Kyetäkseni opiskelemaan tai käymään työssä tarvitsisin bentsoja noin viitenä päivänä viikossa. Miten esitän ajatiksen lääkärilleni joka suhtautuu kielteisesti rauhoittavienn määrääniseen?
Päivittäinen rauhoittava lääkitys
ei kestä pää
23288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Älä missään nimessä aloita bentsojen syömistä, oikeasti. Se on yhtä painajasta ja vähän ajan jälkeen se ei aiuta enää vaan toimii päinvastaisesti eli alkaa ahdistamaan ja pahasti. Itse en enää syö mitään lääkkeitä kiitos tuon bentsohelvetin mutta ilmeisesti Lyrica on ollut monelle avuksi. Jos voit niin mene vaan terapiaan, syö e-epaa, vitamiineja ja liiku.
Mene kokeneelle yksityisen puolen lääkärille, esim. neurologille. Esitä asiasi ja probleemasi hänelle ja oletettavasti hän osana hoitoa kirjoittaa sinulle esimerkiksi "alpratsolamiinia". Vastavalmistuneet "kirjoista lukevat" eivät näitä oletettavasti kirjoita heti..
Jos todella tarvitsen tuollaisen nipun pillereitä toimiaksesi, on todellinen ongelmasi yhä ratkaisematta. Keskustele lääkärisi kanssa siitä mitä varsinaiselle ongelmallesi voitaisiin tehdä. Luulenpa, että lääkärisi on vain osoittanut vastuullisuutta ja välittämistä sinua kohtaa kieltämällä moisen lääkityksen.
Joo ja voin kertoa että lyrica koukku on yhtä helvettiä ja varsinki jos reflat sattuu iskemään!
Bentsojen syöminen viitenä päivänä viikossa on huono idea. Ensinäkin lähimuistisi heikentyy ja opiskelu voi sen vaatimustasosta riippuen muuttua hyvin hankalaksi. Toiseksi tulee riippuvuus. Koita pärjätä edes kahdella bentsopäivällä viikossa, niin tulevaisuutesi on huomattavasti valoisampi.
No minä tarvitsen bentzoja joka päivä ja kyllä lääkäri niitä määrää, koska ilman niitä en yksinkertaisesti selviä arjesta ja työssäkäynnistä.
Eikö ole parempi, että teen töitä kuin, että lojun sairauseläkkeellä?
Varmaankin parempi, mutta parasta olisi, että laittaisit elämänhuolesi kuntoon terapialla tai muulla toiminnalla ja vieroittaudut irti bentsoista.
Ja mikä on oma kokemuksesi bentzoista?
Kysymyksesi on epäoleellinen. Tiedän, että aineista vieroittautuminen voi olla helvettiä ja ei aina edes onnistu. Se ei tarkoita, etteikö sitä kannattaisi yrittää. Mitä pidempään aineita käyttään sitä suuremmat ovat vauriot. Jossain vaiheessa sinun on niistä irtauduttava joka tapauksessa. Toleranssisi nousee jatkuvasti ja jossain vaiheessa seinä tulee vastaan, jolloin korkeampi annostus pysäyttää esim. sydämesi. Sama toleranssin nousu koskee neuroleptejä, SSRI-aineita ja muita huumausaineita. Siksi on parempi hankkiutua eroon bentsoista aikaisin, kun matka on vielä lyhyempi. Psykiatrit valehtelevat potilaille päin naamaa siitä miten ei tule mitään vieroitusoireita ja on niin helppo päästä irti. Ja ei tietenkään jätä pysyviä vammoja. Nämä tumpelot eivät osaa tunnistaa edes kaikista yleisimpiä vieroitusoireita, saatika auttaa potilaita irti aineista. Näistäkin syistä sinun kannattaa vieroittautua irti pienestä annoksesta mahdollisimman pian, sillä ammattitaitoista apua tuskin saat missään vaiheessa. Bentsovieroituksesta olen lukenut sen verran, että ilmeisesti kestää monilla vuosia.
Toleranssi ei ole 15 vuodessa noussut yhtäkään milligrammaa, joten älä syyllistä asiassa, josta sinulla ei ole tietoa. Luotan läkäriini en epämääräisiin nettiasiantuntijoihin.
Nyt on kyllä farmasian tietämys niin heikkoa, että oikein hirvittää. Ja irti huumeista? Jos et erota lääkkeitä huumeista, niin huonosti on asiat.
Huumeita terveyskeskuksesta
Julkaistu 15.02.2010 - 13:35.
