En ole ykkönen enkä kakkonen vaan vanhapiika. Ikinä en ole ymmärtänyt enkä tule ymmärtämään ihmisiä jotka elävät pettäjän kanssa eivätkä eroa Ja en samaan hengenvetoon niitä jotka pettävät. Itse pettynä pistin, koska minua ei kunnioitettu eikä näin ollem rakastetakaan myös.Olen itse avioero perheen lapsi ja isä juoksi jatkuvasti vieraissa. Muistan lapsuudesta äitini lukuisat lohduttomat itkut kun isä jäi kiinni. Joo oli niilläkin omaisuutta ja eikä ne on mihinkää hävinny toinen otti mökin ja toinen lapsuuden kotini. Mihin on hävinny toisen ihmisen kunnioitus? Missä on näiden ihmisten omanarvontunto? Nyt kun aikuisena asioita katson niin olisi ollut parempi että olisivat eronneet aikaisemmin. Ehkä äitini ei ole katkeroitunu niin paljon kun meni nuoruus täysin hulttion kanssa. Niin ja pettävä osapuoli ei todellakaan ole arjessa läsnä. Kirjoitan vain omakohtaisesta kokemuksesta.
miksi?
lisbetti
8181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan samat ajatukset ja samantyyppiset kokemukset. Oli inha seurata isän naisseikkailuja joista kaikki tiesi vaikka ne yritettiin salata. Äiti itki usein ja sitten oli riitoja. Lopulta erosivat, liian myöhään vaan sanon minä. Koskaan en kattelisi pettävää miestä, jotain opin kuitenkin.
Juuri varmaan sen takia olen vanhapiika.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Isäni oli pettämisen lisäksi myös väkivaltainen äitiäni kohtaan. Olen useasti miettinyt, miksi nainen tyytyy tällaiseen tilanteeseen? Mikä saa naisen alistumaan ja antamaan anteeksi jokaisen kerran jälkeen? Koska rakkautta se ei ainakaan ole. Äiti sanoi aina, kun me lapset olimme pieniä, että ei rakasta isää enää näiden tekojen jälkeen.
Sisareni ovat ottaneet isäni kaltaiset miehet itselleen ja se särkee sydämeni. He puolustavat huonoa elämäänsä nostamalla muurinsa ylös ja olemalla ylimielisiä muita ihmisiä kohtaan. Minä en halua tuollaista elämää. Vaikka olen kokenut yhtä ja toista, uskon yhä todelliseen rakkauteen. Minusta antamalla aina anteeksi, kertoo vain omasta heikkoudesta. Koska jos joku tekisi noin minulle... en kykenisi antamaan anteeksi jos aidosti rakastaisin. Se särkisi sydämeni ikuisiksi ajoiksi, en koskaan voisi antaa anteeksi tuollaista ihmiselle, jota rakastan sydämestäni... Mielestäni se kertoo aidosta rakkaudesta.
"Mystique83: Olen useasti miettinyt, miksi nainen tyytyy tällaiseen tilanteeseen? Mikä saa naisen alistumaan ja antamaan anteeksi jokaisen kerran jälkeen? Koska rakkautta se ei ainakaan ole."
On se rakkautta, näiden naisten mielestä. Jos nainen tai mieskin, on vauvasta aikuisikään kasvanut perhesymbioosissa, jossa isä ja äiti itsessäänkin ovat henkiseltä kehitykseltään jääneet milteipä lapsen tasolle, niin miten hän voisi tietää minkälaista on kahden aikuisen suhde-elämä? Ei hän kykene itsestään ottamaan vastaan aikuista rakkautta. Jos hän törmäisi aikuiseen mieheen, joka sellaista tarjoaisi, hän hylkäisi sen hetikohta, ja mies vain ärsyttäisi häntä, vieläpä pitäisi sellaista miestä typeränä ja saamattomana nahjuksena.
Pettäjät eivät halua ajatella sitä, kuinka loukkaavat ja traumatisoivat omat lapsensa itsekkäällä käytöksellään. Hyvää mallia ei ole antaa lapsille esimerkkiä petettynä kynnysmattonakaan vuosikausia eläen.
Kakkosillakin on lapsia, mutta kukaan heistäkään ei uskalla tunnustaa itselleen, että hekin voivat loukata omia lapsiaan omalla salasuhteellaan.
Kaikki osapuolet laittavat laput silmilleen ja huutavat yhteen ääneen:"Tämä asia ei kuulu lapsille mitenkään!".
