Olen 34 ja mieheni 47. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta. En ole juurikaan muuttunut ulkonäöllisesti alkuajoistamme, joten olen nuoren näköinen. Mieheni on taas selkeästi vanhemman näköinen (ei kurpsahtanut). Meillä oli hankala alku, kaikki ystävät ja vanhempani olivat vastaan meidän suhdettamme. Teimme selväksi, ettemme halua heidän kanssaan olla, jos eivät hyväksy meitä yhdessä. Olin aika ajoin vanhempiin päin yhteydessä ja kyselin, joko voin miesystäväni tuoda kylään? Sanoivat puolenvuoden ajan, tule yksin. Puolisen vuotta oli kulunut ja vihdoin sain viedä kumppanini mukanani käymään. He sanoivat lähtöämme tehdessämme, tule vain uudelleenkin. Olivatkin reppanat vielä tykästynyt miesystävääni. Nykyään käymme noin 2 viikon välein vanhempieni luona. Ventovieraiden kanssa en ole kokenut, että meihin kiinnitettäisiin huomiota negatiivisessa mielessä. Ystävämmekin ovat nykyään taas ystäviämme ja heistä on tullut kummallekkiin hyviä ystäviä. Olisikohan syynä, että loppujen lopuksi se, että seurusteluamme "koeteltiin" saimme myös voimaa niin paljon, että meitä ystäväporukassakin lasketaan yhdeksi henkilöksi, kun on esim. joku talkoo-projekti tai jotain. Mieheni, kun tykkää tehdä talkoita hyvällä hengellä. Parhain juttu minkä lapsuuden ystäväni on sanonut "EinoPiia" tulkaa tänne. Onko maailmassa tosiaankin vielä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä suuren ikäeron suhteita? Minä, kun en enää muuten kiinnitä huomiota siihen. Meiltä on uudet ystävät, joita vuosien saatossa on tullut tutuiksi useita, aloittaneet keskustelun aiheesta ja lisänneet kannattaako? Olen vastannut silloin: kannattaa, jos toisiaan rakastaa ja oikeista syistä ollaan yhdessä.
Suuri ikäero
Ikää vähemmän
15294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tiedän parin, joka tapasi, kun nainen (tai tyttö silloin) oli 17 ja mies 30. Kuulostaa sinänsä hurjalta, mutta tämä nainen on aina ollut todella iäkkään näköinen ja oloinen, ja hämmästyin kun kuulin että heillä oli todella niin iso ikäero. Ja oikein hyvä ja pitkä liitto on heillä takanaan.
jaa..ulkonäkökö sen määrittää toimiiko suhde jos on iso ikäero..no, kiva tietää tämäkin asia..
NO määrittääkö PELKKÄ IKÄERO sen toimiiko suhde vai ei?
Vitun pelle, enpä tainnut niin sanoa? Sinä vain lopetit lukemisen ilmeisesti tuohon näköinen-sanaan. Sitä paitsi tuossahan kerroin vain yhdestä tapauksesta, jonka tunnen.
Siihen kyllä uskon että jos toinen on ikäistään vanhemmalta vaikuttava, tai nuoremmalta (huom. en nytkään viitannut pelkkään ulkonäköön), paremmin todennäköisesti toimii parisuhde kuin jos vaikka se tyttö olisi ollut lapsellinen selkeästi teini ja mies hyvin aikuinen ja kypsä kolmekymppinen. Vai mitä?
Meillä tuo ikäero näkyy. Tiedän pareja joiden ikäero näyttäisi olevan todella pieni, mutta todellisuudessa onkin suurempi.
Me olemme toistemme kanssa pari muiden joukossa. Meidät vain huomataan herkemmin. Menikö nyt oikein? En viitannut liikaa ulkonäöllisiin ja henkisiin ikäseikkoihin. Olen saanut elämänkokemusta paljon ja mieheni on sitten kai pelastunut liian varhaiselta vanhettumiselta ( vanhettuminen=ei huolehdi enää itsestään), jolloin täydennämme toisiamme. Siltikin meistä ei aina olla pidetty tai ollaan jopa halveksittu, ikämme kuultua tai kuulematta.
