Yle uutisoi, että myös Keski-Suomen seurakunnat ovat ajautumassa talousongelmiin. Moni seurakunta joutuu paikkaamaan rapistuvaa talouttaan myymällä omaisuuttaan. Mutta entä sen jälkeen, kun omaisuus on myyty? Siinäpä seurakunnille haastetta. Jäsenmäärän on ainakin ihan turha odottaa kääntyvän nousuun.
http://yle.fi/uutiset/seurakunnat_paikkaavat_tippuvia_verotuottoja_kiinteisto-_ja_metsakaupoilla/6741397
http://yle.fi/uutiset/seurakunnat_paikkaavat_tippuvia_verotuottoja_kiinteisto-_ja_metsakaupoilla/6741397
Vastaukset 8
Vanhimmat
On se hupaisaa, että ihmiset joutuvat ostamaan saksalaisperäiseltä lutterin lahkokirkolta takaisin metsäomaisuutta, jonka kirkko on heiltä ilmaiseksi ottanut ja kirkollisveroilla rakennettuja bömbeleitä. Suurin osa jäsenistä edelleen kuvittelee, että kirkollisveroja käytetään hyväntekeväisyyteen, vaikka rahat eivät riitä edes pappien palkkoihin, eläkevajeen kattamiseen, eikä kiinteistöjen ylläpitoon.
Sietävätkin joutua talousvaikeuksiin, ahneet. Ei käy yhtään sääliksi. Ihmiset, antakaa mieluummin vähästänne oikeille hyväntekeväisyysjärjestöille tai vaikka suoraan avuntarvitsijoille, älkää kirkolle! Ne rahat menevät kankkulan kaivoon.
"Myös jäsenistön määrän väheneminen vaikuttaa seurakuntien verokertymiin, mutta kirkosta eroaminen ei maakunnan seurakuntia juuri hetkauta. Suurin osa jäsenistöstä poistuu luonnollisen poistuman kautta."
Vai ei kirkosta eroamisela ole vaikutusta. Tällä aivopierulla taidetaan vain yrittää padota kirkosta eroamista ja estää kirkosta eroamisen rintaman voimaantumista.
Tutkitaanpa asiaa pikaisesti ja pintapuolisesti. Tästä linkistä on hyvä aloittaa: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/88F3966F93C98AB2C2257995003C9C2C/$FILE/Kirkkoon_liittyneet_ ja_siita_ eronneet_seurakunnittain_2012-2004 (Sakastiin).xls
Otetaan vaikka Keski-Suomen maakuntakeskuksen Jyväskylän seurakunta ja edelliset viisi vuotta. Tuon tilaston mukaan vuosina 2008-2012 seurakunnasta erosi yhteensä 8 893 ihmistä. (Liittyneitä oli samalla ajanjaksolla vain 1 646, mutta se ei liity tähän laskutoimitukseen, koska nyt puhutaan vain eronneiden vaikutuksista.)
Jyväskylässä kirkollisveroprosentti on 1,45 (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/43AB35EE8A50F91DC225770F0042DC14/$FILE/Seurakuntien tuloveroprosentit 2013.xls). Vuonna 2011 se oli vielä 1,35 (http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/?x103997=2333416), joten käytetään tässä laskelmassa vaikka keskiarvoa 1,40.
Suomalaisten keskipalkasta löysin tiedon vuodelta 2011: http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288553882964.html. Jyväskylä lienee samaa kastia. Sovitaan siis keskipalkaksi viimeisiltä viideltä vuodelta vaikka kolme tonnia kuussa, ei se varmaan kauheasti ole pielessä. Vuodessa se tekee 36 000 euroa.
Saamme laskukaavan 8 893 x 0,014 x 36 000 ja siitä tuloksen 4 482 072. Seurakunta menettää siis lähes 4,5 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään viiden vuoden aikana eronneiden ihmisten ansiosta. Onpa rikas seurakunta, jos 4,5 miljoonaa euroa vuodessa "ei juuri hetkauta"!
Joku muu tarkentakoon lukuja tai laskekoon Keski-Suomen muiden seurakuntien vastaavat summat.
Pikkuhuomautus: Kirkollisvero lasketaan samasta verotettavasta tulosta kuin kunnallisvero, eli bruttotuloista on tehty kaikenlaisia vähennyksiä.
Omasta verokortista voi laskea jonkinlaisen suurpiirteisen arvion paljonko jää vähennysten jälkeen verotettavaa.
Ja viden vuoden tulosta arvioidessa pitää tietenki huomioida että verokato on kumulatiivinen:
vuosi 1 x 5, vuosi 2 x 4 , vuosi 3 x 3 jne
Kaikenlaista tarkentavaa säätöä aina löytyy. Esim. vuosiansiota ei lasketa kertomalla kuukausipalkka 12 vaan 12,6:lla, 0,6 tulee kesälomakorvauksista. Eli 3000 * 12,6 = 37 800 euroa.
Ja se yksi hihhuli tällä palstalla kokoajan riehuu, että "kirkolla menee hyvin" ja "eroista huolimatta kirkko tekee tulosta". Ei taida järki uskovaisen päätä paljoa pakottaa vai onko se niin ettei lueta uutisia, luetaan vaan raamattua.