Kokemuksia? Olen 26 vuotias, neljä kk vanhan esikoistytön äiti ja parisuhteeseemme alkaa muodostua ongelma. Vielä raskausaikanakin harrastimme seksiä päivittäin, joskus jopa 3-5 kertaa päivässä, eli molemmat ovat hyvin aktiivisia tällä saralla. Kaikki kuitenkin muuttui raskauden jälkeen. Hän syntyi keisarileikkauksella pysähtyneen synnytyksen takia. Ymmärtäisin jos jokin alapäässä olisi muuttunut alateitse synnyttämisen jälkeen, mutta vaikka minut on leikattu ja tiheät supistukset kestivät sen 9 tuntia, niin voiko se muka muuttaa kaiken.. olen lukenut että kun imettää ni halut voivat kadota, niin minä en edes enää imetä. Imetystä kesti sen pari viikkoa ennenkuin rinnanpäät vuosivat pelkkää verta niin siinä ei paljon imetelty enää. Mies luulee että tämä johtuu hänestä, että ei saisi minua kiihottumaan enää jne, mutta siitä ei ole kyse. Ei vain ole hirveän seksuaalinen olo enää ja heti kun yritämme yhdyntää niin kaikista liukkareista huolimatta se sattuu ja tuntuu että veitsellä repisi lisää tilaa ku ei tunnu menevän enää mitenkään sisään ellei väkisin työnnä. Parisuhteemme on kaikin puolin muuten ihana ja tiedämme että pääsemme tästä yli jotenkin ja keskustelemme asiasta paljon ja avoimesti, mutta miten hitossa saisi halut takaisin ja kivut pois ( olen jo viikon käyttänyt repadina emätinpuikkoja jotka siis ovat estrogeenipuikkoja ja auttavat kuivuuteen) eivät ole auttaneet. Te kenellä on tai on ollut sama tilanne, mitä olette tehneet? Täällä ei kohta vitsailu miehen munan pienentämisestä enää naurata kun tästä ongelmasta ei tunnu pääsevän mihinkään.
kivulias yhdyntä, ei juurikaan haluja, 4kk synnytyksestä.
vitsit vähissä
22724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
4kk on lyhyt aika. Käy gynekologilla. Mutta ennen kaikkea, puhu miehesi kanssa. Näytä vaikka tämä teksti, jos muuten ei asia mene perille. Nyt kaivataan ymmärrystä ja asiaan totuttelua. Vaikka et imetä enää, ei ne hormonit vielä kunnolla ole tasaantunut. Tuskinpa tuo loppuiän vaivaksi jää.:)
Kiitos vastauksesta :) mies on nähnyt tämän kirjoituksen kun ehdotin aamulla että jospa tänne kirjottelisin ja joillain olisi kokemuksia asiasta. Puhumme siis todella avoimesti ja tiedostamme ongelman, mutta ei enää tiedetä itkeäkkö vai nauraa kun ei se seksi vaan toimi. Lääkärille menemmekin jotta jotain selkenisi, ja pilleritkin lopetan tästä päivästä jos nekin heittelevät hormoneita vielä enemmän. Lähinnä kiinnostaisi tietää onko muilla käynyt näin ja mikä siihen on auttanut vai auttaako mikään muu kuin aika. Väsymyskään tuskin aiheuttaa tätä haluuttomuutta koska mies hoitaa vauvaa yhtä paljon kuin minäkin ja saan nukuttua öitä ja päikkäreitä jne. Jos ei ole kohtalotovereita niin eiköhän viimeistään lääkärillä selviä. 4kk on tosiaan lyhyt aika mutta tuntuu enemmänkin 4:ltä vuodelta :)
Kyllä se voi ahdistaa jos on ollut noinkin tiheää seksielämää.Totuus on että tuo on aivan NORMAALIA! Sinun hormonit ovat matalalla tasolla kun imetät ja limakalvot ovat arat ja ohuet.Eikö tästä ole ollut puhetta neuvolassa? Lääkäri voi kirj.reseptin emätinpuikoista(saa ilman reseptiä apteekista) mutta asia kannattaa lääkäriltä varmistaa että paikallien estrogeenihormoni(emätinpuikot)sopivat sinulle.Kyllä tuon pitäisi helpottaa.Kaikilla mammoilla samaa settiä kuule..:D Kyllä se siitä.Liukuvoidetta myös kannattaa käytää.
Luitko aloittajan viestiä ollenkaan paria lausetta pidemmälle? Aloittaja EI imetä, käyttää estrogeenipuikkoja ja liukuvoidetta, eikä niistä ole ollut apua.
