Tavallisesti tämän kysymyksen esittäjä tarkoittaa "Raamatun ulkopuolisia todisteita.” Emme voi hyväksyä, että Raamattua ei voi pitää todisteaineistona Jeesuksen olemassa ololle. Uudessa testamentissa on satoja Jeesukseen viittaavia kohtia. Joidenkin mielestä evankeliumit kirjoitettiin ajanlaskumme toisella vuosisadalla, yli 100 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Vaikka asianlaita olisikin näin (josta asiasta olemme vahvasti eri mieltä), voidaan muinaisia todisteita arvioitaessa alle 200 vuotta tapahtumien jälkeen tallennettuja kirjoituksia pitää hyvin luotettavina todisteina. Lisäksi suurin osa oppineista (kristillisistä ja ei-kristillisistä) myöntää Paavalin kirjoittaneen epistolansa (ainakin joidenkin) ensimmäisen vuosisadan keskivaiheilla, siis alle 40 vuoden sisällä Jeesuksen kuolemasta. Vanhojen käsikirjoitusten tutkimuksen valossa tämä on huomattavan vahva todiste Jeesus-nimisen miehen olemassa olosta ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskumme alussa.
Muistakaamme myös, että vuonna 70 jKr. roomalaiset valtasivat ja tuhosivat Jerusalemin ja suurimman osan Israelia, surmaten sen asukkaat. Kokonaiset kaupungit poltettiin kirjaimellisesti maan tasalle. Niinpä emme saisi olla hämmästyneitä, jos suurin osa Jeesuksen olemassa olon todisteista on tuhoutunut. Monet silminnäkijöistä joutuivat surmatuiksi. Nämä seikat todennäköisesti vähentävät meidän päiviimme saakka tallentuneiden todisteiden määrää.
Huolimatta siitä, että Jeesuksen lähetystyö rajoittui vähäpätöiseen ja kaukaiseen Rooman keisarikunnan kolkkaan, voidaan maallisista historian lähteistä kerätä paljonkin todisteita Jeesuksesta. Tärkeimmät historialliset todisteet Jeesuksesta ovat seuraavat:
Eräs muinaisen maailman tarkimmista historioitsijoista, ensimmäisen vuosisadan roomalainen Tacitus, mainitsee kristityt (sana tulee latinan Kristusta tarkoittavasta sanasta Christus,), jotka kärsivät Pontius Pilatuksen aikana Tiberiuksen vallan alla. Suetonius, keisari Hadrianuksen pääkirjanpitäjä, kirjoitti miehestä nimeltä Chrestus (tai Kristus), joka eli ensimmäisellä vuosisadalla (Annaalit 15.44).
Flavius Josephus on kuuluisin juutalainen historioitsija. Teoksessaan Antiquities of the Jews hän viittaa Jaakobiin, "Jeesuksen, jota kutsuttiin Kristukseksi, veljeen”. Hänen kirjassaan on kiistanalainen kohta (18:3), “Suunnilleen tuona aikana eli Jeesus, viisas mies, jos on oikein kutsua häntä mieheksi. Sillä juuri hän teki ihmeitä – – Hän oli Kristus – – hän ilmestyi heille elävänä jälleen kolmantena päivänä, niin kuin jumalalliset profeetat olivat ennustaneet näistä ja kymmenistä tuhansista muista häntä koskevista ihmeellisistä asioista." Eräs versio kuuluu, "Tänä aikana eli eräs viisas mies nimeltä Jeesus. Hän eli moitteettomasti ja hänen tiedettiin olevan hyveellinen. Monet juutalaisista ja muista kansallisuuksista tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet ristiinnaulittavaksi ja kuolemaan. Hänen opetuslapseksensa tulleet eivät kuitenkaan hylänneet opetuslapseuttaan. He kertoivat hänen ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisensa jälkeen ja että hän oli elossa; ehkäpä hän oli siis Messias, josta profeetat olivat kirjoittaneet ihmeellisesti.”
Julius Africanus lainaa historioitsija Thallusta kuvaillessaan Kristuksen ristiinnaulitsemista seurannutta pimeyttä (Extant Writings, 18).
