Tätä olen kokoajan vahvasti epäillytkin
ilakt
9119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos noin on niin tuskin usko ja uskominen Jumalaan selittyy tuolla. Ero ei ole kuitenkaan kovin huomattava. Ja kyllähän jo Raamatunkin mukaan älykäs on taipuvaisempi ylpeyteen, itseriittoisuuteen ja asenteeseen: minä, minä. ei ketään muuta.
Jos äly sokaisee niin mieluummin olen sitten heikkolahjaisempi kuin älykkö kuin menen sokaistuna helvettiin. Uskon myös että rikkaissa on enemmän ateisteja.
Olen normaaliälyinen ja tulen elämässä hyvin toimeen.
"Raamatunkin mukaan älykäs on taipuvaisempi ylpeyteen, itseriittoisuuteen ja asenteeseen: minä, minä. ei ketään muuta."
Sillä nyt ei ole mitään merkitystä mitä raamattu älykkyydestä on mieltä. Älyttömän kirjan sisältämät mielipiteet eivät ole relevantteja tässä(kään) asiassa.
Ja sinulla on täysi oikeus olla juuri sellainen kuin olet ja olla sitä mieltä kuin olet. Tässäpä se iso ero onkin. Me uskonnottomat haluamme kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet, eli myös sinulle oikeuden uskoa ja itsellemme oikeuden olla uskomatta. Tämä onnistuu, kun valtio ja yhteiskunta ei ota kantaa elämänkatsomuksiin eikä suosi yhtä elämänkatsomusta.
Uskovat sen sijaan eivät mitenkään soisi tätä tasa-arvoista kohtelua kaikille, vaan pitävät kynsin hampain kiinni tästä erityisasemastaan. Sitä minä kutsuisin minä-minä asenteeksi.
Ja tuo on osoitus argumenttien vähyydestä, kun täytyy turvautua solvaamaan erimieltä olevia ylpeiksi ja itseriittoisiksi. Se ei selitä mitään, se on vain sinun turhautuneisuutesi purkaus. Vai onko sinulla esittää asian tueksi faktaa vai vain oma mielipiteesi?
Älykkäät uskovat, kuten ki-ku-palstalle kirjoittava väitöskirjaa väsäävä boxi, uskovat usein jotenkin omalla laillaan soveltaen ja hirvittävä ehdottomuus puuttuu.
Itse kirjoittelin hänen kanssaan eutanasiasta pitkän rivin ja keskustelu ei ainakaan minun mielestäni mennyt mitenkään kiville vaan oli ihan rakentava ja mielenkiintoinen.
Yleensäkin mitä ehdottomampi ja varmempi ihminen on mielipiteissään, niin sen varmemmin mitään keskustelua ei edes voi syntyä.
Tällä palstalla on esimerkki poikineen.
Tuo fiksujen tapa uskoa on huomattavan kaukana rivikonservatiivin uskosta, missä kaikki on äärimmäisen yksinkertaista ja helppoa, raamatusta nousevia ongelmia ei ole olemassakaan ja kaikki voidaan aina kuitata sanomalla "mutta_onhan_kellollakin_suunnittelijansa".
Älykkäitä on niin ateisteissa kun uskovaisissakin, mutta viisaus tulee vain Jumalalta.
"Älykkäitä on niin ateisteissa kun uskovaisissakin, mutta viisaus tulee vain Jumalalta. "
Höpöhöpö. Tuo on pelkkää sanojen raiskausta.
Eikä tule. Viisaus tulee kaurapuurosta.
Joitain huomioita kun verrataan logiikkaa ja teistin logiikkaa:
1) Ateistille on helppoa jättää tekemättä oletuksia joille ei ole totuudellista perustaa. Logiikasta tulee merkittävästi realistisempi ja tiivistetympi kuin teistin logiikasta joka vaatii toimiakseen uskon. Nimittäin teismi, jossa on lähtökohtana kaikkivoipaiseksi määritelty entiteetti, selittää omassa sisäisessä ristiriidattomuudessaan viimekädessä kaiken, kun tämä jumala-kyhäelmä oletetaan aina kyseenalaistamatta todeksi. Kaikkivoipasta oliosta voidaan johtaa kaikki, ja kaikelle saadaan selitys. Jokainen tällä tavoin saatava selitys lepää kuitenkin huteralla pohjalla, ja tämä vaatikin sitten oikein suurta uskoa ja poikkeavuuden kieltämistä ja silmien sulkemista.
2) Ateisti on kriittinen, eikä tarvitse ateismin tueksi vahvistusvinoumia, joten informaatioon kuin informaatioon pystyy suhtautumaan kriittisesti sillä sitä ei tarvitse valjastaa palvelemaan mitään jumalasta johdettavaa tarkoitusta. Tieto otetaan vastaan tietona, eikä minään perustelemattomana jumalan tms. sanomana tai tekosena.
3) Jos on tilanne jossa selitysmalleja on tuntematon määrä, ateisti hyväksyy sen karsien mahdollisesti epätodennäköiset selitykset tyyliin occam. Uskova rajaa aksiomatisoidustaan jumalasta seuraavalla logiikalla vaihtoehdot kahteen: jotka on GDI ja sen komplementti. Koska uskovaisen logiikan perustana toimii hyvä ja rehellinen jumala, on komplementti eksytystä ja paholaisen harhautusta ja näin ollen GDI on oikein.
4) Ateisti sietää tietämättömyyttä sillä logiikasta puuttuu kaikkivoipa selittäjä. Samalla ateistilta vähenee roimasti ennakkoluuloja sillä valmis dogmiin pohjaava reagointi-skripti puuttuu. Näin ollen ateistilla on vähemmän ennakkoasenteita informaatiota vääristämässä sillä päättelyketjuihin ei lisätä päätteeksi GDI:tä vaan jätetään avoimeksi mahdollista elämänkokemuksen / tieteen täydentämistä varten.
5) Älyllinen rehellisyys ja kriittinen itseanalyysi on tyypillisempiä ateisteille. Teismi on positiivinen väite jonka teisti haluaa uskoa. Näin ollen väittämän vääräksi osoittaminen siirretään muille: "olen oikeassa, kunnes toisin todistat". Ateismi ei ole positiivinen väite. Ateismi ei tarjoa mitään selitystä, eikä samanlaista perusteltavaa ole toisin kuin teismissä. Se ettei kerro satuja, tarkoittaa ettei esitä väitteitä --> ei perusteltavaa. Ateismi ei ota kantaa, vaan jättää kannan oton mahdollisuuden tieteelle.
Se mikä nähdäkseni on taustalla: ympäristön, geenien ja elemäntilanteen yhteisvaikutus taipumuksena omaksua ja uskoa asioita vailla kritiikkiä. Asiaa käsiteltiinkin ikiateistin ketjussa.
Onneksi olkoon, toivottavasti ateistit saavat "suuremmalla" älykkyydellä jotain hyvää aikaan, menee muuten vähän hukkaan...