Tervehdys
Olen tässä huomannut sellaisen asian, että naiset joilla on lapsi/lapsia valitsevat miehensä yllättävän usein sillä perusteella onko miehellä lapsia vai ei. Siis, jos ei ole, ei kelpaa riippumatta siitä, millainen henkilö muuten on kyseessä.
Itse olen 42v. mies. Työssäkäyvä, savuton, en juurikaan juo, harrastan paljon liikuntaa, arvostan perhettä ja omaan muutenkin kohtalaisen terveet elämäntavat, joten uskallan väittää kuuluvani parhaiten säilyneeseen neljännekseen ikäluokassani. En ole peräkamarin poika ja minulla on ollut naissuhteita mutta tilanteeni nyt vain on se, että minulla ei ole lapsia.
Kuitenkin olen jo useaan kertaan törmännyt tuohon edelliseen. Ei ole lapsia, siis ei kiitos.
Vastatkaapa naiset olisiko siis parempi, jos olisin naisia ja lapsia hakkaava työtön juoppo, kunhan vain olisi se joskus kännipäissä alulle pantu lapsi kuin, että olen se, mikä nyt olen?
Toinen asia on tietenkin se, että lapsettomien mielestä olen tietenkin liian vanha mutta se on eri asia se.
Olen tässä huomannut sellaisen asian, että naiset joilla on lapsi/lapsia valitsevat miehensä yllättävän usein sillä perusteella onko miehellä lapsia vai ei. Siis, jos ei ole, ei kelpaa riippumatta siitä, millainen henkilö muuten on kyseessä.
Itse olen 42v. mies. Työssäkäyvä, savuton, en juurikaan juo, harrastan paljon liikuntaa, arvostan perhettä ja omaan muutenkin kohtalaisen terveet elämäntavat, joten uskallan väittää kuuluvani parhaiten säilyneeseen neljännekseen ikäluokassani. En ole peräkamarin poika ja minulla on ollut naissuhteita mutta tilanteeni nyt vain on se, että minulla ei ole lapsia.
Kuitenkin olen jo useaan kertaan törmännyt tuohon edelliseen. Ei ole lapsia, siis ei kiitos.
Vastatkaapa naiset olisiko siis parempi, jos olisin naisia ja lapsia hakkaava työtön juoppo, kunhan vain olisi se joskus kännipäissä alulle pantu lapsi kuin, että olen se, mikä nyt olen?
Toinen asia on tietenkin se, että lapsettomien mielestä olen tietenkin liian vanha mutta se on eri asia se.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eipä ole lapsia minullakaan, avokin muksut tosin oli 5 vuotta saman katon alla, joten jotain lapsista ja niiden kanssa arkena olemisesta tiedän, mutta en varmaan kelpaa tän takia sitten, kun eihän mun taustoja muut tiedä.
Miten niin lapsettomien mielestä olet liian vanha?
Eiköhän niitä lapsettomia naisiakin löydy suurin piirtein omasta ikäluokastasi.
Vai onko tilanteessasi kyse nyt siitä, että etsit huomattavasti itseäsi nuorempaa kumppania? Et siis kelpaa nuorille äideille etkä nuorille lapsettomillekaan?
En etsi itseäni huomattavasti nuorempaa. Olen seurustellut itseäni 11 vuotta nuoremman kolmikymppisen kanssa ja jotenkin maailmamme eivät kyllä kohdanneet. Yhdestä tapauksesta ei voi yleistää mutta kyllä muutkin tutut vastaavan ikäiset tuntuvat jotenkin liian nuorilta.
Lapsettomien mielestä liian vanha, koska asun pohjoisempana enkä isossa kaupungissa ja jotensakin se menee niin, että ikäluokassani ei juuri lapsettomia ole. Lapsettomat ovat sitten nuoria.
Sopivassa tapauksessa voisin kyllä muuttaakin mutta jokainen haluaa tietysti kumppanin ensisijassa läheltä.
Miksi ihmeessä haluaisit jonkun yh:n aisuriksi?
Kyselee kolmevitonen mies, jolla ei myöskään ole lapsia, vaikka naissuhteita on ollut, ja joka ei todellakaan halua jotain poikinutta mammaa, joka pitäisi minua pilkkanaan niiden toisen miehen lasten avulla.
No sä oletkin vasta kolmevitonen. Odotahan, kun tulee kymmenisen vuotta lisää mittariin ja naikkoset alkaa nauraa papalle :)
Mistä sinä vetäisit vertailukohdaksi naisia ja lapsia hakkaavan työttömän juopon? Voihan sitä kärjistää, mutta kirjoituksesi on kokonaisuudessaankin ihan liian mustavalkoinen tosissaan otettavaksi.
Minä en missään tapauksessa haluaisi kumppania, jolla on lapsia tai joka haluaa niitä. Muista en sitten tiedä.
Kärjistin tarkoituksella, koska usein ainut asia, mikä on tuntunut ratkaisevan on oma lapsi. Siis onko sitä vai ei. Kaikki muu on tuntunut olevan yhdentekevää.
Hiukan kärjistetyt vaihtoehdot tarjosit, mutta itselleni ei ole merkitystä sillä, onko miehellä lapsia vai ei eli lapseton mies kelpaa siinä missä lapsellinenkin.
Tärkeintä on se, miten ajatusmaailmat kohtaa miehen kanssa. Arjen kuviot saadaan kyllä asettumaan, jos rakkautta riittää, olipa niitä lapsia mukana kuvioissa tai ei.
Lapset ovat kuitenkin iso asia ja heidät tulee ottaa huomioon heti suhteen alkumetreiltä lähtien. Moni lapsellinen saattaa ajatella, että on helpompaa, kun kummallakin on lapsia jo entuudestaan niin molemmat ymmärtävät sen, että lapset tulevat aina ensin. Sairasta lasta jäädään hoitamaan kotiin, vaikka olisi miten mahtavat treffit tiedossa jne.
Jotkut taas ehkä ajattelevat, että lapsiluku on jo täynnä eivätkä halua ottaa riskiä, että uusi kumppani jossain vaiheessa päättää haluta lapsia.
Itse olen 34-vuotias, pitkästä suhteesta n vuosi sitten eronnut ja minulla on yksi lapsi. Minulle on tärkeää, että tuleva kumppanini hyväksyy myös lapseni osaksi elämäänsä. Ei isänä (sellainen on jo), mutta joka tapauksessa tavallaan osaksi perhettään. En kaipaa mitään viikonloppusuhdetta, vaan jos joskus löydän miehen, toivoisin ns normaalia perhe-elämää
Ulkonäön perusteella naiset valitsee miehen ja jos on rahaa nin se kans merkitsee naiselle paljon.
Sä yksinkertaisesti kiinnostus ihan vääränlaisista naisista.
Näinhän se täytyy olla. Mitenkähän oppisin?
Tuohon en osaa neuvoa mitenkään. Kai se on niin, että joilalkin on vientiä ja joillakin ei ole ollenkaan.
Näinhän se menee. Pitää vissiin vilkasta peiliin joku päivä :o)
Tuskin kuitenkaan olet haukkumisia siitä lapsettomuudesta saanut. Lapseton nainen leimataan lapsia inhoavaksi ja itsekkääksi hyvin usein, on paha asia jos on elänyt työlleen ja nauttinut siitä. Onneksi kuitenkin tuttavapiirissä ystävättäriä, jotka tehneet minunkin osuuteni tuolla saralla, ei jää maapallo siltä osin vajavaiseksi;-)