Liian kaunis lähestyttäväksi

Mikset iske itse miestä, joka itseäsi miellyttää, jos kerta olet niin kaunis, että varaa valita melkeen kuka tahansa?

Varmasti olet joku tumma latinokaunotar, koska me suomalaiset maatuskat emme ole vihellettävän kauniita, ainoastaan veturikuski hätäpäissään kauhistuneena meitä katsoessaan huudattaa pilliä niin että rompoolit soi. Silloin tietävät kaikki miehet painua visusti sisätiloihin tai metsään puskiin piiloon, että ei vaan tarvitse kohdata kaameaa suominaista.

Miten sinä olet onnistunut hankkimaan todella vakuuttavan työhistorian, kun sinua ei huolita töihin? Ja mitä ne "tietyt" tehtävät olisivat olleet? Ja ihan suoraanko sinulle on sanottu, että ei oteta sinua, liian viehättävä olet?

Olen saanut töitäni suhteilla. Minulle on sanottu suoraan, että ulkoinen olemukseni ei mahdollista minua tiettyihin töitä. Työt ovat olleet mm. juuri se vanhustenkoti, perhekoti ja muut missä ollaan ihmisten kanssa todella paljon tekemisissä. Se on harmi, koska tahtoisin oikeasti auttaa ja unelma-ammattini olisikin olla saada mm. perheväkivaltaa tai lapseen kohdituneen seksuaalisen väkivallan kärsineiden parissa. Paperit tähän ammattiin kun minulta löytyisi.

Tuota noin, en ole tavannut koskaan liian kaunista naista, liian kaunista yhtään mihinkään. Onkohan nyt niin, että kauneutesi on jotakin "liikaa"?

Ihannealasi ammattilaisena ja vastaavana voin todeta, ettei kukaan ole liian kaunis tälle alalle mutta on tiettyjä ominaisuuksia kuten vetyblondatut hiukset yhdistettynä esim. tuksumaiseen meikkaamiseen tai muutoin törkeään pukeutumiseen, jotka eivät sovi alalle ja tekevät, ihmisestä kuin ihmisestä, luonnottoman näköisen.

Alallasi perusedellytys on hyvä ja terve itsetuntemus, jossakin taitaa nyt mennä pieleen tässä asiassa sinun kohdallasi.

Yksi mahdollisuus on, ettet ole ollut sopiva työpaikkoihin, joihin haet ja on keksitty joku tekosyy.

"Olen sinkku, koska miehet eivät uskalla lähestyä minua tai jos uskaltavat: ovat todella kännissä ja ainoastaan yksi asia mielessä. "

-Etkä ole vieläkään ymmärtänyt, että baarit eivät ole se järkevin paikka seuran hakuun jos etsii muutakin kuin känniääliöitä yhdeksi yöksi.

"vaikka työhistoriani olisi todella vakuuttava.."

-Noin nuorella iällä ei se työhistoria nyt mitenkään niin vaikuttava voi olla. Ellet aloittanut työuraasi jo 10 vuotiaana. X)

"Välillä mietin kuinka paljon helpompi olisi jos kasvoni olisi viillelty pilalle."

-Juupa juu...no toihan on ihan vaan järjestelykysymys.

Höpööpö, kukaan, edes kaunein näkemäni nainen ei ole niin kaunis näky, että ei esim työpaikkaa saisi. Kuules jos vaikka vanhuksia haluat mennä hoitamaan niin laitat haastatteluun päällesi asialliset ns huomaamattomat vaatteet, tukka kiinni ja ei meikkiä. Kukaan nainen ei ole jumalaisen uskomattoman super kaunis ilman meikkiä, koska meikki tekee todellakin ihmeita ja tuo sellaisen hehkun kasvoille. Meikitön nainen voi olla kaunis, mutta ihan eri tavoin kuin meikattu. Luulen että ongelma on enemmänkin sun päässäsi.

Mene isoon firmaan töihin. Siellä on miehiä paljon. Helpompi lähestyä firman juhlissa. Vanhainkodissa ei taida olla miehiä paljoa töissä.

Baari, messut, seminaarit, luennot, laiva kenties, matka ja kesätapahtumat. Tee itse aloitteita esim. hymy ja katsetta. Juttele jollekin mieleisellesi, kysy ja kuuntele. Selvitä onko vapaa.

Harrasta jotain, missä on hakemiasi miehiä. Tai harrastuksen kautta kavereita joiden kautta pääset soluttautumaan piireihin.

30-vuotiaana kukaan ei vihellä ja ongelma on ohi. Voit kokeilla myös keski-eurooppalaisia miehiä kunhan olet varovainen. Suomessa on liian vähän komeita ja ne ovat varattuja. Eivät uskalla olla sinkkuna...

