10 vuotta katunut ja itkenyt lähes päivittäin, en osaa eteenpäin,aina vaan mietin sitä että halusin eroon...ahdisti jotenkin suhde, käyttäydyin häntä kohtaan niin että hän ei pitäisi minusta enää.... sitten tuli eri ajatukset ja halusin takaisin, olin yhtä-äkkiä hirviö hänelle vaikka olin ennen sitä maailman tärkein asia maailmassa, hän pääsi eteenpäin josta olen ylpeä ja onnellinen...se toinen puolikas jäi yksin junnaamaan suohon josta ei ole poispääsyä...aina vaan alaspäin.
ps.
rakastan sinua ikuisesti ja aina "pikkuinen" nainen
ps.
rakastan sinua ikuisesti ja aina "pikkuinen" nainen
Vastaukset 2
Vanhimmat
voisin olla tuo tarinasi pikkuinen nainen (vaikken tietenkään ole, mutta kuvitellaan hetki niin).
Ensirakkauteni kohteli minua ihan paskasti. Jotenkin vaistosin ja tunsin, että hän rakastaa (vaikka hän silmiin katsoen sanoi ettei rakasta). Ja tämän vaistoni varassa roikuin vuoden tai ehkä kaksikin ihmisessä, joka vastasi puheluihini kun tahtoi ja tuli käymään kun halusi... Kivusta huolimatta olin rakastunut ja pienet murusetkin tekivät minut onnelliseksi.
sitten sain kerättyä itseni kasaan ja teeskentelin uskovani ettei välillämme ollut mitään. Lopetin roikkumiseni ja jonkun ajan päästä hän alkoi soitella perään. Mutta taika oli jo haihtunut. Ajattelin, että oikean ihmisen kohdatessaan uskaltaa rakastaa kun sen aika on, uskaltaa elää... joten päättelin, että olin ollut hänelle kuitenkin väärä ihminen.
Lopetin vastaamasta puheluihin ja toivoin että hän katuisi.
Sittemmin, vuosia jälkeenpäinkin, hän tulee joskus uniini. Mutta en kyllä enää toivo hänen katuvan tai kärsivän, toivon hänen olevan onnellinen tahollaan. Muistelen joskus sitä aikaa niinkuin nuoruutta kai muistellaan: lämmöllä ja "ymmärtäväisyydellä", pienellä kaiholla. Joskus olen toivonutkin, että hän tulisi kadulla vastaan mahdollisen perheensä kanssa, jotta näkisin hänellä menevän hyvin... ei ole tullut.
Olet rakentanut naisestasi haavekuvan, joka ei kestäisi todellisessa elämässä. Aika ja saavuttamattomuus tekee sen. Tee päätös unohtaa tuo ihminen ja anna muille ihmiselle mahdollisuus tulla sydämeesi. Et tulisi hänen kanssaan onnelliseksi kuitenkaan.