Tekisi mieli

Sitä samaa mietin minäkin, yksinäinen nainen.

Sama täällä. Olisi ihana käpertyä miehen kainaloon kylminä syksy öinä.

Toivottavasti joudut.
Ei tolla itsetunnolla kuuhun pääse.

Masentaa tää yksin olo ja surkee syksy ja talvi.

Ei se nyt mikään yllätys ole että joutuu taas syksyn ja talvenkin viettämään yksin kun kaikki kesätkin on tähän mennessä joutunut yksin viettämään. Sama meno vain jatkuu vuodesta toiseen ja vuosi vuodelta masentaa yhä enemmän. Köysi kaulan ympärillä alkaa kiristyä.

Olen vähän niinkuin se ruma ankanpoikanen jota kukaan ei huolinut vaikka en ulkoisesti ruma olekkaan. Enkä sisäisestikkään. En vain osaa enkä uskalla tehdä aloitteita kiinnostavan oloisille naisille.

Tarkennan nyt vielä että yksin olemisella tarkoitan tietenkin parisuhteen ja seksin puutetta. Elämä ilman naista tuntuu siltä kuin olisi vain puolittain elossa ja tuntee olonsa yksinäiseksi siitä huolimatta vaikka kavereita löytyy (kaikki miespuolisia). En oikeastaan useinkaan haluaisi edes nähdä niitä kavereita. Haluan vain naisen jonka kanssa viettää mukavia hetkiä. Usein kuulee väitettävän että täytyy niitä kavereita olla että pääsee naisten suosioon. Ei minulle ainakaan kavereista ole ollut apua siinä asiassa.

Voihan se nainen löytyä syksylläkin tai talvella :)

Et taida olla ainoa kumppania kaipaava. Vaikka se ei itse ongelmaan autakaan, niin ehkä se hiukan antaa lohtua, ettei ole ainoa yksinäinen tässä maassa...

Itsekin alan jo unohtaa miltä tuntuu miehen lämpö ja kosketus... Ja tuskin tulen siihen saamaan muistin virkistystä vielä pitkään aikaan.

Kyllä tää syksy ja talvi ja seuraava kesä mene yksin ollessa. Ei voi mittää, niin se vaan elämä kohtelee