Näitäkin juttuja lukiessa on tullut mieleen että olenko ollut liian kiltti ja myötäilevä vaimo...
olen siis hoitanut kodin ja lapset, sekä ollut työssä (tosin melko pienipalkkainen)
Mies ei ole koskaan hyväksynyt esim baarireissuja tyttöjen kanssa...muutamna kerran olen käynyt ja niistä on aina etukäteen ja jälkikäteen hirveät mökötykset ja kiukuttelut.
En ole liittomme aikana ollut kertaakaan yötä pois kotoa yksin (paitsi synnytyssairaalassa)...
pari työhön liittyvää koulutusjuttuakin jouduin perumaan koska siellä olisi yövytty...
Mitään aihetta mustasukkaisuuteen en ole koskaan antanut...
Miehellä on vuosien varrella ollut lapinreissuja, työmatkoja, kursseja, poikien mökkireissuja...baarireissuja... joskus kun lapset oli pieniä valitin kyllä noista miehen reissuista mutta nykyisin on oikeastaan vaan hyvä että on pois kotoa!
Jotenkin tuntuu että tää nyt ei ihan normaalia ole?
Eikö avioliitossa nyt pitäisi jonkinlainen luottamus olla puolisoiden kesken?
olen siis hoitanut kodin ja lapset, sekä ollut työssä (tosin melko pienipalkkainen)
Mies ei ole koskaan hyväksynyt esim baarireissuja tyttöjen kanssa...muutamna kerran olen käynyt ja niistä on aina etukäteen ja jälkikäteen hirveät mökötykset ja kiukuttelut.
En ole liittomme aikana ollut kertaakaan yötä pois kotoa yksin (paitsi synnytyssairaalassa)...
pari työhön liittyvää koulutusjuttuakin jouduin perumaan koska siellä olisi yövytty...
Mitään aihetta mustasukkaisuuteen en ole koskaan antanut...
Miehellä on vuosien varrella ollut lapinreissuja, työmatkoja, kursseja, poikien mökkireissuja...baarireissuja... joskus kun lapset oli pieniä valitin kyllä noista miehen reissuista mutta nykyisin on oikeastaan vaan hyvä että on pois kotoa!
Jotenkin tuntuu että tää nyt ei ihan normaalia ole?
Eikö avioliitossa nyt pitäisi jonkinlainen luottamus olla puolisoiden kesken?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mielestäni kyse eisaisi olla mistään kertalukujen tai poissaolopäivien laskennasta vaan yksinkertaisesti tilanteiden mukaisista ratkaisuista.
Meillä vaimo on tehnyt, meidän yhteisten matkojen lisäksi, vuosittain useampia tyttöjen matkoja, pisin 3-viikkoa Espanjaan, lyhyimmät 5vrk johonkin Keski-Euroopan kaupunkiin.
Olen kerran ollut naisten porukassa ja päätin etten koskaan enää.
Hölmöyttäni en ymmärrä miehesi asennetta. Tuskin se on kovin tavallinen mutta ei varmaan täysin ainutlaatuinenkaan?
Yritä kestää koska tuskin ukkosi järkiinsä tulee!
Mistä olette saaneet rahat noihin vaimosi matkoihin? Jos niitä on useampi vuodessa niin onko teillä varaa ostaa sinulle mitään, edes vaatteita? Normaalipalkkainen joutuisi moisesta välittömästi velka-ahdinkoon.
Mistä olette saaneet rahat noihin vaimosi matkoihin? Jos niitä on useampi vuodessa niin onko teillä varaa ostaa sinulle mitään, edes vaatteita? Normaalipalkkainen joutuisi moisesta välittömästi velka-ahdinkoon.
Olen ollut joskus töissä ja saanut palkkaakin.
Etuaikainen lopetus 50:nä johti pieneen eläkkeeseeni joka on kuitenkinb jonkun euron vaimon 945,15€ nettoa suurempi.
Eivät vaimon matkat ole kalliita.
Tuossa toisessa yhteydessä olen analysoinut niitä hieman.
Arkikulutuksemme on vähäistä eikä näköpiirissä ole suurempia menoeriä.
Taloyhtiön lähimenneisyyden ( 2-vuotta ) rempat on maksettu ( 40000€ ) ja maksoin eilen pois yhden kertaluontoisen kulungin, 45000€.
Vaimon matkat ovat tässä konkurssissa verrattavissa siihen itikan pissiin Itämeressä.