Pliny nuorempi, Kirjeissään 10:96, kuvaili varhais-kristittyjen jumalanpalvelustapoja. Niihin kuului se, että kristityt palvoivat Jeesusta Jumalana ja heillä oli korkea moraali. Hän kertoo myös heidän rakkauden aterioistaan ja Herran ehtoollisesta.
Babylonian Talmud (Sanhedrin 43a) vahvistaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen pääsiäisiltana ja Jeesusta vastaan esitetyt syytteet vainajien manaamisesta ja juutalaisten yllyttämisestä epäjumalanpalvontaan.
Samosatan Lucia oli toisen vuosisadan kreikkalainen kirjoittaja, joka myönsi kristittyjen palvovan Jeesusta. Hän oli esittänyt uusia oppeja ja oli ristiinnaulittu heidän edestään. Hän sanoi Jeesuksen oppien sisältäneen uskovien veljeyden, kääntymisen välttämättömyyden ja muiden jumalien kieltämisen tärkeyden. Kristityt elivät Jeesuksen lakien mukaan ja uskoivat olevansa kuolemattomia. Heille oli tyypillistä kuoleman halveksuminen, itsensä tutkiskeleminen ja maallisesta omaisuudesta luopuminen.
Jatkuu..
Muistakaamme myös, että vuonna 70 jKr. roomalaiset valtasivat ja tuhosivat Jerusalemin ja suurimman osan Israelia, surmaten sen asukkaat. Kokonaiset kaupungit poltettiin kirjaimellisesti maan tasalle. Niinpä emme saisi olla hämmästyneitä, jos suurin osa Jeesuksen olemassa olon todisteista on tuhoutunut. Monet silminnäkijöistä joutuivat surmatuiksi. Nämä seikat todennäköisesti vähentävät meidän päiviimme saakka tallentuneiden todisteiden määrää.
Huolimatta siitä, että Jeesuksen lähetystyö rajoittui vähäpätöiseen ja kaukaiseen Rooman keisarikunnan kolkkaan, voidaan maallisista historian lähteistä kerätä paljonkin todisteita Jeesuksesta. Tärkeimmät historialliset todisteet Jeesuksesta ovat seuraavat:
Eräs muinaisen maailman tarkimmista historioitsijoista, ensimmäisen vuosisadan roomalainen Tacitus, mainitsee kristityt (sana tulee latinan Kristusta tarkoittavasta sanasta Christus,), jotka kärsivät Pontius Pilatuksen aikana Tiberiuksen vallan alla. Suetonius, keisari Hadrianuksen pääkirjanpitäjä, kirjoitti miehestä nimeltä Chrestus (tai Kristus), joka eli ensimmäisellä vuosisadalla (Annaalit 15.44).
Flavius Josephus on kuuluisin juutalainen historioitsija. Teoksessaan Antiquities of the Jews hän viittaa Jaakobiin, "Jeesuksen, jota kutsuttiin Kristukseksi, veljeen”. Hänen kirjassaan on kiistanalainen kohta (18:3), “Suunnilleen tuona aikana eli Jeesus, viisas mies, jos on oikein kutsua häntä mieheksi. Sillä juuri hän teki ihmeitä – – Hän oli Kristus – – hän ilmestyi heille elävänä jälleen kolmantena päivänä, niin kuin jumalalliset profeetat olivat ennustaneet näistä ja kymmenistä tuhansista muista häntä koskevista ihmeellisistä asioista." Eräs versio kuuluu, "Tänä aikana eli eräs viisas mies nimeltä Jeesus. Hän eli moitteettomasti ja hänen tiedettiin olevan hyveellinen. Monet juutalaisista ja muista kansallisuuksista tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet ristiinnaulittavaksi ja kuolemaan. Hänen opetuslapseksensa tulleet eivät kuitenkaan hylänneet opetuslapseuttaan. He kertoivat hänen ilmestyneen heille kolme päivää ristiinnaulitsemisensa jälkeen ja että hän oli elossa; ehkäpä hän oli siis Messias, josta profeetat olivat kirjoittaneet ihmeellisesti.”
Julius Africanus lainaa historioitsija Thallusta kuvaillessaan Kristuksen ristiinnaulitsemista seurannutta pimeyttä (Extant Writings, 18).
