Olen mies, joka ei ole koskaan seurustellut. Yksikään nainen ei ole flirttaillut minulle, kaikki ovat käyttäytyneet kuin minua ei olisikaan.
Tästä johtuen minäkään en ole tehnyt aloitteita naisille, joten yksin on eletty koko tähänastinen elämä.
Ulkonäössäni ei käsittääkseni ole mitään vikaa, mutta luonteeltani olen hiljainen. Se on ehkä syy, että esim naistuttavat eivät ole minusta kiinnostuneet.
Olen aina ihmetellyt, kuinka ihmiset tutustuvat toisiinsa? Miten se suhde aloitetaan? Miten se homma etenee...?
Siis vit-tu oikeesti! Sä itse elät vuodesta toiseen sinkkuna ja kuitenkin ympärilläsi ihmiset aloittavat seurustelemaan, menevät kihloihin, naimisiin ja saavat lapsia.
Tässä tuntee kyllä itsensä niin jotenkin oudoksi, että voi jee..
Myönnän olevani jonkun verran erakko; en käy kapakoissa enkä tansseissa, mutta luulisihan sitä löytyvän kumppanin jostain muualtakin kuin viihteeltä.
Voisitteko te parisuhteessa elävät ihmiset hieman valoittaa minulle, kuinka ja missä tapasitte? Miten suhteenne alkoi? Kumpi teki aloitteen jne.?
Se on ikävä tosiasia, että kun tarpeeksi kauan elää sinkkuna, niin alkaa pitämään sitä kumppanin löytymistä jo aivan mahdottomuutena.
Tästä johtuen minäkään en ole tehnyt aloitteita naisille, joten yksin on eletty koko tähänastinen elämä.
Ulkonäössäni ei käsittääkseni ole mitään vikaa, mutta luonteeltani olen hiljainen. Se on ehkä syy, että esim naistuttavat eivät ole minusta kiinnostuneet.
Olen aina ihmetellyt, kuinka ihmiset tutustuvat toisiinsa? Miten se suhde aloitetaan? Miten se homma etenee...?
Siis vit-tu oikeesti! Sä itse elät vuodesta toiseen sinkkuna ja kuitenkin ympärilläsi ihmiset aloittavat seurustelemaan, menevät kihloihin, naimisiin ja saavat lapsia.
Tässä tuntee kyllä itsensä niin jotenkin oudoksi, että voi jee..
Myönnän olevani jonkun verran erakko; en käy kapakoissa enkä tansseissa, mutta luulisihan sitä löytyvän kumppanin jostain muualtakin kuin viihteeltä.
Voisitteko te parisuhteessa elävät ihmiset hieman valoittaa minulle, kuinka ja missä tapasitte? Miten suhteenne alkoi? Kumpi teki aloitteen jne.?
Se on ikävä tosiasia, että kun tarpeeksi kauan elää sinkkuna, niin alkaa pitämään sitä kumppanin löytymistä jo aivan mahdottomuutena.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekin olen aika erakko hissukka naikkonen, ja tapasin oman kumppanini sattumalta netistä keskustelupalstoilta. Mesettelyn kautta päätettiin mennä treffeille ja siitä se hiljalleen kehittyi...
Ei ole mitään yhtä tai kahta oikeaa tapaa löytää puoliso, niitä tarinoita on hyvin paljon erilaisia eri ihmisillä, että miten ovat kohdanneet. Varmasti voi löytää puolison myös muualta kuin kapakasta... Monikaan ei semmoisissa edes viihdy.
Netti tuntuu olevan aika hyvä paikka hiljaisille ujoille ihmisille löytää juttuseuraa, josta koskus voi kehittyä jotain suurempaakin hyvällä tuurilla.
Joo, ihan sama juttu mulla. Paitsi että en ole hiljainen ja olen tehnyt kyllä paljon alotteita mutta naiset on vaan ku mua ei oliskaan.
"Siis vit-tu oikeesti! Sä itse elät vuodesta toiseen sinkkuna ja kuitenkin ympärilläsi ihmiset aloittavat seurustelemaan, menevät kihloihin, naimisiin ja saavat lapsia."
Joo siis en tunne montaa ihmista jotka ei seurustele. Mun vanhemmat on eronneet mutta ovat löytäneet heti uuden kumppanin. mun veli on seukannut varmaan 10 eri naisen kanssa ja nyt ollut yhen kans 7 vuotta.
Mun sukulaiset kaikilla on perheet ja sukulaisten lapsilla on kumppaneita ollut. Kaveritkin seurustelee melkien kaikki. Kehuvat vaan aina et mitä tekevä naisensa kanssa.
Mulla oli joku 16 vuotiaana yks teini suhde mut sen jälkeen 10 vuotta sinkkuna.
Olen aika tavis mut naiset ei kattele päinkään. Baareissa tosin en käy usein ja joskus kävin mutta kyllästyin kun ei naiset halunneet tutustua.
en mä vaan tajua et kaikki muut öytää kumppanin heti ja meikä vaan on aina yksin.