69 / 65 viittaa ikiimme!
Mitä sillä nyt on väliä? Jollain on varaa, joillain ei, jotkut laittavat rahat yksiin juttuihin, toiset toisiin. Ihmiset elävät eri lailla ja erilaisissa tilanteissa.
minä olen opiskelija ja reissaan useamman kerran vuodessa. keväällä olin lähi-idässä, kesällä parilla risteilyllä, nyt syksyllä eurooppalomalla ja talveksi lähden intiaan.
en todellakaan tienaa paljoa. opintotuen lisäksi teen 1-2 vuoroa töitä viikossa, mutta olen oppinut säästämään joten rahat riittää :)
syön harvoin ravintoloissa, teen itse yleensä ruoat ja mieheni joka työskentelee koulun ohella kokkina usein tuo ruokia kotiin joten siinäkin säästää.
käyn todella harvoin baareissa enkä juo silloinkaan kuin parinkympin edestä korkeintaan.
emme omista autoa, asumme kämppiksen kanssa kolmiossa, kun se tulee huomattavasti halvemmaksi.
kerään kaikenmaailman kuponkeja ja vertailen hintoja. tunnemme ihmisiä ympäri maailmaa niin aika usein matkustellessa majoitumme heidän luona. kyllä siinä kummasti säästää, kun niin päättää :)
Oikein! Silloin on liikuttava ja koottava kokemuksia ja vaikutteita kun on mahdollisuus ja mielenkiintoa.
Kuvaamasi kaltainen matkustelu on paljon virikerikkaampaa kuin "paketoinnit".
Tuttavuuksia eri kieli- ja kulttuurialueilta. Oma nokkeluus kehittyy ja itsevarmuus kasvaa vaihtelevien haasteiden edessä.
Kertyvää pääomaa ei ruoste raiskaa eikä inflatio syö!
Kysehän on valinnoista ja oman elämän suunnittelusta muutamaa päivää pitemmällä tähtäyksellä.
Meolemme vaimoni kanssa olleet yhteisillä metkoilla yhteensä noin 4,5-vuotta.
Silti sorruimme sitku-ajatteluun.
Tarkoituksemme oli 50 vaiheessa lähteä kiertämään pollukkaa rinkat selässä, ilman aikataulua, paikallisia kulkuneuvoja käyttäen.
Vaimoni täysin yllättäen ilmennyt sairaus esti suunnitelman toteutuksen.
Omat lapsemme ovat ottaneet tästä opikseen.
Nauti Intian matkastasi vaihtelevin kokemuksin!
No joo, kaipa sitä avioliitossa pitäisi jonkinlainen luottamus olla puolisoiden kesken. Etkö ole tuota aikaisemmin tullut ajatelleeksi?
Trolli tai ei, niin jos kumpikin olette tyytyväisiä tilanteeseen, miksi muuttaa mitään vain sen takia, että kun tuo toinenkin tekee, niin sitten minäkin. On oma häpeäsi jos perut menojasi miehen pillin mukaisesti. Oma tila on vain otettava.
Silloin kun meillä siippa vastasi kysymykseeni "miksi ihmeessä minä en saa / voi mennä niin kuin muutkin?", että "minun vaimoni ei mene", niin siitä hetkestä alkaen minä aloin mennä. Pikkuhiljaa ja pienin askelin, mutta päättäväisesti omaa polkua kohti.
Miehesi on härski, sulle päin naamaa valehteleva tapapettäjä. Todnäk, kun avaat silmäsi, tajuat että miehesi kohtelee sinua kotona hyvin huonosti, ehkää haukkuen ja syyllistäen. Onko näin: Jos edes epäilet uskottomuutta, mies jyrkästi kieltää, ja väittää kenties sun olevan vainoharhaisen mustasukkainen ja että aina on vaan äijien kanssa reissuissa, ihan äijäjuttuja ovat? Lisäksi miehesi alkoholinkäyttö on viikottaista jokaviikko ainakin kerran kännissä? Tulee usein kotin aamuyöstä humalassa, joskus klo 4:30 jälkeen, vaikka kapakat menee kiinni viimeistään klo 4? Ei tule yöksi kotiin, vaikka ei oo ilmoittanut etukäteen että aikoo olla yön poissa, sitten selitys sammui kaverilla tms? Siirry Uskottomuus palstan lukijaksi, voit oppia vähän.