Voit myös kokeilla sattumaan. Se oikea etsii sinut. Yritä olla itse se oikea niin voi tärpätä. Tee itselle mieleisiä juttuja. Lempiharrastustasi voi myös joku mies harrastaa.

Mene suosituille paikoille. Ne ovat linkkikeskuksia ihmisille. Kuntosali, suosittu baari, koulu, iso työpaikka, juhla tms. Tai sitten vedät nunnankaavun päälle (muista paloturvallisuus) ja mene vappuna baariin. Hauskuus auttaa vappuna. Muulloin ei välttämättä. Vaikka huumori onkin hyvä.

Joskus Hollywood on romantisoinut miehet ja heidän lukumääränsä, eikä todellisuus vastaa unelmaa. Elämme vanhoina piikoina ja käymme yksin ulos.

Hieman laitospotilaan merkkejä tuossa tekstissä.

Jos on kaunis niin luulisihan noita mallin töitä pelkästään tulevan joka tuutista.

Olet varmaan olemukseltasi sellainen että vaikutat oudolta. Käytöksestäsi varmaan huokuu "tuokin kattoo kun oon niin taivaallisen kaunis" tyyppinen pinnallinen maailma.

Jos vanhemmat ja sisko kehuu kauniiksi niin kannattaa suhtautua ihan varauksella.

Niinkuin sanotaan: Miehet haukkuu toisiaan tarkoittamatta sitä. Naiset kehuu toisiaan tarkoittamatta sitä.

Olet siis hyvin toimeentuleva, mutta harmittelet, kun et pääse vanhainkotiin töihin? Vanhainkodin johdossahan voi olla vain yksi kerrallaan, jos haluat säilyttää sen hyvän tulotason.

Muuten, näitä on nähty näitä liian hyvännäköisiä...ainakin mun alalla mallin näköiset naiset saavat töitä ihan hyvin, jos muuten vaikuttavat vakuuttavilta. Myynnin kanssa tosin ollaankin tekemisissä.

Ei kauneus ole mikään ongelma. Ne on vaan kateellisia koska näytät hyvältä ja sun pitää vaan tottua siihen. Minua ei koskaan kukaan lähesty ja jos itse lähestyn niin karkuun lähtevät joten en voi edes tutustua naisiin. Eli aika yksinäinen on elämäni ollut. En ole mikään unelma mies ulkonäötäni naisille ja siksi ei naisia kiinnosta tutustua. Töitäkään ei saa vaikka olis kuinka hyvät paperit ja työ todistukset. Ulkonäköni vaikuttaa kaikkeen mun elämässä.

Minulla on kollega, jolla on ongelmia ulkonäkönsä kanssa. Hän itse ihmettelee, mikä olemuksessa muka on vikana ja arvelee olevansa liian kaunis ja liian naisellinen (tietysti uhka muille naisille).

Totuus on se, että hän näyttää huoralta. Töihin ei tulla tiukoissa nahkahousuissa ja reisiin ulottuvissa saappaissa, tiukassa rinnat paljastavassa topissa ja suu maalattuna räikeimmällä löytämällään huulipunalla.

Meidän alalla ei kuitenkaan sovi näyttäytyä huoran näköisenä, joten ongelmia on. On aika vaikea sanoa ihmiselle, että tota, sun ulkoasu... että sä et ole vakavasti otettava ja tuo voi loukata asiakkaita.

Minä en usko, että sinun ongelmasi on pelkkä "kauneus". Tuskinpa se se on asia, joka työnantajiasi on häirinnyt.

Ymmärrän sua. Baaris miehet kyllä lähestyy mua muutenkin kuin vain kännissä, mut ne miehet on ne jolla on kusi päässä. Sit kaverit on harmissaan kun mä "vien miesten huomion". Mulle muutamat todella hyvät kaverit on sanonu, että heillä on aina ruma olo mun vieressä.

Kaunista naista lähestytään aina jos vain ulosanti on mukava ja iloinen, ei itseriittoinen tai liian ylpeä tai sulkeutunut. Lähtökohtaisesti jos ajattelee olevansa liian kaunis niin ei välttämättä näytä ulospäin kauhean kiinnostavalta, vaan pelkästään kauniilta katsoa.

Enpä nyt alkuunkaan usko, että aloittaja on joku sika-kaunis, jota pelätään lähestyä. Joku voikin arastella, mutta hyvännäköiset ja itsevarmat miehet ainakin uskaltavat tulla taatusti juttusille, jos näytät positiiviselta ihmiseltä. Mitään ahditelevaa huomiota Suomessa ei saa edes kuuluisat missit tai mallit, joten enpä usko aloittajallekaan liikaa huomoita satelevan.