Kun puhutaan lääkeriippuvuuksista, tulee helposti mieleen syrjäytynyt sekakäyttäjä. Tämän illan MOT: Bentsoa suonissa kertoo kuitenkin aivan tavallisista suomalaisista sekä heidän lisääntyneestä ja hallitsemattomasta lääkkeiden kulutuksestaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/huumeita-terveyskeskuksesta
Väärinkäyttäjiä löytyy aina mutta se ei oikeuta leimaamaan ja syyllistämään kaikkia lääkkeiden käyttäjiä samanlaisisiksi.
Niinkuin jo totesin minun toleranssini ei ole noussut yhtäkään milligrammaa 15 vuodessa.
Ei tarkoitus ole syyllistää. Se, että annostuksesi on pysynyt samana 15 vuotta on sinänsä hyvä asia. Huono puoli on, että annostustasi ei ole ilmeisesti saatu laskettua lainkaan 15 vuoteen. Toisaalta, jos koet, että asia ei ole ongelma niin sehän on myös hyvä juttu.
En kehota ketään luottamaan sokeasti kehenkään nettikirjoittajaan. Tarkoitus on rohkaista tutustumaan aiheeseen oma toimisesti, jotta voi muodostaa oman näkemyksensä faktoihin perustuen. Koska en tunne lääkäriäsi en voi kommentoida hänen ammattitaitoaan lääkeasioissa ja toisaalta sille tielle lähteminen ei auttaisikaan mitään. Ihanteellista olisi, että lääkärin ammattitaitoon voisi aina luottaa, mutta valitettavan usein mielialalääkepuolella heidän osaamisensa on heikohkoa tai jopa ala-arvoista. Lukuisat ihmiset ovat menettäneet terveytensä luottamalla lääkäriinsä mielialalääkeasioissa.
Nimenomaan, sitähän tässä juuri sanottiin. Jos ei erota huumeita lääkkeistä on ennen pitkään pulassa. Mielialalääkkeet ovat huumeita.
Mielialalääkkeet eivät ole huumeita. Kerrotko millä ammattitaidolla ja asiantuntemuksella väität moista soopaa.
Asian voi itse asiassa esittää toisinkin päin. Millä perustein psykoaktiiviset mielialalääkkeet eivät olisi huumausaineita? Niiden vaikutustapa on huumaava ja/tai mieltä lamaava tai vastavuoroisesti stimuloiva (vertaa esim. amfetamiini tai kokaiini). Yksikään mielialalääke ei paranna ketään mistään 'mielisairaudesta', kuten esimerkiksi antibiootti parantaa bakteeri-infektion.
Nimitystä lääke psykoaktiivisten aineiden kohdalla käytetään ainoastaan erottamaan käyttökonteksti. Jos esim. amfetamiinijohdannaisensa saa psykiatrilta sitä kutsutaan lääkkeeksi, jos taas katukauppiaalta niin se on huume. Vaikutus käyttäjäänsä on silti sama oli kyseessä diagnoosin (masennus, ahdistus jne.) saanut tai täysin terve henkilö. Se miten laki määrittelee sanan huumausaine, lääke tai päihde on eri asia, mutta... politiikka onkin politiikkaa. Kun nielaisee pillerin ajatellen, että nyt se on lääke, ei sen vaikutus eroa siitä, kun ajattelisi sen olevan huume (placebo-vaikutusta tietenkin lukuunottamatta).
Taitaapi olla hiukka eri asia syödä Ssri-lääkkeitä, kun vetää kokaiinia nenään. Jos et eroa ymmärrä, niin turha sitä on sinulle yrittää selittää.
Ymmärsit väärin (tai ehkä en ilmaissut asiaa itse riittävän selkeästi). SSRI:tä verrataan monesti amfetaminiin, kun taas ADHD-lääkkeitä (huomaa taas sanan 'lääke' käyttö) esim. metyylifenidaattia kokaiiniin. Huomaathan, että viimeksi mainittu luokitellaan jopa virallisesti Suomessa huumausaineeksi!
Olet oikeassa. Ilmaiset itseäsi niin epäselvästi, että en jatka hedelmätöntä keskustelua.
Xanor on jatkuvasti nostanut suosiotaan Amerikassa ja onkin Amerikan yleisin (eniten kirjoitettu reseptejä, 2010) "pääkoppaan" vaikuttava lääke.
Ohessa pätkä New York Timesista:
“Benzos,” says Stephen Stahl, chairman of the Neuroscience Education Institute in Carlsbad, California, and a psychiatrist who consults to drug companies, “are the greatest things since Post Toasties. They work well. They’re very cheap. Their effectiveness on anxiety is profound.”
Stephen Stahl on lääketeollisuuden lobbari. Puhelinmyyjäänkään ei ole aina luottaminen.
Kyllä se tuntuu olevan päinvastoin terveyskeskuksessa, ei se bentsojen tyrkyttäminen ole ongelma vaan niiden bentsojen kerjääjät.