Miehesi todennäköisesti pettää. "Lienee tapapettäjä" puhuu asiaa. Jos mies on aina menossa, niin voit olla varma, että taustalla on nainen tai pari. Ja kenenkään naisen ei tule hyväksyä tällaista! Miehen pettäminen vie oman itsetunnon pohjalukemiin.
Minun entinen ei antanut minun pitää lyhyitä hameita, käydä baarissa, pitää miespuolisia ystäviä, puhelut tsekattiin jne... tosiasiassa se oli mies, joka petti. Välillä jätti minut, jatkettiin, minä jätin, jatkettiin... se oli maanpäällinen helvetti.
Välillä mies kohteli hyvin, aivan kuin teki vain hetkittäin onnelliseksi, että sai minut pysymään liitossa. Manipuloinnin ammattilainen oli tämä!
Lapset ja minä olemme paljon onnellisempia.
"Lapset ja minä olemme paljon onnellisempia nyt"
valitettavan tutulta kuulostaa...
Kuulostaa minustakin pettäjän käytökseltä! "Mies kulkee ties missä ja on öitä pois ja nainen pidetään kotona väkisin" Odotapas, kohta hän päästää sinut kulkemaan, jos alat valittamaan asiasta ja sanot epäileväsi häntä pettämisestä. Täten toivoo, että ei jää itse kiinni.
Edelliseen viitaten: tai sitten käy sillä viisiin, että kun otat miehen tavat ja alat mennä niin kuin viimeistä päivää, niin se mieäs peljästyy ja rauhoittuu paikoilleen vaivaksi asti. Tässä on se paha puoli, että kun menojalka lähtee käyntiin, sitä on vaikea saada pysähtymään.
Ap kiittää kommenteista...
tuota pettämistä olen välillä itsekin miettinyt...varsinkin kun mies on aivan älyttömän mustasukkainen!
Alkoholi ei ole mukana kuvioissa...mutta muuten tästä liitosta on kyllä miehen puolelta luottamus ja kunnioitus ihan nollassa!
Kuten joku mainitsi...puhelinta vahditään meilläkin ja kaikista viesteistä tulee aina kyselyitä...nyt kun käytössäni on oma tietokone niin jatkuvasti hän tivaa salasanoja koneelle ja jos vaikka face on jäänyt koneelle auki niin eiköhän mies selaile sitä...
minulla ei ole salaisuuksia, mutta ärsyttää tuollainen holhoaminen!
Olin muuten itse keväällä tyttöjen kanssa syömässä ja lopulta tulin viimeisellä bussilla baarin jälkeen...mies odotti hereillä ja räyhäsi yöllä...ja jatkoi haukkumista monta päivää!
Ja olen kyllä ihan oikeasti harkinnut eroa mutta se ei ole taloudellisista syistä...eikä työn ja lasten takia ihan yksinkertaista...
ai niin, joku epäili trolliksi...mutta valitettavasti tää on ihan totta
Miehesi pettää. Kirjoituksesi on kuin suoraan minun entisestä elämästäni. Miehen mustasukkaisuus ei johdu omistamisen halusta (ÄLÄKÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LUULE SEN OLEVAN RAKKAUTTA!), vaan siitä, että se olet JUURI SINÄ, joka pääsee mahdollisesti jättämään toisen erotessa.
Unohdin sanoa, että nimittely kuuluu asiaan, silloin kun toinen pettää. Olin huo*a, olin mustasukkainen, olin kaikkea, mitä helvetissä voi asua. Ja erosimme monta kertaa suhteen aikana. Joskus tuntui, että mies oikeutti menonsa haastamalla riitaa ja kuitenkin lopulta minun olisi pitänyt pyytää anteeksi. Tai sitten mies palasi mutta "vaatimusten" kera.
Voi olla muuten, että miehesi haluaa käräyttää sinut pettämisestä, jotta saa tuttapiirinne edessä olla se loukattu ja sinä olet se ku*ipää sitten. Se selittäisi tuon salasanojen urkkimisen...Kai tiedät, että kaikki enteilee eroa? Mies tuskin muuttuu?
