enää huvita häntä tavata? Minulla yksi, joka muuttunut aivan täysin. Hän ei koskaan enää kysy mitä minulle kuuluu, ja höpöttää vain omista asioistaan. Hänen elämänsä on se mistä pitäisi keskustella ja hänen lapset ja kuinka hänellä on niin hyvä mies ja hänen lapset ovat reippaimpia ja ahkerimpia ja ihanimpia ja hänellä ei ole aikaa mihinkään ja hänellä on kiireitä yms... jos jotain yritän kertoa myös omista asioistani, niin vastaus on "niin,niin,joo" ja kohta jokin kysymys joka paljastaa ettei hän kuunnellut pätkääkään..... puhuu taukoamatta.
välttelen tapaamista hänen kanssaan, mutta pakko välillä tavata. Olen jo valmiiksi väsynyt tapaamispäivänä.
välttelen tapaamista hänen kanssaan, mutta pakko välillä tavata. Olen jo valmiiksi väsynyt tapaamispäivänä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
välit poikki vaan, tuollainen itsekeskeinen paska ei ole ystävä. Hän pitää sua vain kuuntelijana ja kaatopaikkana sekä mainostaa omaa ja perheensä erinomaisuutta.
Kokeile olla vastaamatta mitään ja aloita aina joku oma juttusi, kun saat puheenvuoron tai puhu päälle, niin huomaat, että pääset mokomasta hyvin pian eroon. Tuon tyyppiset ihmiset kun ei kestä, jos ne ja niiden asiat ei ole keskipisteenä kokoajan!
Hän vie kaikki voimasi ja energiasi ja tuottaa pahan olon, ei siis ole ystävä, alkuunkaan!
Mullakin oli pitkään hyvä ystävä,sitten sairastuin vakavasti,ja kuulin ystäväni juoruilleen asioistani ja sairastumisestani usealle taholle,vieläpä itse kertoi puhuneensa.Sitten tämä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ystäväni meni takaisin työelämään,eikä hän voi ymmärtää etten minä kykene enää palaamaan työhöni,vaan jankkaa aina kun törmätään,miten minäkin voisin tehdä samaa työtä kuin hän.Mutta kun en ole siihen terveyteni takia kykenevä,enkä muutoinkaan kiinnostunut siitä työstä mitä hän tekee.Ja puhuu kaikki mitä kuulee ja näkee työssään,vaikka olisi vaitiolovelvollinen.Jotkut ystävät vain on parempi jättää taakse,ja etsiä nykyiseen elämäntilanteeseen sopivia.Kriteerit ivat vain koventuneet vuosien myötä,vain harva kelpaa...monet käyttävät ystäviään häikäilemättömästi hyväkseen...
Mullakin mun paras ystävä teki täydellisesti selväksi ettei kiinnosta enää kaveruus. Ollaan oltu lapsuudesta asti todella läheiset ja kyseinen henkilö oli kuin sisko, maailman paras sellainen. Jotenkin kaikki muuttui sen myötä kun tämä paras ystäväni tapasi miespuolisen ystäväni.. Ja siitä se alamäki sitten alkoi.
Luulin tosissani että merkitsen omalle parhaalle ystävälleni jotain, sillä olimmehan olleet ystäviä jo montamonta vuotta, mutta sitten alkoi tapaamisten peruutukset, lupausten pettämiset, ja tämä kuuluisa "en voi tehdä näin tai noin koska mies kieltää.."
Hetkeksi välimme viilenivät kunnes saimme korjattua monien mutkien kautta välimme ja hetken taas kaikki oli hyvin. Olimme taas ne parhaat ystävykset jotka ei voi toisistaan luopua, mitä tahansa tuli, mutta taas toisin kävi.
Olimme suunnitelleet tekevämme yhdessä vaikka mitä, mutta koskaan kahdenkesken emme enää päässeet mihinkään miehen roikkuessa aina mukana ja ystäväni oli sitä laatua joka ei osaa sano ei, koska ei uskalla riidellä miehensä kanssa. Kaikki sovitut ja luvatut asiat alkoivat taas olla hälläväliä ja aina olin itse se joka tätä kaveruutta piti pystyssä. Nyt kuitenkin viimeinen pisara oli kun kerrankin oltaisiin päästy yhdessä menemään, mutta mies sai 12h ennen ylipuhuttua ystäväni ettei lähtisikään kanssani minnekkään, sillä mitä hän silloin tekee. Ainoa ilmoitus oli että "tiedän että tää loukkaa, mutta ei voi mitään"
Sanoin viimeiset sanani ja laitoin ystävyytemme poikki. Entistä parasta ystävääni tämä ei tippaakaan haitannut vaan oli ihan mielissään. (ja niin varmasti oli tämän mieskin)
Tällä hetkellä jokainen entisen parhaan ystävät ovat kaikonneet tämän ympäriltä, ja vain koska tämän ystävän mies on kieltänyt olemasta kenenkään muun kuin hänen kanssaan.
Tällä hetkellä eniten kaduttaa että edes tutustutin nämä kaksi ihmistä toisilleen kolme vuotta sitten, sillä ennen ystäväni oli maailman ihanin ja ajatteli aina ensin muita, mutta nyt vain itseään ja miestään. (samaa mieltä ovat ystäväni vanhemmat, ja jopa entisen ystäväni miehen vanhemmat, entiset ystävät ja sisarukset ja lista jatkuu...)
=> koska tämän ystävän mies on kieltänyt olemasta kenenkään muun kuin hänen kanssaan.
Kurkkaa tämä:
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsisti_kodin_valtiaana/
"Parisuhteessa narsisti on kuherrusvaiheen jälkeen laskelmoiva, kylmä ja välinpitämätön kumppaninsa tarpeista. On tavallista, että narsisti saa kumppaninsa luopumaan vaivihkaa ystävistä, sukulaisista ja harrasteista manipuloinnin ja painostuksen avulla."
Kuulostaapa tutulta,hänen yhden lapsen menestymisistä kokeissa,harrastuksissa pitäisi koko maailman tietää.Kun minä iloitsen jostain Ihan pienestäkin lapseni jutusta,käännetään selkä ja puhutaan että minä kehun aina itseäni ja onnekkuuttani. Jestas ,minä iloitsen mielelläni KAIKKIEN lasten onnistumisista,oli se lapsi naapurin ja kumminkaiman. Olen alkanut vakavasti epäilemään että tämä ihminen on pahemmanlaatuinen narsisti.Ei normaali ihminen leiki superhyvää ystävää toisena päivänä,ja seuraavana arvostele esim asuinaluettamme että "mä en ikinä vois asuu..." jne.Jokainen meistä tekee omat valintamme, taitaa vain olla niin että tämä ihminen katuu muutamaa elämänsä valintaa nyt ja purkaa pahaa oloaan läheisiinsä.Voi kumpa joku ilkeisi hänelle sanoa että nyt LOPETA muiden kiusaaminen ja elä elämääsi ,aidosti elämästä nauttien.