Ei suuri-ikäero ole toimivan parisuhteen määrite. Kaikkihan olemme erilaisia. En ole, kenellekkään koskaan sanonut henkilökohtaisesti tai yleisemminkään, että pitäisi olla noin ja noin paljon. Olen suvaitsevainen kaikinpuolin.
Minä vastasin tuossa aiemmassa siis nimimerkille "vitun pelle". Selvennä toki jos siitä huolimatta tarkoitit tekstisi juuri minulle, nyt en ihan ymmärrä, miksi pitää "mennä oikein".
Olin 16 kun tapasin entisen poikaystäväni.. hän oli silloin 30v. Minua on aina luultu vanhemman näköiseksi ja niin luuli tämä mieskin. Tämä ei ollut meille mikään ongelma. Seurustelimme melkein kolme vuotta, kunnes hän alkoi juomaan liikaa ja siitä seurasi tappeluita ja pahoinpitelyä.. Olemme edelleen jollain tavalla sovussa, mutta hän on nyt ymmärtänyt ikäeromme eikä sitä ollenkaan katunut missään vaiheessa. Tuo ero kuullostaa niin isolta, mutta loppuen lopuksi on niitä isompiakin ikäeroja olemassa, kuin tuo.
Kiitos vastauksista!
Täälä on seurusteltu yli kaksi vuotta 14v vanhemman miehen kanssa. Meitäkin aluksi oltiin vähän vastaan. Olin 19 tutustuessa mieheeni,joka oli 33v silloin. Nyt olen 22 ja mies 36 ja meillä ainakin hyvin on mennyt :)
Kiva kuulla, että on pareja joilla menee hyvin, vaikka on jotain vastustamistakin ollut. Meilläkin menee nykyään hyvin. En halua mielipiteitä sen takia tänne, etten itse tiedä onko sopivaa. Vaan mitä vain mielipiteitä. Kaikilla saa ja pitääkin olla omia mielipiteitä.
Olin 26 kun tapasin tulevan vaimoni ja hän oli silloin 36. Suhteemme kituutti kolmisen vuotta mutta kaatui lopulta siihen kun alkuun vanhempani eivät sitä hyväksyneet ja myöskään hänen äitinsä ja siskonsa ei sitä hyväksynyt. Lopulta hänen puolen suvun vastustaminen, kiukkuilu ja suoranainen kiusan teko ajoi meidät erilleen ja suhteemme loppui.
Vieläkin kuulen juttua tutuilta "kun silloin seurustelit sen vanhemman rouvan kanssa"
En enään edes uskalla rakastua yli viisi vuotta vanhempiin naisiin. Mulla oli tässä sen jälkeenkin tapailu suhde kymmenen vuotta vanhempaan aivan ihanaan nelikymppiseen naiseen joka olisi halunnut suhteeltamme enemmän. En vaan enään uskaltanut ryhtyä siihen samaan rumbaan. Nyt hän on löytänyt miehen itselleen ja menetin varmasti hyvän naisen mutta jotain opin edellisen aikana joka nyt harmittaa. Eli yleisön painostus.
Uskomatonta, että ihmiset todella jaksavat puuttua toisten asioihin tuolla tavalla. Olisi ymmärrettävämpää, jos ennakkoluulot johtuisivat esimerkiksi miehen rikollisesta taustasta tai huumeongelmista, mutta pelkän iän perusteella tapahtuva kritiikki on käsittämätöntä. Varsinkin kun teillä ei edes ollut valtavan suurta ikäeroakaan.
Itse olen 34v nainen ja minulla 26v poikaystävä. Suhteemme on kestänyt nyt 10kk, eikä loppua näy :)
Asumme eri paikkakunnilla,joten molemmille jää "hengitystilaa" omalle elämälle.
Suhteemme alkuvaiheessa sain vanhimmalta siskoltani sekä isältäni hieman palautetta ikäerostamme. Nyt huomanneet sen että tärkeintä on minun onnellisuus :)