaipaa pönkitystä. Normivaimo yrittää latistaa miehen poikamaisuuden mikä sitten ajaa miehen vieraisiin. Vaimot on niin tosikoita, ei ne osaa heittäytyä. Elämä on liian vakavaa. Paitsi ans olla kun "tyttöjen kans" lähdetään nii ei ole ukkoa ei lapsia ei kiloja vaan pelkkiä iloja.
50 villitykseen hurahtanutta ukkoa pitää kotona hoidella kuin pikkulasta ja adonista. Pitää löytyä ymmärrystä, huumoria, samanlaista leikkimieltä, palvelua, mutta ehdottomasti sille pitää antaa elämänsä seksiä niin se ei kaipaa mitään muuta. Missään tapauksessa EI SAA kysellä, tentata, ei vaatia "olet sitte kiltisti" tai vast. taikka se tekee just kaiken pahimman kautta.
Tekee se sitten mitä tahansa, eräänä päivänä se ei enää jaksa lähteä. Jos vielä olet siinä mies tekee loppuelämästäsi elämisen arvoisen. Sinulla on ikuinen paras ystävä joka tuntee sinut parhaiten ja jonka sinä tunnet parhaiten. Ei kannata moisen villityksen takia heittää hyvää parisuhdetta menemään - ei myöskään naisen vastaavan villityksen takia. Jos suhde on ollut huono, sitten se saa mennäkin. Ei kannata kuitenkaan perään enää itkeä eikä miestä syytellä.
Just.Voihan vinetto,mihin kaikkeen naiset suostuvat,tekisköhön miehet saman,jos nainen muuttuisi taas "tytöksi"...Elikkä mies saa mennä ja tehdä mitä sitten "villityksessään" ikinä haluaakaan ja saa siitä sitten vielä palkkioksi päänsilitykset ja paijaukset kun on ollu niiiin kiva poika..!!!!Voi pyhä sylvi!Miestä sitten kannatellaan kuin kunkkua konsanaan yläilmoissa,ihastellaan ja arvostetaan ja jos jotain sattuu haluamaan,toteutetaan se välittömästi.Naisen ei niin väliä,kunhan se possu joskus tulee vain takaisin kotiin.Huh huh.
Tämä tuntui järkinaisen suusta tulleelta ajatukselta. Minä olen tasan samaa mieltä, että me ihmiset tarvitsemme toistemme ymmärrystä tiettyyn rajaan saakka, eikä nipotusta ja ahdasmielisyyttä. Antaa toisen mennä ja toteuttaa omia haaveitaan, jos se on vain hetken kestävää ja sen jälkeen on hyvä palata kuin tuhlaajapoika kotiin ja arvostaa taas sitä kaikkea pysyvää mitä kumppanin kanssa on.
Toista ei voi kahlita, ainoastaan yrittää ymmärtää kunnes toinenkin oppii tasaantumaan ja rauhoittumaan. Villitykset on aina vaille jäänyttä elämätöntä elämää, jonka toisen pitää saada elää ja toisen se sallia. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, kun maailman maut on maisteltu.
Et sitten ymmärtänyt yhtikäs mitään tuosta. Kysymys on siitä, että et voi ketään kahlita, et kenenkään muun elämää elää, etkä laittaa toisen suuhun kuolaimia, jolla ohjaat toisen tunteita, ajatuksia, haluja ja koko elämää..
On itsekästä vaatia ketään muuttumaan vastoin tahtoaan tai luontoaan. Jos emme anna ja salli toiselle vapautta tai luota toiseen, niin viimekädessä tiedämme itse kärsivämme siitä. Parempi on valmistautua tiedostamaan se tosiasia, että toisellakin on ajatuksia, tunteita, haluja ja monenlaisia mielitekoja, jotka ovat myös meissä itsessämme ja jotka voivat meidät yllättää tekemään mitä oudoimpia juttuja.
Jos villityksessään hairahtuu kerran ja haluaa elää sen ajan nautinnoissa ja kokea jotain uutta ja nuoruuden huumaa, niin miksi emme sallisi toiselle sitä, jos se auttaa häntä jaksamaan elämässään taas uusin voimin eteenpäin uskollisena ja kokeneempana.
Kun ihminen kokee jäävänsä jostain paitsi, niin hänen on annettava se kokea, jotta elämässä päästään eteenpäin.
Voi pyhä sylvi sinua itseäsi, kun et tajua että et ole kenekään maailman napa, jota pitää palvoa ja aina jaksaa. Meillä ihmisillä jokaisella on oma elämä elettävänä ja siihen kuuluu monasti ikäviäkin asioita, joita pitää vaan jaksaa sivusta katsoa, kun tietää että se on ohimenevää tai kun rakastaa niin paljon, että voi olla armahtavainen ja tuomitsematta toista, kun ymmärtää miksi toinen toimii niin kuin toimii.
