Kuolleille puhuminen

Kuolleille puhuminen on Raamatun vastaista. En suosittele sitä missään tapauksessa. Itse vainajat eivät vastaa, sillä sitä rajaa ei kukaan voi ylittää sieltä tai tältä puolelta. Mutta vastauksen voi saada. Se vain tulee demonihengiltä.

Raamattu kieltää vainajahengille puhumisen. Kaikenlainen henkinen ja hengellinen kommunikaatio Jumalan kanssa tulee tapahtua Hänen asettamallaan tavalla Sanaa tutkien, rukoillen ja yhteydessä eläen. Suosittelen jättämään kaiken Raamatun ulkopuolisen ilmoituksen omaan arvoonsa. Tässä on lepo ja rauha. Jumalan sana on kuin tyyni, viilentävä vesi, hädästä polttelevalle sielulle.

Herra antaa elämän, Herra antaa kuoleman! Ei kuolleisiin ole lupa ottaa yhteyttä. Koskapa jos sieltä muka vastataan, niin ne ovat tietäjä- ja vainajahenkiä. Siis eivät ole kuolleita läheisiä esim. Spiritistit harrastavat sellaista, kristityn ei ole lupa. On ankarasti kielletty Raamatussa.
Lukee vaikka kertomuksen "Rikas mies ja Lasarus" Raamatusta!

Ne ovat taasen poikkeustapauksia, missä Jumala olisi lähettänyt kuoleman jälkeen sielun takaisin elämään? Joissain jutuissa kirjoissa on ollut tariniota, joissa Jumala olisi lähettänyt henkilön takaisin maan päälle, näytettyään ensin, että on olemassa tuonela, helvetti ja taivas. Kummastakaan ei ole kuitenkaan paluuta sinne jouduttuaan tai päästyään.

Olen ymmärtänyt asian ihan samoin kuin ylläolevatkin, etä Raamattu kieltää jyrkästi alkamasta ottaa yhteyttä kuolleisiin. Jos niin tekee, tulee vain ynteyteen pahojen henkien kanssa. Ei ihmisen tarvitse olla liian utelias asioille, jotka ovat Jumalan tiedossa.
Me saamma lohduttautua uskovina, että samme lähteä ajasta Jeesuksen kanssa, ja kuolemassa ei silloin ole mitään pelättävää.

"Miksi vain eläimillä ja ihmisillä kuoleminen tapahtuu tiettynä hetkenä? Siis ymmärrän kyllä, että on olemassa tietty lääketieteellinen kriteeristö kliiniselle kuolemalle, ja kun kriteeristö täyttyy, henkilö julistetaan kuolleeksi. Mutta on asetettu juuri se kriteeristö!? Mitä jos eläimet ja ihmisetkin oikeasti kuolevat niin kuin kasvit, asteittain, hitaasti, ja mitä jos kuolinprosessi on vielä kesken, kun lääketieteelliset kriteerit täyttyvät ja ihminen suljetaan ruumisarkkuun?"

Jeesushan tarkoituksella viivytteli Lasaruksen luo menoa, jotta Jumalan kunniaksi sai herättää tämän jo märäntymistilasta, neljän päivän päästä haudassa olleena.

Lue vaikka, Johanneksen evankeliumista:

Joh 11:4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".
5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.
6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;
7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan".
8 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.
10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."
11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa".
17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.
18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.
19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.
22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."
23 Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".
24 Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".
25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".
33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;
34 ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".
35 Ja Jeesus itki.
36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, HÄN HAISEE JO, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
41 Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.

Että silviisiin, usko vaan, sielujemme pelastajaan.

"alkaisin vain puhua heille välittämättä ollenkaan siitä, etten näe enkä kuule ketään, etten itsekään tiedä kenelle sanani ja kysymykseni osoittaa. Ehkä, jos kuolleiden sielut ovat vielä "kuulolla", joku heistä pistää merkille sinnikkyyteni ja rohkeuteni ja vastaa minulle."

aivan varmasti alat kuulla jossakin vaiheessa jos yksin juttelet ja silloin on jo liian myöhäistä,onneksi on kuitenkin lääkkeet jos näin käy.

Elävä nainen:

Vaikka oletkin "provo" voin sanoa kyky "nähdä" tai kuulla joko on tai ei

Voin vakuuttaa että ei ole minun miellyttävää kertoa kun "tiedän"

jollakulla olevan lähtö edessä....

ikinä en olisi sitä "lahjaa" halunnut saada....Jos sinulla tällainen olisi...

et puhuisi kuolleittesi kanssa puhumisesta....

Sellaista jumalaa kuin teidän raamattunne esittää ei ole olemassakaan

Se on ulottuvuus josta emme me eikä raamattu tiedä....

Siiskö on luonnotonta, että haudalla kerron rakastavani edsmennyttä miestäni. Tai että alkuun tunsin hänen läsnäolonsa, se antoi voimia. Minun jumalani ei tuomitse sitä, minun jumalani ei ole sellainen.

En pelkäisi vaikka rakkaat läheiseni ottaisivat yhteyttä tuonpuoleisesta. Unessa on lapseni käynyt luonani.
Kukaan ei tiedä varmasti, mutta jokainen näkee kuinka asiat sitten ovat. Tai nukutaan vain ikuista unta.

Puhun eläville, kuolleille, itekseni ja joskus seinille.
Minun jumalani ei tuomitse sitä.

Se on tapani joskus lievittää stressiä, käsitellä surua poismenosta, kysyä neuvoa kun olen tekemässä jotain päätöstä, hahmottaa kokonaisuutta, harjoittelin pyytämään anteeksi ....etsin sanoja ja kuuntelin miltä ne kuulostavat ääneen sanottuna, harjoittelin pitämään puhetta, laulan joskus yksinäni....kyselen enkeleliltä...
Kukas sen kieltää?

