Mulla on ollut muutaman kuukauden juttua latinomiehen kanssa. (Hän on väli-amerikasta.) Välillä on tosi hankalaa. Hän on asunut jo pitkään suomessa ja seurustellut ennenki suomalaisten naisten kanssa. Että luulisi tottuneen vahvoihin naisiin. Useasti on tullut jo tilanne että "you are so independent and strong woman. You don't understand I'd raised to be a macho man" olen ihan pihalla, että mitä teen väärin?
Muutenkin kokemuksia näistä machoista jollain?
Muutenkin kokemuksia näistä machoista jollain?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taitaa olla vain märkää unta!
Machokulttuuri valitettavasti tarkoittaa sitä että mies on naisen yläpuolella. Joittenkin miesten kohdalla säilyy silti kunnioitus naista kohtaan, eli naista ei petetä, ei valehdella, naisen mielipidettä asioihin kysytäään jne.. mutta sitten on myös näitä tapauksia joitten mielestä naisen mielipidettä _ei_ tarvitse kunnioittaa ja mies saa tehdä mitä huvittaa, vaikka sitten pettää tai lyödä.
Jos mies kykenee oikeasti rakentavaan keskusteluun kulttuurieroistanne eikä pidä sinun itsenäisyyttäsi pahana asiana ja on kenties kykenevä kompromisseihin, suhteella saattaapi olla toivoa, mutta jos mies yrittää muuttaa sinua ja pitää sinun edesottamuksia vain hankaloittavina tekijöinä jotka pitää karsia pois häiritsemästä hänen machoiluaan, suosittelen että annat hänelle kenkää jo tässä vaiheessa.
Kaikenlaiset manipulointiyritykset (kuten esim. sinuun kohdistelu arvostelu ja mollaus, esim. ulkonäkösi, taustojesi, kavereittesi haukkuminen, uhkailu esim. erolla tms.. jne... ) jollaista saattaa tapahtua juurikin näitten machojen toimesta on ilmeinen yritys sortaa itsenäisttyyäsi.
Tuohon kun vielä lisää sen ettei machot oikeasti elä sosiaaliturvalla, niillä tulee olla riittävästi rahaa machoilla.
elää naisten kustannuksella eikä rahaa tarvitse.
Siis naisten, ei naisen...
Olen nähnyt tapauksia joissa machoiluun "oikeuttaa" se että sattuu omistamaan kikkelin.
Jos tyyppi saa rahaa Sossusta niin se on vain vaatimaton korvaus siitä että yhteiskunnalla ei ole tarjota sopivaa työtä moiselle valioyksilölle. Ja machon ei tarvitse osallistua kodin kustannuksiin, naisen on hoidettava ne koska macho on hyödyksi jo pelkällä olemassaolollaan, katsoohan hän naisen perään paikalla ollessaan. Lisäksi hän osti ärrältä naiselle 3 sidua 2 kuukautta sitten.
(^suoria siteerauksia machoilta)
Kiitos asiallisesti vastanneille. Olemme n.kolmekymppisiä ja töissä olemme molemmat. Ja muutenkin ihan hyvät vibat muuten tullut miehestä. En vain ole tottunut näin omistushaluiseen mieheen. Ja sitten näihun kulttuurisiin eroihin naisten ja miesten välillä. Ehkä nostan kissan pöydälle ja kysyn suoraan. Tuskin saan rehellisesti vastausta mutta... :-D
Ikävä kyllä se on vain sinu OMA ongelmasi, ei muiden!
No omistushaluisuutta on myös monenlaista. Jotkut eivät hyväksy esim. vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, mutta jos mies asettaa sinulle sääntöjä niin kai hän muistaa että samat säännöt pätevät molemmin puolin (eli toivottavasti ei ole rajoituksia jotka koskevat vain suhteen naispuolista osapuolta?)
Kannattaa puhua suoraan, tosin jos kumppanilta ei usko saavansa rehellistä vastausta niin onko suhde silloin kovin vakavalla pohjalla? Toivottavasti ei!
Itse tietänet jos sinulla on suhteessa oikeasti hyvä olla (silloin ongelmatkin lienevät hoidettavissa) mutta jos suhteesta tulee ahdistava niin sitten lipettiin.
(En yritä maalata piruja seinälle koska en tunne koko miestä, puhun koska itse seurustelin latinomiehen kanssa hetken [hän muuttui mahdottomaksi] ja olen nähnyt vierestä miten jotkut hänen kaverinsa kohtelevat tyttöystäviään / vaimojaan. Fiksujakin on toki mutta he eivät tietääkseni mahtaile machoudellaan.)
Olen itse kasvatettu vahvaksi naiseksi, jonka ei pidä kaivata miestä pelastamaan päivää. Joten tiedän, että ehkä voisin olla hivenen prinsessa ja antaa hänen viedä. Joskus. :-D
Hänen machoiluhalunsa on välillä niin lapsellista ja huvittavaa, enemmänkin kuin pelottavaa. Ja tulee niin outoihin väleihin, etten ole varma mistä se johtuu. Mutta keskustelen hänen kanssaan ja katson mikä tämä "kulttuuriero" pohjimmiltaan on.