Pliny nuorempi, Kirjeissään 10:96, kuvaili varhais-kristittyjen jumalanpalvelustapoja. Niihin kuului se, että kristityt palvoivat Jeesusta Jumalana ja heillä oli korkea moraali. Hän kertoo myös heidän rakkauden aterioistaan ja Herran ehtoollisesta.
Babylonian Talmud (Sanhedrin 43a) vahvistaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen pääsiäisiltana ja Jeesusta vastaan esitetyt syytteet vainajien manaamisesta ja juutalaisten yllyttämisestä epäjumalanpalvontaan.
Samosatan Lucia oli toisen vuosisadan kreikkalainen kirjoittaja, joka myönsi kristittyjen palvovan Jeesusta. Hän oli esittänyt uusia oppeja ja oli ristiinnaulittu heidän edestään. Hän sanoi Jeesuksen oppien sisältäneen uskovien veljeyden, kääntymisen välttämättömyyden ja muiden jumalien kieltämisen tärkeyden. Kristityt elivät Jeesuksen lakien mukaan ja uskoivat olevansa kuolemattomia. Heille oli tyypillistä kuoleman halveksuminen, itsensä tutkiskeleminen ja maallisesta omaisuudesta luopuminen.
Jatkuu..
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mara Bar-Serapion vakuuttaa, että Jeesuksen uskottiin olevan viisas ja hyvä mies, monet pitivät häntä Israelin kuninkaana, juutalaiset tappoivat hänet, ja hän elää seuraajiensa opetuksissa.
Lisäksi ovat kaikki gnostikkojen kirjoitukset (The Gospel of Truth, The Apocryphon of John, The Gospel of Thomas, The Treatise on Resurrection, jne.), jotka kaikki mainitsevat Jeesuksen.
Itse asiassa evankeliumi voidaan lähestulkoon jälleenkirjoittaa varhaisten ei-kristillisten lähteiden perusteella: Jeesusta kutsuttiin Kristukseksi (Josephus), hän teki "ihmeitä," hän esitti Israelille uudet opetukset ja hänet ripustettiin pääsiäisenä heidän edestään (Babylonialainen Talmud) Juudeassa (Taecitus), mutta hän väitti olevansa Jumala ja palaavansa takaisin (Eliezar), johon hänen seuraajansa uskoivat palvoen häntä Jumalana (Pliny nuorempi).
Maalliset ja raamatulliset historian todisteet kertovat Jeesuksen Kristuksen olemassa olosta monin tavoin. Kenties suurin todiste Jeesuksen elämästä on tosiasia, että kirjaimellisesti tuhannet ensimmäisen vuosisadan kristityt, mukaan lukien kaksitoista apostolia, olivat valmiita kuolemaan marttyyreina Jeesuksen Kristuksen tähden. Ihmiset ovat valmiita kuolemaan totuuden puolesta, mutta kukaan ei halua kuolla valheen edestä.
http://www.gotquestions.org/Suomi/onko-Jeesus-ollut-olemassa.html
On ollut ja on vieläkin :)
Se onko vaiko eikö ole joskus elänyt joku profeetta Muhamed tai Jeesus tai Kungfutse tai Siddhartha Gautama tai Laotse kiinnostavat kaikki minua tasan yhtä paljon eli ei tippaakaan. Ja kyseisten uskontojen "totuuksista" tämä kertoo tasan yhtä paljon eli ei yhtään mitään.
"Ihmiset ovat valmiita kuolemaan totuuden puolesta, mutta kukaan ei halua kuolla valheen edestä."
Miljoonat ihmiset ovat kuolleet kaikkien noiden edellä mainittujen puolesta.
Joten kaikkien niiden täytyy sitten olla totta. Tai sitten sinä valehtelit.
On aivan se ja sama, onko vai eikö ole joskus elänut joku Buddha, Jeesus, Kungfutse, Zarathustra, Muhammed tai Laotse. Kun silti kaikki todisteet mistään jumalista ovat edelleenkin tasan nolla. Tasan nolla. EVVK.
