Miten rakennetaan luottamusta uudelleen pettämisen paljastuttua? Oma avioliittoni kariutui puolison pettämiseen. Erosimme. Nyt harkitsemme uudelleen aloitusta. Ex-puoliso on halukas etenemään uuteen avioliittoon vaukka heti. Minä epäröin. Pelkään, että asioita on sittenkin jäänyt kertomatta ja että niitä voi sitten tulla esiin uuden aloituksen jälkeen. Vanha historia kummittelee takaraivossani. Millä keinoin luottamusta saisi takaisin, pelkkä puhe kun ei riitä?
Luottamusta lisää
Kahden vaiheilla
21354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mitenkään. Luottamus menetetään vain kerran. Turha tuhlata elämäänsä pettävien ihmisten kanssa.
On ihan totta, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Monet ovat kuitenkin pystyneet palauttamaan takaisin luottamusta sen verran, että parisuhde on saatu uudelleen toimimaan. Meillä on kaikesta huolimatta vielä molemmilla tunteet tallella, ja uusi alku on mahdollisuuksien rajoissa. Pettämisessä on kyse heikosta itsetunnosta ja elämänhallinnan puutteista. Niitä korjaamalla voidaan luottamustakin parantaa. Terapiassa olemme olleet, avoimuutta olemme yrittäneet lisätä, samoin yhteistä tekemistä. Millä muilla tavoilla luottamusta voisi rakentaa? Onnistuneiden ja epäonnistuneiden kokemuksista olisi hyvä saada täällä tietoa.
No eipä tuohon mitään takuuvarmaa reseptiä ole. Ei riitä, että pettänyt osapuoli osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen, vaan petetynkin on opeteltava luottamaan, pala palalta ilman, että koko ajan epäilee toista. Avoimuus asioissa on hyvä pohja. No, sama voi tapahtua uudelleen tai olla tapahtumatta, sitä ei voi tietää. Mitään ei saa ilmaiseksi ja "turvallisesti", mutta mitään ei myöskään saa, jollei uskalla.
Sanot, että kyse on heikosta itsetunnosta ja elämänhallinnan puutteista... Kuulostaa sivullisen korvaan vähän kliseiseltä selittelyltä, koska pettäminen on aina kuitenkin tietoinen päätös, vaikka muuta väitetään ja yritetään saada tekoa näyttämään jollain tavalla "siloisemmalta". Itse kohtelin mielestäni exääni hyvin, kunniottavasti ja arvostavasti, mutta sekään ei estänyt häntä pettämästä tilaisuuden tultua. En oikein lopultakaan ymmärtänyt, miten voikin olla niin kovin vaikeaa sanoa yksinkertaisesti "ei" houkutukselle...
Mun mielestä pettämistä ei voi selittää millään. Ei heikolla itsetunnolla eikä elämänhallinan puutteella. Ihminen tekee ihan itse päätöksen pettää, tekee sen omasta halustaan. Miksi ei pettäjällä riitä pokkaa tunnustaa, että petin kun panetti ja vierasta teki mieli yms?
Tietenkin ymmärrettävää, että petetty haluaa selityksen tapahtuneelle. Monesti on kuitenkin niin, että pettäjä kertoo vain sen, minkä tietää petetyn haluavan kuulla. Ja jokainenhan omaa itseään puolustaakseen selittää vaikka mitä.
Mulle ei kyllä mene läpi enää mikään selitys. Ei edes joku mielen sairaus, joka sai pettämään. Eikä riitä, että pettäjä teoin ja sanoin osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Myös petetyn pitää oppia luottamaan, mutta olemaan samalla vähän varpaillaan, että se voi sattua milloin vaan uudelleen. Seuraavalla kerralla ei putoa niin korkealta ja kovaa. Mä en oppinut. Ja ero tuli.
"Pelkään, että asioita on sittenkin jäänyt kertomatta"
Kohtaa pelkosi ja käsittele ne. Voisitko avata tätä pelkoa exällesi ja pyytää häntä vihdoinkin, avoimesti kertomaan koko uskottomuushistoria.Pohdi yhteistä menneisyyttänne ja kaikkea siihen yhä liittyvää epäselvää. ja kysy exältäsi vastaukset noihin epäselvyyksiin.