Hän on niin ihana, että olen valmis tekemään töitä. I've found my match.
Kiitos sinulle :-)
Juuri noin. Mies haluaa kokea olevan mies. Hän haluaa, että sinä tarvitset häntä rahallisesti (ravintolassa mies ihan aina maksaa) emotionaalisesti, fyysisesti (mies kantaa painavat tavarat) seksuaalisesti ja myös muilla mahdollisilla ulottuvuuksilla.
Hän haluaa, että kysyt ja arvostat hänen mielipidettä. Mies on perheen pää. Jos hänen mielestään naisen tulisi kävellä kauempana autoista suojatiellä, jotta auto murskaa hänet eikä sinua ei sinun kannata alkaa väitellä asiasta vaan antaa hänen kokea ylpeyttä suojelllessaan sinua niin taidokkaasti.
Mo miksi ette voi sanoa asiaa noin. Tuohan kuulostaa ihan kivalta :-D paikoitellen. Enköhän mä voisi hieman antaa periksi.
Jos asia on noin niin mikäs siinä. Tuo kuulostaa mielestäni pikemminkin herrasmieheltä kuin macholta :D.
Puhuin omasta kokemuksestani machona itseään pitävästä miehestä (ja havainnoistani hänen kavereistaan) valitettavasti kokemus oli vähemmän mairitteleva. (Eikä todellakaan maksanut juomiani esim. baarissa, ravintolassa kävimme harvoin, kauppakassit kannettiin puoliksi JOS käytiin yhdessä kaupassa, yleensä minä kävin yksin - ja muutenkin herrasmiesmäinen käytös oli hyvin hakusessa :D)
Tietysti toivon että ap:n suhteessa asiat ei mene noin, vaan paremmin.
No mies käyttäytyy niin ailahtelevaisesti etten osaa vielä sanoa. Mutta en tietenkään saisi mitään sanoa käytöksestä hänelle. Meillä meni hieman välit poikki viime kuussa kun tein selväksi, etten ole nainen joka hyppii ees-taas kun mies käskee. Jos hän haluaa sellaisen niin etsiköön toisen tai ostaa koiran. En kuullut hänestä mitään muutamaan viikkoon.
Veikkaan, että olemme molemmat aika vahvoja. Hän epäilee, että haluan alistaa hänet, niin käyttäytyy kuin ääliö. Mutta kyllä osiltaan kyseessä on se, etten nyt ymmärrä antaa hänen olla macho. Mutta sitten taas hänen pitäisi tulla vastaan myös minua. Minut on opetettu tulemaan toimeen yksin. Miksi minun pitäisi antaa periksi ja tulla vastaan mutta hänen ei. Ei se nyt niinkään mene.
Äh, ehkä hän vain yrittää oikeuttaa huonoa käytöstään.
Millaista tuo "käskeminen" ja "huono käytös" kirjaimellisesti ottaen on?
Totta kai suhteessa kummankin osapuolen on osattava tulla vastaan ja antaa periksi, kummankin on myös pystyttävä _järkevästi_ ja ilman mitään temppuja ja kiukutteluja kuuntelemaan ja keskustelemaan jos toisella on (asiallista) sanottavaa.
Lähinnä sellaista, että minulla pitäisi olla jokin selvä käsikirjoitus minkä mukaan olla, elää ja käyttäytyä. Muuten tulee välittömästi kommenttia "huomaa että olen ensimmäinen ei-suomalainen mies" tai sitten tätä "machomies-juttua ja minä en taas ymmärrä". Ja näitä kommentteja tulee vähän joka väliin oli kyseessä sitten ihan basic keskustelua lounaalla tai mitä vain.
Hän myös painostaa henkisesti ja hän yrittää murtaa mua välillä. Hän ihmettelee kun en itke ja vingu jatkuvasti. Mutta tiedän minulla olevan todella korkea suojamuuri, joten olen itse ihan yhtä syyllinen. Kun en päästä niin lähelle.
Toinen on sitten sovittujen tapaamisten pitäminen. Hän saattaa tehdä ohareita ihan miten vain. Kerran odotimme ystävieni kanssa häntä ravintolassa minne hän ei koskaan tullut. Hän itse ehdotti tätä. Kun kysyin asiaa hän vain nauroi ja taas minä en ymmärrä.
Esimerkkejä nyt on muitakin, mutta samantapaisia. Tässä nyt muutama.
Kuulostanko itse vain pikkumaiselta? Hän nyt on sanonut tuhannesti jo nämä maagiset lauseet :-D
Et kuulosta pikkumaiselta.
Ensimmäistä kohtaa en oikein tajunnut, ehkä siksi että olen itsekin suomaissyntyinen nainen (expatti tosin) joten en osaa sanoa tuohon oiken mitään.