Ja tuo, ettei pääse johonkin työhön kauneuden vuoksi ei voi kuin naurattaa. Onpas aloittajalla tosiaan pokkaa!!! Itselleni tuli mieleeni, että jos ovat sanoneet työhaastattelussa sinun olevan sopimaton heille ulkonäkösi puolesta, niin tarkoittvatko esim pukeutumistasi? Pukeudutko esim liian paljastavasti tms?

Ei nainen voi olla liian kaunis, mutta liian meikattu ja ylihuoliteltu olemus viestii turhamaisuudesta. Vaikutelma tietysti korostuu, jos nainen on luonnostaankin kaunis ja vielä osoittaa tietoisuutensa kauneudestaan. Sellaista miehet ja työnantajat karttavat.

Hakeutuu pr-hommiin niin ulkonäöstäsi on vaan hyötyä.Helposti lähestyttäville on varmasti työtä.

Kukaan ei ole liian kaunis. Olet vain yhtä nirso kuin muutkin naiset, oli nainen sitten ruma tai kaunis niin naiset aina yhtä nirsoja. Jos tavis tulisi sua iskemään niin tuskin edes puhuisit sille mitään vaan kävelisit pois.

Ehkä sinulla on ns Prinsessa syndroomi? Kerran tunsin itseni niin kaunis etten enää hymyilyt kenelle ja arvaa mita? Ketkä ei kiinnostunut minuun. Vinkki: meikkaa todella vähän vain ripset ja huulikiilto ja hiukset kiinni ponnariin, laita rennot ei - läpinäkyvät ja ei lijan lyhyt vaatteet ja hymyilee...

En usko, että kysymys olisi ulkonäöstäsi suoraan, vaan tyylistä. Meikit pois, tukka maantien väriseksi tai ei ainakaan räikeän valkoiseksi/mustaksi/punaiseksi, kaikki irto-osat (tekokynnet, -hiukset, -ripset) vekka. Vaatteet neutraaliksi (esim. paitapusero ja polvipituinen hame).Matalat ballerinat. Max yksi koru. Jos sulla on silmälasit, laita ne. Puhetyyli asialliseksi, ei s-voittoiseksi, kirosanat pois. Flirtti pois jne. En usko että tulee ongelmia, vaikka kuinka kaunis olisit. Näin siis töissä. Kokeile joskus tota tyyliä myös yöelämään, voit yllättyä. Siis ihan positiivisesti.

Mitenkähän sinä olet sen todella vakuuttavan työhistoriasi onnistunut hankkimaan?

Luulenpa melkein, että et ole erityisen kaunis, vaan lähinnä erityisen itserakas. Ja sen lisäksi luultavasti tälläät itseäsi turhan paljon? Ei sellaisesta kukaan tykkää, ei miehet eikä naiset. Ne jatkuvat (?) viheltelyt saattavat olla vaikka pilkkaamista, kun luulet itsestäsi vähän liikaa ja olet lähinnä koominen. Ainakin minä joskus huvittelen viheltämällä sellaisten perään - nolottaa myöntää.

Sinulla olisi paljon enemmän annettavaa? Mitähän?

Voin täysin samaistua aloittajaan, tässähän edellä onkin joukko näitä kateellisia jotka ovat tavallisen näköisiä, joita ottaa aivoon kun joku on kaunis ja fiksu. Itse kun ei sellaista saa. Koittakaa kestää!

Minulle on monesti sanottu että olen liian kaunis päiväkotiin työskentelemään, onneksi silloin kun hain en ollut vielä näin hyvännäköinen joten sain paikan. Niin ja mistä tiedän olevani hyvännäköinen - ei ole kovin vaikeaa rakentaa hyvää itsetuntoa eikä myöskään kovin vaikeaa huomata ihmisten töllöttämistä, tai vastaanottaa kehuja. Tässä maailmassa jotkut vaan ovat kauniimpi kuin toiset...

Itse tajusin vasta noin -30 v, että olen todella kaunis. Aikaisemmin en koskaan tajunnut tai tuntenut sitä niin. Mieheni iski minut -20 v, eikä koskaan minua mitenkään kehunut, eipä siinä mitään. Miespuolinen työkaveri kerran kehui ulkonäköäni vaikka en ollut edes meikannut ja silloin vähän ajattelin, että ehkäpä. Itse olen aina päässyt hyvin töihin, olen iloinen ja reipas, joten kai se on mennyt ohi sen, että olen kaunis ja silloin olisin tyhmä, mutta en ole ja siten työsuhteeni ovat jatkuneet ja olen ylentynyt. Pari kertaa olen itse lähtenyt, mutta niihin on ollut syyt. Ei kauneus estä mitään. Eteenpäin ja iloisuus esiin.

Kylläpä on kateellisia porukkaa