Jos et saa avointa ja rehellistä vastausta,et voi koskaan luottaa, sillä pelko on aina olemassa. Älä usko, luottavaisena ilman tietoa tosiasioista. Puhu exällesi suoraan ja kerro, että luottamusta et saa, jos et saa oikeellisia, luotettavia ja selittäviä vastauksia kaikkeen mikä jäi aiemmin epäselväksi hänen uskottomuuteensa liittyen.
Katuvat pettäjät haluavat innokkaasti takaisin, mutta eri asia on, haluavatko he itse muuttua ja onko heille todellinen aie rakentaa liitto uudestaan uudelle elämäntavalle, rehellisyydelle ja avoimuudelle. Jos tällaista tahtoa ei ole, pettäjä ei ole luotettava koskaan. Sen sijaan hän käyttää "unohda jo mennyt" tms epämääräisyyksiä, niin kuin aina ennenkin. Jos miehesi oli peräti tapapettäjä, ts. hänellä oli monia vuosia lukuisia kertapanoja ja kakkosia, totuuden esillesaaminen on lähes mahdotonta, eli älä ota.
Voi yrittää, myös terapiassa, mutta älä mene yhteen takaisin ennen kuin olet sydämessäsi varma toisen avaoimuudesta.
Nuo ns. avoimet ja rehelliset vastaukset ja avoimuus ja paljon puhuminen ja yhteinen aika on ihan kliseistä sanahelinää. Tiedän pariskunnan jossa mies jäi kiinni useita kertoja pettämisestä, vaimo uskoi aina miehen valheita, joka kerta oli muka viimeinen. Mies lähetti kakkosilleen sähköpostia ja tekstiviestejä ja soittoja joissa kehui vaimoaan ja haukkui kakkosiaan, kumotakseen ihan kaikki vaan seuraavilla sähköposteilla ja viesteillä ja soitoilla. Vaimo uskoi ja uskoo ihan kaiken ja kehuu tietävänsä nyt kaiken kun mies on muka "kertonut avoimesti asioista". Oikeammin, vaimoa ei ole koskaan pistetty havalla pahemmin kuin nyt. Jokainen taaplaa elämällään miten parhaaksi näkee ja jos sua ei yksi pettäminen satuttanut tarpeeksi niin ainahan voit antaa äijälle mahdollisuuden pettää uudestaan. Tyhmää se kuitenkin on kun on rehellisiäkin ja uskollisia miehiä.
Miten tuossa sun tarinassa, joko vaimon silmät ovat avautuneet, joko hän tietää miehensä kakkoshaukkumiskampanjan olleen vain hänelle tehtyä huijausta?
AP:lle, en kyllä heti laittaisi kirvestä kaivoon, kannattaa yrittää, ihan avoimin kortein, puolin ja toisin. Mutta ehkä nyt ei ihan heti kannata vihille marssia....
"Nuo ns. avoimet ja rehelliset vastaukset ja avoimuus ja paljon puhuminen ja yhteinen aika on ihan kliseistä sanahelinää"
Olet aivan oikeassa. Pettäjät osaavat puhua paljon, mutta yleistä sanahelinää "joo mä petin oon niin pahoillani ilman todellista asiasisältöä ja tietenkin kaikenlaista rakastan ja kadun syvästi -puhetta, vedoten puheissaan petetyn tunteisiin paljastamatta menneisyyttä. Mutta eri asia on käydä läpi avioliiton menneet tilanteet, missä oli silloin kun väitti olleensa tuolla, missä tapasi kakkosen ja koska, pyytää tiedot kaikista keiden kanssa on pettänyt, myöss kuinka usein kertapani ja missä, keiden yhteisten tuttujen kanssa, koska uskottomuus alkoi, ketkä kaikki tietävät jne jne. Selviä, oikeita vastauskia tällaisiin kysymyksiin pitää tulla, että voi luottaa toisen tunnustaneen nyt.
Jos sen sijaan saa edelleen samoja valheita tai väistöjä erittäin tarkkoihin kysymyksiin, niin tietää, että eipä ole muuttunut.