Ja lapset, työ ja taloudellinen tilanne ovat vain tekosyitä siirtää eroa, tiedät kyllä sen. Niin minäkin uskottelin itselleni. Mutta olin yksinhuoltaja jokatapauksessa, kun miestä ei näkynyt... niin halusin sitten lopulta vaan yksinkertaisesti etsiä sellaisen miehen, joka kunnioittaisi ja rakastaisi minua niin paljon, että ei pettäisi. Sellaisen, joka ei sano "rakastan sinua" ja toisessa hetkessä käy... hoitelemassa toisia naisia... Onnellinen olen kyllä nyt. Ja lapset voivat erittäin hyvin :)
Joo...ei mene tasan menot. Meillä mies kulkenut aina, "työn" takia...pippaloreissuja tullut jotain pari sataa tässä lasten oltua pieniä, minä kotona. Kun sitten lähdin kouluun ja siellä pikkujoulut , sain kuulla olevani lutka. :/ Toinen reissuni oli kouluun myös liittyvä ja sama juttu, lutka ja huora ja ukkojen panopuu sain kuulla olevani... Joillakin miehillä vaan omat kulkemiset ymmärretään ja vaimonkin pitää ymmärtää, mutta vaimon menot on huoraamista. Tympäsee tuommoinen! Mutta en niin lutka kuiteskaan, että nimittelyn jälkeen enää tuolle ukolle antasin! Homehtukoon koko värkki, ei se mukavaa kohtelua koskaan saanutkaan.. :/
En minäkään kyllä värkkiäni antaisi miehelle, joka on minua kutsunut huo*aksi... Jonkin näköinen itsekunnioitus pitää olla.
Huorittelu ja muu henkilöön kohdistuva solvaaminen.
Mielestäni asioiden mentyä tuolle asteelle ovat kadonneet myös yhdessä elämisen edellytykset.
Ei ole koskaan ollut tarvetta eikä käynyt mielessänikään mutta vaimoni on niin temperamenttinen, että kertaherjaaminen saattaisi riittää.
Ainakaan komatta hän ei olisi kuuntelemassa.
Lapsellinen käsitykseni on, että naiset jotka toistuvasti suostuvat olemaan herjojen kohteina ovat jonkin sortin omaehtoisia marttyyrejä!
Ei ulkopuolinen, tai edes tuttava maallikko pysty mitään vakavasti otettavaa vinkkiä antamaan edes kasvokkain, saati sitten näillä palstoilla.
Pari tapausta tuttavapiiristämme.
Rouva ei liikahda yksin mihinkään eikä koskaan.
Alkuun kuvittelimme miehen jarruttelevan mutta useiden vuosien tuntemisen perusteella olemme todenneet tilanteen olevan täysin rouvalähtöisen.
Hän haluaa tällä tavoin tehdä itsensä korvaamattomaksi ja sitoa miehensä liikkumista.
Keskinäisen keskustelun ja sopimisen jälkeen kävi toisen pariskunnan rouva viikon matkalla Ibizalla ala-asteikäisen poikansa kanssa.
En tiedä oliko tuo vain patoutuneita tunteita laukaiseva tekijä mutta tuon jälkeen ei ko. suhde palannut ennalleen.
Herra ei voinut sulattaa asiaa vaikka oli "luvannut" lähdön.
Kyse oli keskikoulun aikaisesta, hyvästä kaveristani ja olimme jatkuvasti perheinäkin kanssakäymisessä.
Ps. Vuosia myöhemmin ko. rouva kävi suorasanaisesti tarjoamassa itseään minulle väittäen, ettei hänen miehensä ole vuosiin koskenut häneen ja kertoi ukkonsa sillä hetkellä, lauantai päivällä, makaavan humalassa asuntovaunussa.
Ulospäin esitettiin sopuisaa, rakastunutta pariskuntaa!
Minä en usko koskaan, keneenkään, missään parisuhteeseen liittyvässä asiassa.
KAIKILLA pitää olla omaa aikaa. Pidä omaa- / tyttöjeniltoja silloin tällöin.
Minun entinen mieheni oli samanlainen. Elämäämme kuului kaikki tässä ketjussa annetut tuntomerkit. Lisäksi hän oli erittäin aggressiivinen. Sanon: " Juokse kauas, jos tiedät, mikä on sinulle ja lapsillesi parasta!"