Jos olet ajatteleva ja elävä, osaat puhua kysyä ja pohtia asioita. Joskus ääneen puhuminen tekee asiasta todemman ja se tuntuu selkeämmältä.

Yksinään puhumisella on montakin hyvää vaikutusta.

Kuolleille puhuminen? Jokainen päättää itse mikä funktio sillä on sinulle tässä elämässä. Heidän vastaus? En tiedä onko "heitä" ja kuka kuuntelee vai kuunteleeko ollenkaan?

Henkimaailma on todellinen, ja sieltä mekin olemme näihin kehoihin tulleet.

Aloittaja, lue seuraava:( googleta vaikka) Grail message, in the light of truth - abd ru shin.

Ihmisen syntymän ja kuoleman ei tulisi olla mysteereitä. Yhdynnän aikana henget tulevat ja kiinnittyvät sikiöihin, joihin sitten inkarnoituvat raskaudn puolivälissä (potkiminen ym.) raskaana oleva nainenkin tuntee toisen hengen itsessään. Käytämme näitä kehoja, kun apuvälinettä. Kehon kautta toteutamme itseämme tässä fyysisessä todellisuudessa. Perheeseen syntyvä henki on usein samoinajatteleva/samankaltainen jommankumman vanhemman kanssa (spiritualistinen attraktio). Me olemme kaikki tehneet tämän, sinäkin. Tähän inkarnaatioon tarvittiin siis tämä kaikkein korkeimmalle kehittynyt eläin, ihminen.


Mikäli todella haluat puhua ei-inkarnoituneille, eetterissä oleville hengille niin neuvoisin sinua lopettamaan moiset puuhat. Voi nimittäin käydä niin, että kun henkimaailmassa on niin monia tasoja (raskaista helvettitasoista paratiisin keveyksiin asti) että tämän maaplaneetan ympärillä olevat, pimeät/raskaan eetterin henget hyökkäävät kimppuusi ja yrittävät tyrkätä sinut pois kehostasi ( skitsofrenia) . Tiedän todella mistä puhun, kokemusta asiasta on paljon (olen tutustunut tuonpuoleiseen jo ipanana) . Keveämmät, hyvät henget menevät kuoltuaan valoisampiin sfääreihin, joten heihin yhteyden saaminen on lähes mahdotonta, ellet itse ole harvinaisen kehittynyt yksilö jo maanpäällä ollessasi.

Meitä kun on maanpäälläkin niin kovin eri henkisen kehityksen asteen saavuttaneita. Ihmiskehoihin jo inkarnoituneet (eli ihmiset, jotka kaduillakin kulkevat jokapäivä) henget ovat myös eri tasoisia. Tämä selittää miksi jotkut murhaavat ym. kun taas toiset, valoisammat henget eivät näin toimisi ikinä kehossakaan ollessaan.

Miksi siis näin on? No, koska tämä maanpäällinen elämä on eräänlainen koulu, me olemme täällä kehittämässä luonnettamme parempaan suuntaan. Jokainen lapsi saa vanhemmat, jotka opettavat hänelle sen , mikä hänen tulee oppia. (Esim. eräs henki, joka edellisessä elämässään oli vaimonhakkaaja, syntyi vaimoaan hakkaavan isän lapseksi ja sai turpaansa tältä) Näin synnit annetaan anteeksi, koska näin henki oppii virheistään, KOKEMALLA NE ITSE! Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, meidän kuuluu kehittyä. Kehitys voi mennä pimeyteen (synti,paha) tai valoon päin (paratiisi).

Jälleensyntymien tarkoitus on henkinen kehitys. Elämän tarkoitus on kehittyä ihmisenä. Kun olemme tarpeeksi puhdistuneet, pääsemme puhtaiden henkien maailmaan "paratiisiin".


Sanot että mietit, miltä kuolema tuntuu, minäpä kerron sinulle. Tällä hetkellä sinun eetterikehosi on kiinni fyysisessä kehossasi, kuin pienen hopeisen langan pätkän päässä. Kuolemassa eetterikeho irtoaa fyysisestä. Kuolema itsessään on vain syntymä eetteriin- eikä mitään kovin pelottavaa. Menet siis niiden kanssa, jotka ajattelevat kuin sinä. Niin hyvässä kuin pahassakin. Menet niiden pariin joiden intuitiivinen elämä ja eteerinen paino vastaa omaasi. vajoat pimeyteen tai kohoat valoon.

Jos jonkun vihjeen saan sinulle antaa, niin keskity nyt vielä kehossa ollessasi ITSESI kehittämiseen ja ELÄMISEEN. kuolema tulee kun on tullakseen. Tämä maanpäällinen elämä tulee käyttää kehittäen kehossasi majailevaa henkeä.

"Kerää aarteita taivaaseen" kuten jeesuskin kehoitti. Jeesushan oli suuri opettaja, tuli tänne pimeyteen ja kertoi henkisestä kehityksestä.
"se joka maailmaa rakastaa ja elämäänsä, hän menettää sen. Se, joka maailmaa vihaa, saa elämän minun isäni valtakunnasta"

Kiehtova linkki ylläolevalla...

Itse olen vahvasti sielunyhteydessä kuolleisiin omaisiini, elän hengellistä elämää uskoen johdatukseen joka elämässäni on hyvin vahvasti läsnä joka hetki. Elämässä tai kuolemassa ei ole mitään pelättävää; jokainen löytää sisältään Jumalan valtakunnan halutessaan ja siellä ei ole mitään väärää tai oikeaa, on vain voimakkaassa johdatuksessa eläminen kohti Jumalallista päämäärää.