Kiva, että sait avauduttua, mitäpäs tuohon enää vastaamaan kun ilmaisit jo selvästi että "EVVK"
On aivan sama kuinka paljon on tieteelisiä todistetia Jeesuksen olemassa olosta. Usko Jeesukseen on uskon asia, jonka vain Jeesus antaa ihmiselle. Sitä ei kuka vaan voi ottaa itselleen sillä sen antaa vain Jeesus. Jeesus on ihana hän antaa ihmiselle uskon ja toivon, sillä hän ei anna niinkuin maalilma antaa hetkellistä nautintoa ja pintapuolista elämää. Jokainen päivä Jeesuksen kanssa on täydellisen mahtavaa!
Voiko sellaiseen teokseen luottaa, jossa maan väitetään olevan 6000 v,
vanha ?
Näyttäisitkö minulle kohdan Raamatusta missä sanotaan maan olevan 6000v vanha?
Jutellaan sitten lisää :)
aselon.
vastaus
se on ihmisten mielipite maan iästä,todellisuudessa sen ikää ei pysty ihmiset arvioimaan,milloin se on perustettu,sen näkee jobin kirjasta viitten.
pahoitteluni suoli24 sekoilee....
Eka ei muka lähettänyt viestiä ja sitten tuli senkin eestä :/
Jeesus on varmasti ollut olemassa ja Jos sana pois ,kun se on edelleenkin,Vanha Testamentti ilmoitti Jeesuksen tulevan ja ilmoitti miten se tulee ja mihin ja mikä se on ja mitä se tekee ja miten se poistuu täältä kaikki on Vanhassa Testamentissä.
Jumala lähetti Poikansa tänne Hengessään ja synty Ilmoittaen ensin Enkelin kautta Marialle,että hän saa pojan,joka sikisi Pyhänhengen kautta,eli sai alkunsa ilman Miestä, poika synty ja sille piti antaa nimi Jeesus ja ilmoitus vanhassa Testamentissä on myös Beetlehem,minne sen piti mennä synnyttään,hän teki tehtävänä ja ilmoitti olevan Jumalan poika tehden suuria tekoja,tiesi myös miten hänen pitää kuolla syyttömänä mistään,mutta kirjoitusten mukaisesti kaikki tapahtu justiinsa niin,nyt hän on Jumalan oikeaalla puolen Hallintavallan saaneena ja hän saapuu hakeen omansa kirjoitusten mukaan,niin kun Vanhatestamentti kerto Jeesuksen Neitseestä syntymän ja elämän tarinan aikoinaan,nyt odottaa Jeesuksen omat tätä suurta ja julkista tapahtumaa Jeesuksen tuloa hakeen omia pelastettujaan täältä Maapallolta ja se on milloin vaan,olemme siinä ajassa nyt!
Eli mitä siis Jeesuksesta tiedämme. Tai voimme tietää on hyvin vähän. Monikaan kirjoittajista kuten vaikkapa Josephus ei itse tavannut Jeesusta, vaikka hänestä kirjoittaakin.
Ja mitä vikipediasta Thalluksesta vilkaisin. Hänen ei tiedetä maininneen Jeesuksesta mitään. Vaikka kuvailikin taivaan värjäytyneen tummaksi ristiinaulitsemisen aikaan.
Kaikki me jotka olemme ottaneet vastaan Jeesuksen kutsun elämäämme, tiedämme Jeesuksen kuolleen ristillä syntiemme edestä. Jeesus nousi ylös taivaaseen ja elää kiitos Jumalalle. Hän tulee tuomionsa mukanaan tuomitsemaan jokaisen ihmisen syntiensä mukaan ja jokainen sinä päivänä tietää, että Jeesus on Herra! Halleluujaa
Sinänsä päteviä huomioita, mutta kun kopsasit ja käänsit tekstin englanninkielisestä luettelosta, olisit voinut voinut huomioida nimien kirjoistusasun:
"Samosatan Lucia oli..."
Mitä?! Ennentuntematon antiikin naiskirjailija, mikä sensaatio! Vai onko kyseessä sittenkin Lukianos Samosatalainen (englanniksi Lucian)?
Samaten Pliny=Plinius.
"Lisäksi ovat kaikki gnostikkojen kirjoitukset (The Gospel of Truth, The Apocryphon of John, The Gospel of Thomas, The Treatise on Resurrection, jne.),"
Ai gnostikot kirjoittivat englanniksi? Ehkä sittenkin kreikaksi. (Tietänet että jos kirjan nimeä ei käännä suomeksi, se kuuluu mainita alkukielellä.)
