Omassa lähipiirissä on tosi moni eronnut viime aikoina ja on se kumma kun aikuiset ihmiset eivät osaa käyttäytyä ja katsoa koskaan peiliin! Aina puoliso syyttää sitä toista osapuolta (se oli sellanen ja sellanen...) MUTTA KOSKAAN EI KENESSÄKÄÄN OLE ITSESSÄÄN MITÄÄN VIKAA! Ihmiset ovat helvetin itsekkäitä, ajattelevat vain hetken hyvää eikä pitkällä aikavälillä saati sitä, kuinka heidän teot vaikuttaa muihin ihmisiin!! Heti kun menee huonosti, niin erotaan - mihin unohtui aviolupaus? Itse olen ollut saman miehen kanssa 13 vuotta, kaksi lasta ja noihin vuosiin mahtuu ehkä 4 vuotta vaikeaa ja rankkaa aikaa, mutta ikinä ei ollu petetty tai edes mietitty vakavasti eroa koska ollaan naimisissa ja siihen lupauduttu! Sitten sitä en ymmärrä, että valitetaan huonosta suhteesta vuosikausia ja SIITÄ HUOLIMATTA TEHDÄÄN VIELÄ LISÄÄ LAPSIA! Sitten yh-äiti on yksin monen lapsen kanssa ja kaikki kärsii, ottakaa vastuu omasta elämästänne elkääkä aina vaan syyttääkö sitä toista osapuolta, suhteessa on aina kaksi ihmistä!
erot
werwerwser
8152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Juuri näin. Erittäin hyvä näkökulma. Eroava ihminen ovat vastuuton ja itsekäs. Miksi vain eroava? Siksi että 80% eroista on naisten alullelaittamia ja täten siis miehet eivät ole niin halukkaita eroamaan.
Onko siis etenkin naisilla peiliinkatsomisen paikka? Miksei nainen siis tunnu perheessä ymmärtävän "joukkuepelaamisen" tärkeyttä? Olisiko pakollinen varusmiespalvelus naiselle sopiva kasvun paikka jossa joutuisi luopumaan liiasta itsekkyydestä?
Hirveän hankalaa pitää aviolupaus pettävää, väkivaltaista ja ei-ikinä-kotona-olevaa miestä kohtaan! Pitäisköhän miesten katsoa peiliin?!?! Eroan kuule miehestäni erittäin hyvällä omallatunnolla!
Miten sorruit tällaisen puolison mukaan, joka nyt käyttäytyy noin. Miten te sitä seurusteluaikaa elitte, siitä kaikki alkaa ja pitäisi näkyä, miten turvallista on yhtiesen katon alle asettua.
Kyllä vaikuttaa kovin keskenkasvuiselta toiminta, jos on tuota pettämistä, vakivaltaisuutta ja ei-ikinä-kotona oloa.
Seurstelun tarkoituksena on juuri oppia tuntemaan toinen ja senvuoksi sen tulisi olla vähintään tuo kaksi vuotta, ilman yhteistä kämpää. Silloin selviää, onko suhteellaa edes mahdollisuutta perheen perustamisee. Monet erot johtunevat liian varhaisesta yhteen muuttamisesta, yhteisen elämän tarkistelu on jäänyt tekemättä, toisella on mielssä prinsessahäät, josta tapellaan joka kukan nupunkin väristä ja pikkuruisista yksityskohdista, mutta se todelleinen häiden tarkoitus on unohtunut kokonaan.
No erohan siitä koittaa varsin pian, tosin kun täytyy se lapsikin "monelle vielä nukke-lelu" saada ernnkuin ero sitten koittaa. Ollaankin jääty teiniasteelle, ei sellisesta liitosta yhtään mitään tule, kumpikin haluaa eri asioita ja lapsikin on vain tiellä.
Siinä sitä on syytä lähteä pettämään, olla väkivaltainen, kun toinen vaatii ja nalkuttaa ja seuraus on tuo ei-ikinä-kotona, kukapa sinne tulisikaan huutolaan.
Siinä olisi kasvun paikka eli huomata, että elämä ei mene näin, on osattava luopua sinkkuelämästä, se ei perheellisellä voi jatkua.
Tämä kaikki ikävä olisi vältettävissä, kun seurustelun aika on tarpeeksi pitkä, siinä kyllä jyvät löytyy akanoista, mitään kiirettä yhteiseen kämppään ei ole ja jää se lapsikin laittamatta maailmaan, kärsimään, joka ei todellakaan sovi vielä pitkään aikaan jos elämä tuon kaltaista hakemista vielä.
Olimme yhdessä 2 vuotta ennen kuin muutimme yhteen, 4 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. 5 vuotta yhdessä ennen ensimmäistä lasta. Vaikka mitäpä minun tarvitsee toisille näitä kertoa.
"Siinä sitä on syytä lähteä pettämään, olla väkivaltainen, kun toinen vaatii ja nalkuttaa ja seuraus on tuo ei-ikinä-kotona, kukapa sinne tulisikaan huutolaan."
Miltä planeetalta oikein olet? Onko ihmisellä muka oikeus tehdä tuollaisia asioita pelkästään sen takia, että vaatii toista osallistumaan kodinhoitoon ja ollakseen aviomies ja isä lapsilleen? Kasva sinä aikuiseksi!
Hei,
Luuletko että miehen koko luonne avautuu seurustelun aikana? Ei kuule pitää paikkansa!
Lapsen etu? Oliko lapsia? Jollei niin mikäs siinä erotessa?
Erosin itsekkäästi, sillä avomieheni oli patologinen valehtelija,holtiton rahan käyttäjä,kävi vieraissa ja käytti paljon alkoholia.Mies ei olisi halunnut erota.Vaan jatkaa samalla tavalla,ja pitää vielä rinnakkaissuhde.Kahden kauppa joo.
Treffeillä käymisen perusteella (voi tietysti olla hiukan sattumaakin), nämä miehensä jättäneet ovat kyllä olleet kaikkea muuta kuin lottovoittoja. Pari kivaa ihmistä tapasin, mutta he olivat kumpikin jätetty toisen naisen takia...toisesta tuli ystäväni. Hän löysi myöhemmin miehen, joka oli taas jätetty toisen miehen takia ja he vaikuttavat oikeasti onnellisilta ja tasapainoisilta.
Sitten taas eräällä ystävälläni on pitkä liitto takana, mutta se miten kauniisti hän puhuu vaimostaan ja kuinka hän arvostaa tätä. He ovat molemmat uskovia ja tekevät oikeasti töitä toistensa eteen. Tämä ystäväni on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ja ilmeisesti vaimokin on.
Itse leikin ihmisillä ja lopulta elämä antoi takaisin.
Vanhemmiten on ollut omista kokemuksista huolimatta tosi hienoa huomata, että kyllä me kaikki lopulta saamme ansiomme mukaan.