Henkinen painostus kuulostaa oudolta, mitä tarkoitat sillä, miten hän sen painostuksen siis toteuttaa? Ihmettelee kun et itke ja vingu? Ei kai ihmisen kuulukaan itkeä ja vinkua jos olo on normaali, iminenhän itkee jos voi huonosti?! Mitä ihmeteltävää on siis siinä jos et itke ja vingu?!
Suojamuurit ylitetään ajan kanssa, ei painostamalla. Painostamalla suojamuuri vain kasvaa.
Ohareitten tekeminen tosiaan on erittäin huonoa käytöstä, etenkin jos ei vaivaudu edes kertomaan syytä ja pahoittelemaan vaan nauraa koko jutulle. Itselleno toistuvat (jopa yhdet) oharit olisivat *erittäin* vakavan keskustelun paikka seurustelusuhteessa, asiaa ei todellakaan kuitattaisi naurulla vaan uusille treffeille ei olisi asiaa ennen kuin juttu olisi puitu juurta jaksain ja sovittu että se ei toistu.
Tuo painostus liittyy tavallaan tuohon ekaan kohtaan. Eli teen väärin kun en ole jonkin tietyn roolin mukainen. Kun hänen mielestään en ole tarpeeksi jotain ja taas liian "cool girl" hän pyrkii henkisesti saamaan minusta jotain herkempää reaktiota aikaan. Eli kääntää keskusteluja joihinkin minua henkilökohtaisesti oleviin asioihin, ja painostaa minulta jotain itkukohtausta.
Nyt kuulostan kuin mies olisi läpeensä paha, mitä hän ei ole. Hän on muuten kaikin puolin hyvä, hellä ja intohimoinen. Mutta kunnes tämä machoilu taas alkaa.
Voikohan se olla jotain alun uhmaa ja tavallaan hänen omaakin suojamuuria? Koska en itse ole helpoimmin suhteessa oleva. Olen tullut petetyksi viime suhteessa ja muutenkin huonoja kokemuksia takana. Eli en välttämättä ole kovin avoin.
Pakko sanoa että ikävien asioiden kaivelu ja itkukohtausten painostaminen vaikuttaa todella oudolta. Eksäni harrasti samantyyppistä tosin, muistutteli esim. minulle sattuneesta väkivallasta ja sanoi sen olleen omaa syytäni jne, tarkoituksena oli ilmeiseti myös saada minut raivostumaan (onnistuikin kyllä, tosin onnistui myös saamaan kenkää).
Kannattaisiko vinkata miehelle että avoimuus ja luottamus tulevat kun suhde etenee, tuollainen ikävä käytös vain huonontaa tilannetta.
Hänellä on paljon ongelmia luottamuksen kanssa, joten hän epäilee minua jatkuvasti kaikesta. Toivottavasti saan hänen luottamuksen puolelleni.
Kiitos paljon sinulle :-) kivaa jutella jonkun kanssa kenellä on kokemuksia.
mä tein avioliitossa kaiken muslimimiehen mieliksi, kun ajattelin että rauha säilyy ja vuodet tasoittaa, lasten takiakin.
Annoin kaikessa periksi, luovuin elämästäni ja ystävistäni, en käyttänyt alkoholia ja elin kuin muslimi, elätin häntä ja olin hiljaa ja luovuin minuudestani.
Jälkeen päin en ymmärrä itsekään miksi suostuin, rakkauden nimessä kai.
Vaikka olin kuin lammas, tai orja, hän petti minua ja pahoinpiteli minua.
Ei kannata, ei siitä tulee hyvää, jos toista haluaa muuttaa tai alistaa.
Aivan uskomatonta, että suomalainen nainen alistuu tuollaiseen elämään, ei ole mitään rakkautta, vaan jonkinlainen riippuvuussuhde. Vai oliko niin, että kun sai ihqn gambin, niin sen takia kannatti luopua minuudestaankin, ei ole tervettä. Et sitten ihan oikeaa helmeä löytänytkään, niinkuin monet suomisiskosi.
taitaa olla sama mies joka pitää sutinaa seuranhakupalstoilla naisten kanssa ja haluaa tapaamisia pelkän seksin merkeissä. Tuntomerkit täsmää. Toivottavasti olen väärässä.
1 samanmoinen haluaisi tavata minua seksin merkeissä. Tämä mies asuu lähellä Helsinkiä. Ja hän kyllä aina muistaa tuoda esille että hän on Latino. Ehkä on joku toinen.
Tämä asuu Helsingissä ja on vähän alle 30v. En usko, että on seuranhakupalstoilla. Mutta koskaan ei tiedä. Hän on sen verran kuuma, että saa seuraa vaikka lähi alepan jonossa :-D tarkoitan, että tämän tuntomerkit mitä kerroin päätee moniin miehiin kulttuuria katsomatta. Latinoja kuin on enemmän kuin yksi.