..kysyin exältä mikä oli kakkosen koiran nimi (oli suhteillut kakkosen kotona n. 6kk) ja kun vastaus on "Emmä tiedä" niin joutuu toteamaan, että valehtee yhtä hyvin ja liukkaasti kuin aina ennenkin
..lisää esimerkkejä tiedän, että kakkosellas on kolme lasta ja kun vastaus oli vai kolme ja epävarmaa hehhetystä, niin valehteli ja jatkoin ja luettelin lapsukaisten nimet, valehteli päin naamaa, ettei tiedä niistä mitään. Juuri tuosta näkee, miten tyhmäksi pettäminen tekee ihmisen. Ja tämän valehtelijan selityksissä kakkonen/kakkoset pyörii kuvitellen, että valehtelu loppuu, kun puoliso vaihtuu.
Totta tuo: meidän tapauksessa tein nuo kysymykset ja sain kyllä vastaukset. Osan vastauksista olen sitten tarkistanut muuta kautta ja en ole valheita havainnut.
Vaimo on edelleenkin totaalisokea miehen suhteen, ei tiedä eikä ymmärrä että kaikki oli vain hänen silmiään varten eikä edes tajua että mies pettää nykyään vielä pahemmin.
Se yksinjäämisen pelko on niin iso peikko. Sen vuoksi nämä vaimot eivät halua silmiään avata vaan sulkevat ne totuudelta.
Pettäjämiehellä on todella hyvät oltavat, miksi lähtisi näin rakastavan ja uskollisen vaimon viereltä. Ei se mies kyllä tässä liitossaan tunteiden vuoksi pysy. Uuden elämän aloittaminen on vain niin vaivalloista. Ero tulisi kalliiksikin, jos omaisuuttakin kertynyt, ilman avioehtoa. Mies ei muuta hevin yksinkään asumaan, nainen sen helposti tekeekin. Tosin saisihan kakkosista jonkun asumaankin varmaan.
joskus on niinkin, että palaava on nähnyt jo virheensä ja pysyy uskollisena hamaan kuolemaan saakka.
Joten suosittelen jonkinlaista seurustelun aikaa ja katsomista, onko tosissaan.
Sano faktat ja niiden pitää sitten olla järjellisä ja asiallisia.
Seurustelun ja yhdessäolon aikaa olen valmis kokeilemaan uudelta pohjalta. Mitään pakkoa ei ole, pärjään kyllä itsekseni ilmankin. Tiedän, että perusarki sujuisi ex-puolison kanssa hyvin, niin se sujui ennenkin. Uuteen aviolittoon en ole ryntäämässä, haluan katsoa asioita kaikessa rauhassa päivän kerrallaan. Oloni on nyt avioeron jälkeen vihdoin rauhallinen, enkä halua riskeerata mielentilaani millään uudella avioliiton kaltaisella virallisella sitoumuksella. Se kerran särkynyt luottamus ei enää ennalleen palaudu, sen tiedän. Puheen tasolla olemme käyneet asioita läpi moneen kertaan, ja vastaukset kysymyksiini olen saanut. Vaadin myös ex-puolisolta kirjallisen selvityksen pettämisestä, ja sen hän teki ja vahvisti allekirjoituksellaan. Nämä ja yhteiset terapiakäynnit ovat jonkun verran palauttaneet luottamusta, niin että ihan nollatasolta emme aloita.
Palattiin pettämisten ja eron jälkeen yhteen. Emme menneet naimisiin emmekä edes kihloihin vaan elettiin arkea. Säilytimme kaksi asuntoa. Se oli hyvä, joskin kallis, ratkaisu.
Luottamusta ei enää onnistuttu rakentamaan vaan suhde muuttui epäterveeksi mustasukkaisuudeksi. Molemminpuolin.
Olemme edelleen kuitenkin yhdessä, ja ulkopuolinen varmaankin arvelee, että olen sinisilmäinen ja uskon kaiken.
Mieheeni en enää luota ja mies uskoo että minulla on toinen, kostoksi hänelle. Mutta ei mulla ole ja sitä mies ei usko. Reipasta mustasukkaisuutta siis.
Loppupelissä puheilla ja anteeksi pyytämisellä ei ollut mitään merkitystä. Ne on vaan sanoja, pelkkiä sanoja. Tekojen pitäisi ratkaista.
