Hei.
Olen jo pidemmän aikaa pähkäillyt saman ongelman kanssa, ja en sitten tiedä miksi tänne postaan, ehkä vain saadakseni jonnekin sen sanottua.
Eli olen nyt kolmatta vuotta samassa suhteessa ihanan naisen kanssa. Yhdessäolo toimii, meillä on oikeasti yhteisiä asioita (ottaen huomioon omat lievät outoudet, se itsessään on jo uskomatonta) ja hän on ensimmäinen ihminen tässä maassa joka ymmärtää miten meikäläisen päänsisus toimii. Eli toisinsanoen ihannekumppani minulle.
Mutta ongelma. Seksi ja fyysinen läheisyys ei toimi. Ei niin kirveelläkään. Hänellä on omat ongelmansa asian kanssa ja ymmärrän ne, tai ainakin yritän ymmärtää. Itse vain satun olemaan läheisyydenkipeä usein.
Ajaudumme usein riitaan aiheesta. Häntä ei haluta mutta minua kyllä. Ja se onkin sitten ainoa asia mistä koskaan riitelemme.
Hän kyllä tekee parhaansa omien ongelmiensa kanssa ja itsekkin yritän ymmärtää. Mutta koska satun olemaan normaali reilu parikymppinen kundi, ni tietenkin haluja on. Ja ne käyvät ajoittain liian koviksi ja ylireagoin asioihin.
Tietenkin vieraissa käynti helpottaisi tätä ainakin poistamalla fyysiset paineet, mutta pää ei kestäisi sen tuomaa morkkista eikä se täyttäisi sitä tiettyä tunne-puolta.
En vain tiedä mitä tehdä. En haluaisi erota sillä on todella epätodennäköistä että löytäisin toisen kenen kanssa kemiat toimisivat yhtä hyvin... Mutta toisaalta tuo yksi asia kalvaa ja kalvaa.
Damned if I do and damned if I don't...
Olen jo pidemmän aikaa pähkäillyt saman ongelman kanssa, ja en sitten tiedä miksi tänne postaan, ehkä vain saadakseni jonnekin sen sanottua.
Eli olen nyt kolmatta vuotta samassa suhteessa ihanan naisen kanssa. Yhdessäolo toimii, meillä on oikeasti yhteisiä asioita (ottaen huomioon omat lievät outoudet, se itsessään on jo uskomatonta) ja hän on ensimmäinen ihminen tässä maassa joka ymmärtää miten meikäläisen päänsisus toimii. Eli toisinsanoen ihannekumppani minulle.
Mutta ongelma. Seksi ja fyysinen läheisyys ei toimi. Ei niin kirveelläkään. Hänellä on omat ongelmansa asian kanssa ja ymmärrän ne, tai ainakin yritän ymmärtää. Itse vain satun olemaan läheisyydenkipeä usein.
Ajaudumme usein riitaan aiheesta. Häntä ei haluta mutta minua kyllä. Ja se onkin sitten ainoa asia mistä koskaan riitelemme.
Hän kyllä tekee parhaansa omien ongelmiensa kanssa ja itsekkin yritän ymmärtää. Mutta koska satun olemaan normaali reilu parikymppinen kundi, ni tietenkin haluja on. Ja ne käyvät ajoittain liian koviksi ja ylireagoin asioihin.
Tietenkin vieraissa käynti helpottaisi tätä ainakin poistamalla fyysiset paineet, mutta pää ei kestäisi sen tuomaa morkkista eikä se täyttäisi sitä tiettyä tunne-puolta.
En vain tiedä mitä tehdä. En haluaisi erota sillä on todella epätodennäköistä että löytäisin toisen kenen kanssa kemiat toimisivat yhtä hyvin... Mutta toisaalta tuo yksi asia kalvaa ja kalvaa.
Damned if I do and damned if I don't...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä tuhlaa aikaa tuollaiseen naiseen, jolla on asiat noin pahasti jumissa.
Sulla menee vaan oma elämä pilalle ja katkeroidut kun et pääse panemaan.
Hän ei ole rakastunut suhun, jos seksi ja läheisyys ei kiinnosta? Pitää enemmän kaverina? Ei sellaista ongelmaa ole olemassakaan, ettei seksiä normaalisuhteessa harrasta.
Jos joku on käyttänyt hyväksi, hän kaipaa ehkä terapeuttia joka voisi ymmärtää. Silloin sulla ei ole mahiksia seksiin hänen kanssaan vuosikausiin, vaiko lainkaan?
Jos olet varma että nainen rakastaa ja on rakastunut suhun, aiot jatkaa, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin käsi, ilman tai vieras.
Väitän että nainen ei ole sinusta kiinnostunut riittävästi, ellei kyse ole todella hyvästä syystä miksei harrasta seksiä (lääkäriltä saa apua jos on kipuja yhdynnässä ja miehen pitää olla varovainen). Yhdessäoloon haluaa sinut, ei seksiin. Pitääkö hän kaverina vain? Ota selvää asiasta. Niin pääset asian kanssa eteenpäin.
Toki pariterapeutti tai seksuaalineuvoja voisi myös auttaa ongelmassa. Suhde ei ehkä toimi pitkän päälle, jos seksiä ei ole lainkaan. Tai toinen yrittäisi sitä väkisin, kun on jo sanonut ei. Väkisin se olisi hyvin yksipuolista, sellaista ei kukaan halua. Mitä hänen syynsä sitten ovat? Tai selitykset.
Oletko varma että olette suhteessa? Hänellä ei ole toista jonka kanssa on seksiä? Jättikö ex hänet?
Tarkoitin "väkisin", että toinen ikäänkuin suostuu muttei innostu silti. Ei hyvä. Joskus on toki naisilla aikoja, että henkisyys on enemmän esillä. Tai sitten on ihmisiä joita ei kiinnosta seksi lainkaan. Onko hänellä huonoja kokemuksia? Toimiiko suhde henkisesti hyvin hänenkin mielestään? Toimiiko seksi jonkun toisen miehen kanssa silti hänellä?
Hän ei koe intohimoa kohtaasi, miksi? Inhoaako hän jotain? Mitä?
On epäreilua suuttua. Jos hän ei innostu seksiin kanssasi, se on hyväksyttävä.
Jos päätät jatkaa tämän naisen kanssa, sinun on hyväksyttävä todennäköinen elinikäinen selibaatti. Jos et hyväksy tilannetta, ainoa suoraselkäinen ratkaisu on kohtelias ero.
Muista myös, että selibaatti saattaa olla edessä joka tapauksessa, koska suuri osa naisista menettää kiinnostuksen mieheensä ennemmin tai myöhemmin. Siinä vaiheessa saattaa sitten olla lapsia, jolloin tilanteessa ei enää ole siistejä ratkaisuja.