Minusta ongelmasi ei ole se, että miehesi ei anna sinun mennä. Vaan se, että hän on sairaalloisen mustasukkainen, joka on sairautta. Se ei ole millään lailla välittämistä toisesta. Aivan kuten melkein jokainen tässä ketjussa, uskon minäkin että miehelläsi on suhde/suhteita. En usko hetkeäkään, noita "äijien reissuja" ja pahimmat pettäjät juttelevat sinulle puhelimessa vaikka siinä olisi toinen nainen vieressä. Tuollaisiin ihmisiin, jotka ovat usein poissa kotoa ja vaatii sinua olemaan, ei voi luottaa. Kai ymmärrät sen?
Sinun pitää olla vahva, jo lastesi vuoksi! Millaisen kuvan annat lapsillesi, jos isä on poissa kotoa? Ihmettelen vain. Jos olet nuori, sen ymmärrän, että haluat uskoa. Iän karttuessa, et ole enää niin sinisilmäinen, että uskot kaiken, vaikka toinen sinulle itkien kaikki kieltäisi. Elämässä ei saa olla kyyninen, mutta ei myös tyhmäkään. Itseä pitää suojella ja sinun tapauksessasi vielä lapsia.
Tiedän, että on muotia nuorten keskuudessa kutsua toista narsistiksi, mutta myös moni tällainen aito tapaus jää diagnosoimatta. Käsittääkseni usealla tällaisella mustasukkaisella ihmisellä jotain myös tällaisia piirteitä. Ja voin sanoa, että sellainen tapaus, ei ilman diagnoosia ja hoitoa, ole kykenevä rakastamaan ketään ihmistä aidosti.
Tämä ei koske pelkästään Ap:n tilannetta vaan on varoituksen sana kaikille, jotka elää tällaisessa suhteessa.
Tapapettäjä joka on vuosia, ehkä vuosikymmeniä pettänyt reissuillaan aktiivisesti eri naisten, varattujen ja sinkkujen kanssa, ymmärtää realistisesti kuinka monet naiset on uskottomia ja antaa helposti miehille. Hän pelkää, epäilee ja siksi uhkailee ja mitä vaan, jotta oma vaimo ei tekisi samaa kuin ne muut naiset, joiden kanssa hän itse pettää. Uskollinen sinisilmäinen petetty, joka ei ymmärrä pettäjien todellisuudesta yhtään mitään, ihmettelee puolisoaan joka näyttää hänestä sairaan mustasukkaiselta..
Puolisoni ( vaimoni ) lähtee huomenna "omille menoilleen".
Aamulla vien hänet rautatieasemalle ja nyt, poikkeuksellisen lyhyen "oman menon" jälkeen, noudan hänet asemalta perjantai iltana.
Ei ole ensimmäinen "oma meno" mutta on lyhyimmästä päästä.
Kyllä tämä on täysin normaalia. On ollut sitä aina.
Minulla oli "omia menoja" puutteen torjunnan merkeissä vuosikaudet kuten monella muullakin, niiden aiheuttamatta mitään kummempia mielenliikkeitä kuin korkeintaa huonoa omaatuntoa hoitamatta jääneiden kotiasioiden vuoksi.
Kiitos mielenkiintoisista kommenteista...
herätti taas paljon ajatuksia...tai vahvisti ehkä niitä entisiä...
Joku ehdotti että ota ja mene...mutta ongelma on siinä että mies tietää "mistä narusta" kannattaa vetää ja jos ilmoitan lähteväni illalla johonkin niin hän saattaa sanoa että voi hänelläkin olla menoja ja lapset jää sitten keskenään...eli hän käyttää hyväksi "äidin velvollisuudentuntoa" ...
Tätä on vaikea selittää eikä kukaan "normaaliliitossa" valttämättä asiaa ymmärrä ...:-)
Enkä ole tosiaan enää vuosiin epäillyt että miustasukkaisuus liittyisi rakkauteen tai edes välittämiseen...itsekkyyteen pikemminkin!
On varmasti aivan normaalia olla tuollaisia omia menoja. Eikä se haittaa, jos toisen menemistäkään ei estetä. Mutta AP:n tapauksessa hänen elämänsä on erittäin rajoittunutta ja miehellä esiintyy sairaalloista mustasukkaisuutta, joten suhdetta ei voi verrata teidän suhteeseenne. Teillä kahdella tuntuisi olevan normaali luottamus suhteessanne, kun taas AP:n suhteessa sitä luottamusta ei kummankaan puolelta.
Mustasukkaisuus on nimenomaan henkistä väkivaltaa. Jos miehesi kiristää sinun menojasi sillä, että jonkun täytyy vahtia lapsia... niin uskotko, että miehesi välitää sinusta ja lapsista lainkaan?