No tuskin niitä on edes apua hetkessä! Miten te luulette että nainen toipusi 4kk synnytkysestä kun siihen menee fyysisesti katsottuna kuluu 1vuosi.Hätäily ei auta vaan aika.
Ou nou..sori kirj.virheet. Uudet lukulasit vaatii totuttelua.Nykyään ihmisillä on ihan mahdoton kiire mutat luonto ei suorita asioita yhtään nopeammin kuin ei vuosisatoja sittenkään.Vuosi menee ennenkuin nainen on taas siinä tasolla kuin ennen raskauttaan.Gynekoogit tätä luennoillaan korostivat..ja työelämä oma henkilökohtainen kokemus.
mutta minun mielestäni ei kyllä kuulosta normaalilta, että 4kk synnytyksen jälkeen ei yhdyntä onnistu ollenkaan, varsinkaan kun ei ole kyse alatiesynnytyksestä, eikä ole ollut repeämiä eikä tikkejä. Itse kaksi kertaa synnyttänyt alateitse ja yhdyntä on onnistunut 2vkoa-1kk synnytyksestä ilman kipuja, repeämistä ja tikeistä huolimatta.
Eihän sen naisen kropan tarvitse olla samalla tasolla kuin ennen raskautta, jotta seksiä voi harrastaa.
erilaisia me naiset voimme olla.En ole koskaan ymmärtänyt miten kenenkään voi tehdä mieli seksiä 2 viikkoa synnytyksestä..Mun aivoihin ei ole kyllä tullut ajatustakaan miehen alapäästä tuossa vaiheessa:)
Ei sun tarviikkaan ymmärtää. Me harrastettiin seksiä tasan kaks viikkoa synnytyksestä. Mulla oli toisn asteen repeämä, mut parantui nopeesti. Aikasemminki jo teki mieli, mut ei ihan uskaltanu.
ettei tarvitse ymmärtää.Kunhan nyt hämmästelin sitä ihan yhtä paljon kun joku hämmästelee niitä kenen ei heti mieli tee.
Ennen synnytystä meni useampi kuukausi ilman seksiä, siitä johtuen varmaan alkoi mielenkiinto nopeasti nousta.
Minä en ole uskaltanut harrastaa seksiä ennenkuin 2 kk:n kuluttua synnytyksestä. Mieli on tehnyt aiemmin, mutta olen odottanut jälkitarkastukseen asti. En tiedä olenko sitten ollut vähän hölmö. :)
Naiset ovat erlaisia yläpäästään kuin alapäästäänkin. :) Jotkut muhinoivat heti sairaalassa ja toiset hiukka myöhemmin.Tämän kaiken on vanha klö nähnyt.Tuskin tuo edellinen kollega tarkoitti sitä että pitäisi vuosi mennä että seksiä voi harrastaa vaan sitä että nainen on vasta vuoden päästä palautunut fyysisesti ja hormonaalisesti. Vai onko ne gynekologit väärässä olleet asian suhteen? No jokainen toipuu eri tavoin.
Moikka!!
Mulla meni esikoisesta 6kk kun kivut hävisivät. Ihmettelin myös että miten voi sattua niin paljon ja kuitenkin sektiolla poika syntyi.
Sama toistui toisen kanssa alatiesynnytyksen jälkeen, kivut hävisi 6kk jälkeen.
Koita kestää, pirusti liukkaria ja voiteita. Itsellä teki ihan hurjan kipeätä.
Hei!
En itse imettänyt ja synnytin alateitse repeämien kera. Mutta luulen meillä kahdella olevan ihan sama vaiva. Johtuu siis tosiaan estrogeenin puutoksesta tarkoittaen että alakerran kaverin limakalvot ovat todella kuivat ja arat.
Yhdyntä tosiaan tuntuu kuim veitsellä sörkkisi ja ettei sinne edes mahdu mitään.
Tosiaan itse kävin repeytymän takia gynellä kolmesti kun luulin yhdyntäkipujen johtuvan siitä, mutta repeytymä on parantunut täysin eikä ole jättänyt jälkeensä edes arpikudosta. Gynellä olen asiastani keskustellut ja saanut ties mitä voiteita ja puikkoja mutta mitkään ei auta ennen kuin oma keho alkaa palautua.
Liukkarista ei mitään hyötyä, vaikka laittais koko purkin.
Minulla kuitenkin aikaa synnytyksestä huomattavsti enemmän kuin sulla. Sillä synnytin 11 kuukautta sitten ja yhdyntä ei meillä vieläkään onnistu normaalisti.
Edelleen sattuu ihan pirusti ja mies ei pääse edes kokonaan sisälle asti.
Muutos on suuri sillä meilläkin oli seksiä ennen lähes jokapäivä.