Olet kuka tahansa, voit olla varma, että kun lapsesi kasvaa, viimeistään silloin hän ymmärtää missä lapsuuden perheessä mentiin. Ja toivo, että et aiheuttanut itse loppuelämän kestävää traumaa omalle lapsellesi.
Täällä ne naiset yhdessä keksii traumaattisia tarinoita, että heidän lökäpöksymiehiänsä ei kukaan veisi. Kauheen moni pettäjävanhempi ei paljastu lapsille ja jos paljastuu niin se on tasan vanhempien vika. Lasten edessä ei ikinä riidellä näistä asioista. Millaset paskanaamat antaa lasten nähdä ja kuulla tällaista? Ne lasten traumat on teidän syytä kun ette osaa itsekkydessänne pitää poruja sisällä. Teiltä pitäisi ottaa lapset pois. Tuskimpa ne kakkosetkaan esittelee niitä salarakkaitaan lapsilleen jos ei ole satavarma tulevasta avioerosta. Suomalaisten ei pitäis ikinä lisääntyä. On niin säälittävää kansaa.
"Kauheen moni pettäjävanhempi ei paljastu lapsille ja jos paljastuu niin se on tasan vanhempien vika. "
Ei ole totta. Lapsi saa usein tietää kaikesta suuresta salaamiesta huolimatta ja usein jopa ennen petettyä. Lapsi kohtaa asian vanhempansa puhelimesta, kuulee tahattomasti keskustelun tms toiseen huoneeseen/pihalla/toisilta aikuisilta , riittävän vanhana näkee tilanteita tai löytää tietokoneelta/netistä/facebookista tietoja. Ilkeät naapurit ja ulkopuoliset voivat tulla jopatarkoituksella kertomaan/ilkkumaan lapselle tämän oman vanhemman tekoja tai toiset asiasta tietävät lapset voivat pilkata. Aika usein, jos toiset lapset tietävät, ja ovat kuulleet omilta vanhemmiltaan tms asiasta, he ihan varmasti pilkkaavat avioparin ja ihan varmasti kakkosen lasta linjalla "äitis on h..". Ja kaikkein kauheimpia ovat tilanteet, joissa lapsi tulee yllättäen tyhjään kotiin kun pettäjävanhempi on juuri bylsimässä siellä. Että kaikkea voi tapahtua.
Että näitä voi omallekin lapsellesi käydä, vaikka kuinka yrität salata ja luulet, että et koskaan jää kiinni. Ja vaikka ei, pettäjän poissaolevuus henkisesti ja salasuhteillessa fyysisestikin kotoa, vanhempien jäätävät välit, hiljaiset riidat jne jne vaikuttavat aina lapseen.
"Perhe ja kodin ilmapiiri ovat kaikkein tärkeimmät tekijät terveeseen aikuisuuteen varttumisessa",
Lapsen sairastumisen tai traumariskin vähättely on vanhemman itsepetosta. Pahimmillaan lapselle voi pitkään jatkuneessa vääristyneessä perhetilanteessa eläminen aiheuttaa jopa nuoruusiän skitsofrenian.
"Naispotilaiden äidit ovat olleet heikkoja naisen malleja tyttärilleen. Isät ovat olleet narsistisia henkilöitä"
Lainattu täältä:
http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/levottomat/kehitys.html
Kyllä minäkin tiesin isäni teot ennen kuin äiti niistä meille kertoi. Kyllä lapsi tietää. Ja minusta sellainen vanhempi on huono isä/äiti, joka antaa lasten käsitellä tällaisia asioita. Totuushan on se, että lapsilta ei voi salata mitään. Minusta vanhempani olivat itsekkäitä jatkaessaan avioliittoaan. Se on ilmeisesti jättänyt syvät jäljet meihin kaikkiin. Sisareni jatkavat äidin jalan jäljissä ja minä olen siirtynyt toiseen ääripäähän. En kykene uskomaan, että on olemassa miehiä, jotka eivät ole isäni kaltaisia.
"Tooosirakkautta", ajattelen samalla tavoin kuin sinä. Uskon sisarteni oppineen, että väkivaltaisuus ja pettäminen ovat osa sitä "normaalia" rakkautta. Uskon, että omassa miehessään he toivovat muuttavansa niitä ominaisuuksia, joita isäni ei kyennyt itsessään muuttamaan. Mutta he eivät ymmärrä, että toisen ihmisen muuttaminen "tarpeeksi paljolla rakkaudella" ei tule onnistumaan.