Aiotko todella jatkaa tuollaisessa liitossa taloudellisten syiden, työn ja lasten vuoksi? Koska kukaan noista edellämainituista ei arvosta sitä, että heidän äitinsä on henkisesti alistettu. Miten kukaan voi olla perheessäsi onnellinen, jos mies pitää ylivaltaa ja sinä kärsit?
Kun ei tiedä taustoja ja käyttäytymistä.
Tunnistan itsessäni ärsyyntymisherkkyyttä. Jos liittomme alkuvaiheeessa vaimoni olisi alkanut huomauttelemaan menoistani joita jäi poikamiesajoilta niin luultavasti olisin lisännyt vauhtia.
Mutta ei sanallakaan, ei koskaan, ei edes vihjannut siihen suuntaan.
Ylimääräiset menot karsiutuivat muutamassa kuukaudessa pois itsestään.
Ap:n tapauksessa emme tiedä millaista mielipiteiden vaihtoa on ollut aikaisemmin, ja kumman taholta.
Uskon, että aina ( ainakin melkein ) on kyseessä vuorovaikutus jossa jossakin vaiheessa on syntynyt väärinkäsityksiä, suuntaan tai toiseen, ja tilanne on päässyt ajan myötä kärjistymään.
Puhun aina yksikön ensimmäisessä persoonassa koska en osaa syvällisesti filosofoida asioita vaan etsin yhtymäkohdan omasta elämästä ja kokemuksista.
69/65, olet ihan oikeassa, tottakai puolisoilla pitää ja saa olla omia menoja, sehän on normimeininkiä.
Mutta on eri asia, pelaako luottamus ja ollaanko mennessäkin uskollisia. Vielä eri asia on, jos luotto pelaa, ja silti toinen menoillaan pettää. Vaikuttaisi että pettäisit vaimoasi ja ilman todellista tietoa, oletat vaimosi pettävän myös sinua? Jos näin, ette ilmeisimmin puhu mitään ja myös anonyyminä täällä sinä vähän kiertelet Mikäs siinä, mutta suora avoin puhe, tai edes tosiasioiden tunnustaminen, edes itselle, voisi auttaa onnellisempaan elämään,
Merkillisen päättelysilmukan omituinen tulos!
Voi voi. Itse en olis hetkeäkään suhteessa jossa ei saa mennä omille reissuilleen ja harrastuksiinsa.
Kokemuksen perusteella ne ihmiset, jotka eniten vouhkaa uskollisuudesta ja epäilee toista osapuolta pettämisestä, on usein itse pettäjiä.
Sanot sen menon vast sitten kun olet jo pukeutunut ja noin 5 minuuttia ennemmint tai huudat ovelta että hoidappa lapset kun minulla on nyt menoa ja se siitä. Jos mies meinaa jättää laspet keskenään niin sitten jättä ja sehän on miehen vikä kun asioita selvitaa ja se siitä.
Kyllä olet naimisissa väärän ihmisen kanssa, jos sinun pitää perua työjututkin sen vuoksi, että olisit yötä siellä. Tosin meillä mies oli aina laittamassa minua joka paikkaan. Kai yritti jotenkin kompensoida sillä omaa pettämistään. Sai syyn juosta vieraissa.
Meillä vaimolla on jatkuvasti työ ja harraste menoja mutta mököttää minun menemisistä.
Tässä onkin vierähtänyt aikaa aloituksesta...
monen sattuman kautta päädyin kokeilemaan kunnan asuntojonoa ja perheneuvolan tapaamisessakin kävin...yllättäen sain asunnon ja nyt ollaan lasten kanssa asuttu pari viikkoa keskenämme...
ilmoittaessani muutosta "helvetti" pääsi irti...mies raivosi muutaman päivän...sitten yhtäkkiä hän ilmeisesti pelästyi että menettää kontrollin mun tekemisistä ja alkoi rakkaudentunnustukset ja katuminen...
melkoinen syksy takana mutta ehdottomasti kannatti...näin hyvä ja vapautunut fiilis ei ole ollut vuosiin!
Onnittelut ap:lle ! Nyt vaan valoisampaa tulevaisuutta kohti:-)
Onnea ap:lle!!! toivottavasti kaikki on jo takanapäin?
Onnea ap:lle!!! toivottavasti kaikki on jo takanapäin?