Alkuun olikin vaikeaa ja asia stressas todella paljon, mutta kun miehen kanssa juteltiin yhtenä iltana syvällisesti niin on sen jälkeen ollu kaikki taas hyvin.
Elikkä kokeilemme yhdyntää noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Se on vähän, mutta vähintään kahdesti viikossa harrastamme petipuuhia muissa merkeissä. Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntää ja läheisyyttä ei saa unohtaa vaikka itse yhdyntä ei toimisi.
Aika parantaa ja gynen kanssa kannattaa käydä juttusilla.
Tulee mileen että onkohan ed.kirjoittajalla ollut traumaattinen synnytyskokemus tai omassa naiseksi kasvussa ollut ongelmia? Vulvodynia? No ehkäpä se siitä asettuu ajan kanssa.
Synnytys oli traumaattinen kiitos vain, mutta miten se liittyy kuiviin limakalvoihin ja hormoonitoiminnan epätasapainoon?? Mitä tarkoitat naiseksi kasvun ongelmilla??
Joka kerta kun mm. harrastan yhdyntää alkaa limakalvot verestää, jonka huomaan ihan tiputteluna.
On kuulemma edelleen ihan normaalia gynen mielestä joka on minut nyt kolmesti tutkinut. Mitään muuta vikaa ei alakerrassani ole kuin että limakalvoni on erittäin hauraat ja ohuet, sekä verestävät ja repeämä, jota tikattiin spinaali puudutuksessa puoltoista tuntia, johon jouduttiin ompelemaan tikkejä kolmeen eri kerrokseen ja joka on kaikesta huolimatta hienosti umpeutunut saattaa myös kipuilla.
Sanoipa vain että estrogeenipuikkoja kuureina, saattaa helpottaa tai sitten ei. Aika parantaa. Se aika minkä nainen odottaa vauvaa (9 kk) kestää sama aika vähintään myös toipua fyysisesti synnytyksestä.
jokainen ihminen on erilainen, jokaisen kudokset on erilaiset parantumaan. Mutta kai minulla on sitten naiseksi kasvun kanssa henkisiä ongelmia.
"Synnytys oli traumaattinen kiitos vain, mutta miten se liittyy kuiviin limakalvoihin ja hormoonitoiminnan epätasapainoon?? Mitä tarkoitat naiseksi kasvun ongelmilla??
Joka kerta kun mm. harrastan yhdyntää alkaa limakalvot verestää, jonka huomaan ihan tiputteluna. "
Eiköhän täällä ole tarkoitettu lähinnä sitä että kivulias yhdyntä voi olla hyvin monen asian summa. Aina kyse ei ole VAIN siitä että limakalvot ovat arat tai hormonitoiminta sekaisin vaan siitä että näiden lisäksi kipukokemukset ja muut ongelmat esim. synnytyksessä aiheuttavat helposti jännittämistä joka LISÄÄ kipeiden limakalvojen ongelmaa huomattavasti.
Ihan normaalitilassa olevankin naisen voi olla hankala olla yhdynnässä jos hän jännittää puhumattakaan jos limakalvot eivät ole kunnossa.
Se liittyy psyykkisesti ja reagoiminen kivun tuntemukseen johtuu monista tekijöistä.Esim vaikea synntys voi tuoda aiemmin tiedostamttomat ongelmat esiin.Mutta ihmiset ovat erilaisia ja kyllä hormonitoimintakin vaikuttaa taustalla tai siis sen vähyys.Hormonihoito paikallisesti ja voide voivat auttaa,Uskon että aika tekee tuossakin tehtävänsä,
Kerrassaan "ihanaa" lukee näitä mammapalstoja joissa vingutaan kivuista, repeämistä, yhdyntäongelmista, kurittomista kakaroista, miehen lopahtaneesta mielenkiinnosta yms. Ja voin vaan olla KIITOLLINEN että mulle ei ole Luoja suonut vauvakuumetta. Eipä tarvii ruveta tehtailemaan kersoja ja saada sitä myöden kauheet määrät kaikenmaailman vikoja.. Ja ei, en ole katkera, lapsettomuudesta kärsivä nainen. En vaan voi sietää mukuloita, enkä ymmärrä mikä niiden hankkimisessa on kaikkien noiden vaivojen arvosta. Mut kukin tyylillään.
taas ei ymmärrä sinua.Kirjoitustyylisi kyllä kuvaakin sitä että parempi kasvaa ihmisenä ihan ilman lapsia,onneksi siis et lapsia halua.
Kerrassaan outoa että et halua lapsia ja perhettä mutta kuitenkin sisimmissäsi käyt täällä perhepalstoilla lukemassa ja salaa haaveilemassa :D