Mies tyhjentää edelleen puhelimen tekstiviestit, pesee itse pyykit, puhuu puhelut niin että en kuule. Ei herätä luottamusta, ei, enkä ole edes ns. kyttääjä.
Päivä kerrallaan mennään. Enää en putoa korkealta ja olen varautunut uuteen ilmoitukseen toisesta naisesta. Talous on kunnossa ja velat jaettu puoliksi. Voin siis lähteä heti enkä romuttaudu. Ilmoitus tulee kuitenkin vielä joskus, se on varma.
Mies puhuu niin paljon, että saa naisen pyörryksiin ihastuksesta ja ilman tätä mieheni ei osaa elää. Naisten hurmaaminen voi kai olla eräänlainen harrastus. Jos pettää enemmän kuin yhden kerran. Suhde ei enää ole parisuhde.
Ja tämä ei enää sitä ole. Suosittelen kuiten kin mahdollisuuden antamista, mutta varaudu ihan kaikkiin tunneryöppyihin ja huolehdi itsestäi.
Hetken vielä tässä: kiitoksia kokemuksistasi! Tässä keskustelussa ei ole vielä tullut esille yhtään tapausta, jossa uudelleen aloitus olisi onnistunut. Sinun tapauksessasi vaikuttaa siltä, että miehesi ei ole tosissaan liikkeellä. Minkähän takia hän on edes osittain uudessa yrityksessä mukana? Toisaalta tiedän, että on myös onnistuneita uusia aloituksia. Se kyllä vaatii, että molemmat ovat aidosti mukana. Minä en hyväksyisi esimerkiksi sitä, että puhelin tai tietokone tai pankkitili olisi jotenkin suojattu niin, että kumppani ei näkisi kaikkia tapahtumia.
Tuttava perheessä erottiin kun lapset olivat pieniä. Muutaman vuoden jälkeen he muutivat takaisin yhteen. Onnistumisiakin siis tapahtuu.
Luottamuksen palautuminen on tosi vaikeaa. Itse sain tietää mieheni toisesta naisesta noin 5vko sitten. Olemme jutelleet paljon ja yritän luottaa mieheeni. Teimme selvät säännöt eli elokuun loppuun mennessä haluan tiedon jatkammeko avioliittoa vai eroammeko. Avioliittoa on takana 30v. Sanoin myös että jos jatkamme niin tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun minua petetään. Jos päädymme eroon niin en ota miestäni takaisin. Luottamukselle liiton pitää perustua. Mieheni on omien sanojensa mukaan katkaissut yhteyden kolmanteen ja sitä minä en tietenkään tiedä varmaksi mutta yritän uskoa häntä.
Jokainen ero on erilainen ja itsehän/yhdessä se päätös pitää tehdä. Naimisiin meno tuntuu kyllä aika radikaalilta. Tsemppiä sulle !
Oletko miettinyt, miksi ex-puolisosi on yht'äkkiä valmis vaikka heti uuteen avioliittoon? Meniköhän hänellä sukset ristiin jonkun toisen kanssa ja raukkaparka ei osaa olla yksin? Voittehan te seurustella, mutta älä naimisiin ryntää. Ihminen ei muutui kenenkään toisen takia. Vain omasta halustaan.
Jarrua nyt: Ihan samanlaisilla ajatuksilla olen tässä liikkeellä. Varovaisesti. Haluan nähdä tekoja, vaikka kuinka pieniä, joilla luottamus kasvaa. Esimerkiksi puhelimen viestien poisto ei ainakaan lisäisi luottamusta. Tai minulta suljettu sähköposti tai Facebook-tili. Tai torjunta, jos yllättäen haluan viime tipassa mukaan johonkin menoon. En halua olla koko ajan "iholla", mutta hänen on tässä tilanteessa pakko joustaa ja nöyrtyä.
Tärkeätä on mielestäni tajuta että hän on tehnyt väärin etkä sinä.
Petetty epäilee toista jatkuvasti mutta toivottavasti sitä luottamusta ajan myötä löytyy lisää. Itse annan toiselle tilaa ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Toista ei voi sitoa itseensä, sen olen oppinut tästä kriisistä jos en muuta. Mitään lupia en anna mennä jonnekin en ole antanut ennenkään. Olen sanonut että jos luotat itseesi niin mene.