Tuollaiset virheet eivät mitenkään ole omiaan kohottamaan tekstin arvoa. Ja eikös kreikka ole vieläpä pyhä kieli; olisit vähän vakuuttavampi jos osaisit edes suomeen vakiintuneen, alkukieltä mukailevan, translitteraation kreikkalaisista nimistä.
On kai siitä jo kymmenisen vuotta, kun jotain vanhoja tekstejä oli löytynyt Israelista. Niissä Jeesus Nasaretilainen mainittiin, oli kai ollut syytteessä kansankiihottamisesta tai jostain. Ne ei siis olleet mitään kristittyjen kirjoittamia tekstejä, vaan ihan virallisia asiakirjoja tuolta parintuhannen vuoden takaa. Eli kyllä vain hän on ihan historiallinen henkilö.
On ollut
Ennekuin Aabram oli Jeesus sanoo minä olin,luomisesta lähtien,on tässä ja nyt.
Juutalaiset kansna kiiloilija pelkäsi heidän paikkansa menee kun Jeesus oli toiminnassa aikanaan.
En ymmärrä mitä tahdot sanoa. Aloittaja ilmeisesti halusi tietää, onko Jeesuksesta mitään mainintaa missään muualla kuin raamatussa, jonka perusteella hänen voitaisiin tietää olleen oikeasti olemassa ollut ja elänyt ihminen, eikä satuolento. No minä vastasin että on hänestä maininta muuallakin, eli juurikin jossain virallisissa dokumenteissa, ja tämä on uutisoitu jo varmaan kymmenen vuotta sitten. Eli siis, historiallinen henkilö, ollut oikeasti olemassa. Saa sitten jokainen itse päättää mielessään uskooko hänen olleen Jumalan poika jne. mutta olemassa hän on kuitenkin ollut, eikä ole siis satuhahmo.
On ollut
vastaus
Todellakin hän on,todellinen ei aivastaa Raamatun sivuilla,myös todellisuudessa.
Oikea päätelmä olemassa olosta.
Millaiset ihmiset ja asiat jää historiaan?
Vain sellaiset jotka ovat merkittäviä.
Elivis, Disney, Michael Jacson.... he eivät jää historiaan kovinkaan pitkäksi aikaa, 100 vuoden päästä heistä ei tiedetä juurikaan mitään vaikka nyt koko maailma tuntee heidät. Sibelius tunnetaan vielä 100 vuoden päästä kuitenkin.
Miksi Jeesus tunnetaan vielä 2000 vuoden päästä? Ehkä siksi kun hän ei ollut median luoma hahmo kuten edellä mainitut olivat. Ehkä siksi kun hän on täysin totta itsenään. Hän ei tarvitse lauluja olemassaoloonsa.
Kuulepas. Elvis tullaan tuntemaan niin kauan kuin ihmiskunta maapalloa tallaa. Sama pätee Olavi Virtaan Suomessa, jos emme ajan oloon islamisoidu, mikä on joltinenkin mahdollisuus.
Musiikkikorva on yksi kätevä väline erottamaan median luomat sankarit todellisista.
Jeesus, sellaisena kun me hänet tunnemme, on median (evankeliumit ja aika kasa muita tekstejä) luoma hahmo enemmän kuin Elvis ja Virta yhteensä. Jälkimmäisten suhteenhan kuka tahansa voi helposti arvioida herrojen tuotantoon tutustumalla, onko substanssia vai ei. Jeesuksen osalta on vain luotettava kristilliseen mediaan ja propagandaan, jolloin ei kovin vahvoilla jäillä taaperrella.
>Vanhojen käsikirjoitusten tutkimuksen valossa tämä on huomattavan vahva todiste Jeesus-nimisen miehen olemassa olosta ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskumme alussa.
Itse asiassa tuolla vuosisadalla Palestiinassa eli satoja ellei tuhansia Jeesuksia.
Historiallinen Jeesus oli Edessan kuningas.
Ja tässä tarkoitetaan muinaisen Syyrian Edessaa eikä kreikan Edessaa.