Kuvailkaa niitä tunteita, joita kävitte läpi pettämisen tultua ilmi... Millainen oli alkushokki? Mitä tuli sen jälkeen? Entä osasitko epäillä etukäteen, miltä se tuntui? Millaiset on fiilikset jälkeenpäin?
Petetyn tunteet...
kyzymygziä
3294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensimmäiseksi tuli epätodellinen olo; tämä ei voi olla totta! Sen jälkeen tuli epätoivo, raivo ja itku... Kun asioiden laajuus selvisi ja tuli ero, seurasi alakulo, ahdistus ja koin olevani huono ja riittämätön nainen.
Erosta nyt vähän yli puoli vuotta, miehellä uusi nainen ja sama peli jatkuu edelleenkin. Nainen ei tiedä miehen pettävän. Mies roikkuu nettideiteissä...
Petetyksi tulemisen tunne oli hirveintä tähän astisessa elämässäni, ikää mulla jo yli 40. Luulin tämän miehen olevan elämäni rakkaus ja uskoin, että ollaan hautaan asti yhdessä. Eniten loukkasi se, kun jälkeenpäin tajusin miten laajassa mittakaavassa pettäminen oli tapahtunut ja kestänyt useamman vuoden.
En huomannut ajoissa niitä merkkejä, mitkä nyt tajuan aivan selvästi; kännykkä meni salasanan taakse, samoin tietokone, kännykkä kotona aina äänettömällä, viestit meni lukemaan nurkan taakse.. kondomit lompakossa, pari kännykkää, joissa eri prepaid-liittymät..
Minun olisi ollut helpompi hyväksyä satunnainen kännipano, kuin tällainen pitkään kestänyt selän takana touhuaminen. Yritimme vielä käryn jälkeen yhteiseloa, mutta kun luottamus oli menetetty, ei sitä enää saanut takaisin. Yritin luottaa ja uskoa, mutta miehen käytös ei muuttunut. Eron jälkeen sain selville, että touhut olivat jatkuneet loppuun asti..
Tällä hetkellä yritän kasailla kadotetun itsetuntoni rippeitä,käyn terapiassa ja yritän unohtaa.. päivä kerrallaan eteenpäin, muuta ei voi tehdä. Anteeksipyyntöä en ole saanut, emmekä ole minkäänlaisissa väleissä exäni kanssa.Olen miettinyt ja miettinyt,miksi mieheni teki mitä teki...vastauksia en varmaan koskaan saa. Psykologin kanssa käymien keskustelujen jälkeen ymmärrän nyt, että syy ei ollut minussa ja turhaan syyllistin itseäni. Mies halusi pettää ja sen teki, teki sitä kauan ja valitsi näin tiensä. Todennäköisesti tulee pettämään myös tulevissa suhteissaan.
Summa summarum; petetyksi tulemisesta ei varmaan koskaan toivu kokonaan, mutta uskon että siitä voi oppia jotakin tulevia suhteita varten.
Miten pettäminen lopulta selvisi? Miten jaksoit käydä töissä?
Pettäminen selvisi siten, että mieheni tavallaan narautti itse itsensä. Hän nimittäin luuli, että minä seikkailen netissä..mustasukkaisuuksissaan oli olevinaan bongannut sieltä minun profiilini. Siinä vaiheessa en edes tiennyt mitä tuollainen nettideittailu on ja kaverin avulla sain selville, että eihän siellä edes pysty kenenkään profiileita katselemaan jos ei itsellä ole siellä myös omaa profiilia. Kyse ei ollut suomi24:n treffipalstasta. Ja minulla EI siis ollut profiilia millään palstalla, ei ollut koskaan käynyt edes mielessä sellainen, niinkuin ei muunkaanlainen pettäminen. Olin oikeasti siinä uskossa, että suhteemme on hyvä ja kestää. Joo, tyhmä ja sinisilmäinen hölmö,mutta sen tajusin vasta jälkeenpäin. Salapoliisityötä tarvittiin, että pettämisen laajuus selvisi..
Töissä olen käynyt koko ajan, se on minulle terapiaa. Viikonloput on pahinta aikaa, kelaan, mietin ja murehdin.. Tällä hetkellä on jo vähän valoa tunnelin päässä ja uskon kyllä että selviän entistä vahvempana tästä eteenpäin. Toipuminen on pitkä taival ja alun shokin jälkeen toipuminen on ollut aaltoliikettä; välillä parempia, välillä huonompia päiviä.
Mutta kuten jo sanoin, kaikki mikä ei tapa, sattuu ihan helvetisti, mutta myös vahvistaa. Minä en ole enää se sama sinisilmäinen hölmö. Mutta toivon, etten myöskään ole seuraavassa suhteessa se, joka ei osaa luottaa ja koko ajan epäilee toisen sanaa. Siksipä en mihinkään suhteeseen aio ryhtyäkään, en koe millään muotoa olevani valmis sellaiseen. Joskus se päivä kuitenkin vielä koittaa, niin uskon :)