Suurimmat ikäkriisit ajoittuvat 40-50 välille ja se on hyvä tiedostaa jokaisen, että tällöin voi joutua kohtaamaan muutoksia niin omassa kuin kumppaninsa käytöksessä. Niistä selviytymiseen tarvitaan ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä ja toisesta aidosti välittämistä ja rakastamista. Luovuttaminen ja toisen jyrkkä tuomitseminen on loppujen lopuksi hyvin itsekästä.
Ihmisiä vaan kaikki ollaan,..erehtyväisiä ja tahallaan tai tahottomasti loukkaavia.
Mistä näitä xxxxxootteja sikiää?
En ole eläessäni tavannut miestä tai naista, joka pettää puolisoansa ja kun löytyy sopivamman vaihtaa...olisi tälle kakkoselle uskollinen alkuhuuman jälkeen.
Se on käytännössä fakta, että jos rupeat toiseksi naiseksi, niin ennemmin tai myöhemmin hän tulee myös pettämään sinua.
Sama kyllä pätee naisiinkin...
Vain idiootit sotkeutuu ihmisiin, mitkä etsii seuraa tai antautuu suhteelle vaikka ovat parisuhteessa toisen kanssa. Jos työntää kätensä liekkiin, niin ihan varmasti polttaa itsensä.
Älä ole idiootti, älä rupea kakkoseksi.
Oi oi miten katkeraa :)
Muuten suosittelisin kokeilemaan mutta kun sua ei kukaan tuolla asenteella huoli :(
Oliko niin, että mies oli vielä naimisissa kun tapasitte ja erosi sinun vuoksesi?
Jos näin tapahtui, niin ymmärrän tämän miehen nykyisen reaktion. Kyllä eron jälkeen pitäisi asua jonkun aikaa itsekseen eikä heti muuttaa yhteen toisen kanssa.
Varmaan teillä oli rakkauden alkuhuumaa, mutta pikku hiljaa suhteeseen tulee arki ja ehkä mies alkoi kaivata omaa rauhaa. Eihän vuokra-asunnon etsiminen tarkoita, että olisi joku villitys ja jotain uutta naiskuviota meneillään.
Ymmärrän miehen näkökulmaa; sinun asunto ja sinun lapset...ehkä hän koki olonsa siinä vähän ahdistuneeksi? Hänellä ehkä on tarvetta käydä läpi myös eroaan, eihän sekään noin vain käy, varsinkin kun on uusi suhde. Suhde sinuun oli sitä villitystä ja hän erosi...miksi et antanut hänelle aikaa ja katsonut mitä tapahtuu?
Ymmärrän hyvin että hän ei tuollaisia "lähtöpasseja" ymmärrä, eikä tarvikaan. Jos teillä on ollut hyvä suhde, joka on jo pari vuotta kestänyt, kyllä siinä pitäisi antaa toiselle aikaa selittää, mistä on kysymys. Hän meni varmaan aivan lukkoon nopeasta ratkaisustasi. Mikään ei ole pahempaa kuin heittää toinen "ulos" ilman että antaa mahdollisuutta keskusteluun.
Keskusteluun pystyy yleensä vasta, kun pahin tunnemyrsky on laantunut. Sen vuoksi kannattaisi ottaa aikalisä, kun tulee tuollainen tilanne ja miettiä, mikä on totta. Helppo on hajottaa, vaikeampi rakentaa.
Ymmärrän senkin, että hän haluaa nyt harrastaa jotain, saada muuta ajateltavaa, kun tuli ulosheitetyksi. Tuskin on mitään "makean elämän" hakua.
Sori, en nyt oikein pystynyt yhtymään sinun tulkintaan tilanteesta. Itse eron kokeneena tiedän vievän aikaa sittä toipumiseen, ja uuteen suhteeseen ei ehkä pitäisi kovin kiireellä lähteä. Ainakin pitäisi jonkun aikaa asua itsekseen, vaikka tapaileekin jotain.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi ja tulkitsisin itse miehen käytöksen juuri noin. Ja ap laittaa miehen kävelemään kuuntelematta häntä.
Ette ymmärrä meidän viiskymppisten miesten villityksestä mitään kun ette oo 50v miehiä!
Nainen ja mies ovat erilaisia. Nainen vanhenee ja rupsahtaa tosi nopeesti 45v jälkeen. Sen näkee naamasta ja peffasta. Alkaa menopaussi-vaihe. Miehillä testosteroni pitää lihakset trimminä ja naaman rypyttömänä. Seksiä piisaa jaettavaksi 30-v naisille ja vielä tulee ajatus tehdä jälkeläinenkin. Mies tajuaa, ettei elämä ole ikuista joten tehdäänpä yksi vauva vielä "oman elämän jatkeeksi."
