Taas tuli uusi kokemus. Treffasin naisen joka oli ulkoisesti kaikin puolin hyvä ja ihan mukavan oloinen(kin), mutta.. sitten se ainainen mutta.
Naisen profiilin selitys oli aika lyhyt, nelisen riviä tekstiä. Otin yhteyttä kun kuvissa näkyi olevan mukavan tuntuinen nainen. Vastaukset oli lyhkäsiä, yhden ja kahden rivin vastauksia. Yhdessäkään vastauksessa hänellä ei ollut mitään omaehtoista ulosantia ja kysymyksiä minulle. Noh, ajattelin sitten että sama kait tavata ja nainenkin suostui tapaamiseen toki.
Profiilissani on monta tuoretta kuvaa (
Naisen profiilin selitys oli aika lyhyt, nelisen riviä tekstiä. Otin yhteyttä kun kuvissa näkyi olevan mukavan tuntuinen nainen. Vastaukset oli lyhkäsiä, yhden ja kahden rivin vastauksia. Yhdessäkään vastauksessa hänellä ei ollut mitään omaehtoista ulosantia ja kysymyksiä minulle. Noh, ajattelin sitten että sama kait tavata ja nainenkin suostui tapaamiseen toki.
Profiilissani on monta tuoretta kuvaa (
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onhan noita ollut monenlaista. Yksi oli äänessä koko ajan ja huitoi käsillään,
kuin olis kärpäsiä jahdannut.
Totta puhuen, jos kirjoittelu on yks puolista, niin eipä kannata saappaitaan
liata treffeille menon suhteen tälläisten kanssa.
Ei se muuksi muutu. "on ilmoja pidellyt" joo onhan se.
Kyllähän tuo aivan totta on: jos oikein minkäänlaista juttua ei tunnu tulevan netissä, harvoin tyyppi oikeastikaan ainakaan puheliaimmasta päästä on.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että etsin ehdottomasti tyyppiä, jonka kanssa juttelu luistaa jo heti aluksi. Mitä pidemmiksi viestit tahtovat vahingossa venähtää, sen enemmän yhteistä juteltavaa on - joissain rajoissa tietenkin. Juuri vastikään tutustuin tyyppiin, jonka kanssa viestit alkoivat saman tien kasvaa melkein liiankin pitkiksi. Kuinka ollakaan: jo ihan ekoilla kahveilla juttua riittikin sitten reippaasti päälle neljä tuntia ilman mitään sen kummempaa aktiviteettia. Ei mitään väkinäisyyttä, ei keksimällä keksittyjä puheenaiheita. Ihastuin saman tien.
Jos aloitusviesti taas puolestaan on mitaltaan rivin tai kaksi, tiedän välittömästi, että en tahdo tutustua tyyppiin sen kummemmin.
Puhelukin kertoo paljon. Tietysti jos asutaan samassa kaupungissa ja ekat treffit on mahdollista järjestää vaikka työmatkan varrelle niin eihän siinä mitään menetä vaikka kävisi tapaamassa sen vartin verran, mutta jos on vähänkin enemmän etäisyyttä niin kannattaa sopia tapaamisesta puhelimitse jotta saa vähän käsitystä toisen ulosannista. Ja jos on oikein pitkä matka niin sitten skype käyttöön ennen kuin kannattaa lähteä matkustamaan.
Kiitos vinkistä. Tämä tapaaminen oli vajaan puolen tunnin automatkan päässä ja sekin tässä vähän masensi että ihan turha oli tuokin treffi, mieluusti sen reilun tunnin olisin ollut vaikka kotona ja keskustellut antoisammin itseni kanssa :)
Höpsis, oletpa ainakin taas yhtä kokemusta rikkaampi. Kotona ehtii aina olla. Toivottavasti yhdistit matkaasi jonkin kivan nähtävyyden tai tapahtuman/tekemisen siellä määränpäässä (kävely uusissa maisemissa, päivällinen uudessa ravintolassa tms). Puoli tuntia nyt ei ole matka eikä mikään, työmatkakin on useimmilla pitempi.
Aplle
Mulle kelpaisi ujonainen. En edes jaksa kuunnella koko ajan kälättävää naista.
Tuokin nainen varmasti muuttuu puheliaammaksi kun tutustuu enempi.
Harmi vaan kun mulle on sattunu nää prinsessat.
Tosin en ota yhteyttä yhteenkään naiseen kun niillä on niin pitkät vaatimuslistat. Päättäköön ite jos kelpaa.
Ujo voi olla, mutta pitäähän sitä osata keskustella edes jotain. Ei kait kenelläkään voi olla niin tyhjä elämä ettei mitään mielipiteitä ole ja kysyäkkin voi asioita? Välillä tuli tunne etten jaksa enää puhua itsekseni, siinä tulikin muutama hiljainen hetki, yksinkertaisesti minulta loppui välillä kaikki jutunaiheet jo kesken.