Samanikäinen nainen jo sanoo että: " rauhoitu, ole vanha niinkuin minäkin!" "Mä en enää saa lapsia, miksi sun pitäs kyetä siihen?" "Mun seksuaalisuus on vähentynyt, miksi sulla pitäs olla voimakas seksivietti?"
ELI oikeestaan nainen on vihainen luonnolle kun se kohtelee sukupuolia tuossa iässä eri tavalla MUTTA kun Jumalalle ei viitsi kiukutella niin syy onkin 50-v miehen! SE SIKA!!!!
Hieno juttu, jos koet olevasi reippaassa kunnossa. Ole onnellinen siitä. Olen ikäisesi nainen ja minäkin olen tosi terve, täynnä elämänvoimaa. Lapsia en sentään ryhdy enää tekemään, mutta muita rajoituksia ei elämä ole tuonut.
5-kymppisenä vaipparumba, 6-kymppisenä koulun vanhempainillat ja baletti- tai jääkiekkotreenit, 7-kymppisenä yo-juhlat...varmaan lapsenlapsen odottelu pitää virkeänä 8-9-kymppiseksi : ) Onneksi olkoon. 5-kymppinen nainen voi tehdä noilla vuosikymmenillä jotain muuta, vaikka matkustella ja ottaa nuoren rakastajan ; )
Kun olet 6-kymppinen ja uusi vaimosi 4-kymppinen niin ehkä katsot niitä lastesi kavereiden 4-kymppisiä isiä vähän kateellisena ja ei kai vain vaimokin vilkuile niihin lihaskimppuihin päin...6-kymppisen lihakset ei yleisesti ottaen ole todellakaan kummoiset vaikka olis treenannu. Nähty on : )
Lapsenlapsista huolehtii kyllä lapseni itse. Ja mistä sitä ihminen tietää, onko elossakaan yli kuudenkympin, turha spekuloida tulevaisuutta. Ja jos se vaimo vilkuilee nelikymppisiä lihaskimppuja niin vaikka 51v mies ottaisi ikäisensä naisen saattaisi vaimo siis tehdä sen?
Mun lihakset on nyt 51v upeammat kuin koskaan esim 25v. Testosteronitasot tuossa 340 tasolla eli huipputasoa (oliko max 360)
Nettitreffeillä kuviaan lähettelee 50-60v naiset ja taivas,,,,ne on vanhan näkösii. Mun on ihan pakko...ihan pakko sanoo niille, että näyttävät mun äidiltä iän puolesta. Täytys olla karmee seksinpuutostila ennenkuin tuon ikäisen kanssa petiin lähtis. Ja talvi-aika, jolloin makkari on pimeänä.
Ei kai elämä ole tarkoitettu vain seksin harrastamiseen ja ulkonäön fiksaamiseen.Aika koyhää elämää,jos se on ainoa asia.Elämässä on niiin paljon muutakin,mitä voi yhdessä puuhata ja jakaa.Ja tärkeintä on elämässä rakkaus.Se ei katso ikää,ei kuorta,jos se on aitoa ja syvää.Säälin niitä,jotka eivät sitä saa kokea.Mitä vanhemmiksi tullaan,sitä enemmän ilmaantuu sairauksia ym. ja silloin sitä kaipaa rinnalleen ihmisen,johon nojata.Yksinäisyys on pelottava asia,ainakin ikäihmiselle.Mun mielestä ihminen,joka ei pysty näkemään toisessa kuin pinnan,on jotenkin keskenkasvuinen,Toki nykypäivän vaatimusten mukaan meidän kaikkien olisi näytettävä ikäistämme paljon nuoremmilta,mutta kuka haluaa olla lammas talutusnuoran päässä,ja määkiä muiden mukana.Jokainen vanhenee,rupsahtaa,ennemmin tai myöhemmin ja eiköhän tässä iässä ole jo aika olla armollinen itseä ja muita kohtaan ja lopettaa se itsensä ylentäminen väheksymällä muita.Kunhan terveys säilyy ja elämänilo;ne ovat oikeesti tärkeitä:
Ymmärrän hyvin että sinua ei ikäisesi naiset kiinnosta; sinulla ei ole heille mitään annattavaa. Nuoret miehet arvostaa 5-kymppisiä naisia sen vuoksi, että sen ikäinen nainen on itsevarma ja tietää mitä haluaa. Seksissä tärkeintä on aivot, ei hormonit ja lihakset.
Miksi sun on pitänyt hormonitasosi selvittää? Mulle tulee mieleen vain kaksi tilannetta...mutta ihanko huvikses?
Mutta, toivon sulle onnea 3-kymppisen metsästykseen...tosin siinä voi tulla aivohalvaus kuten kävi Timo T. A. Mikkoselle, mutta tulipa näytettyä maailmalle, miten nuori nainen otetaan : )