Miksi haluatte OIKEASTI sakemannin?

Hermostunut.

Onko se syy sen maineessa, kova ja uskottava koira? Olisko kiva kulkea sen kanssa hihnalenkkejä ja esitellä luikkuna kovaa koiraa. Mietittekö miten kuljette sen kanssa ylpeinä tuolla ja koira on kuin susikoira rex konsanaan? Miten saatte sanoa, et -mulla on sakemanni ja ihmiset kysyy et oho vau katoppas.

Huvittaa ja ärsyttää oikeastaan nämä ihme liipparit, jotka kyselee sopisko mulle saksanpaimenkoira ja sitten perään selityksiä, ettei koirista ole mitään kokemusta ja" tarviiko käyttää minkäverran lenkillä, et pitääks jokapäivä."

On alkanut tosiaan pänniä miten huono maine kyseisellä rodulla on. Itselläni on kaksi kookasta sakemannia, jotka eivät olleet ensimmäisiä koiriani. Ennenkuin otin ensimmäisen, tutustuin todella tarkasti rotuun kirjallisena, luin paljon rotukuvauksia, terveysasiaoita ja omistajien kirjoituksia. Kävin katsomassa kentällä sakemannien harjoituksia ja olin aktiivinen. Kummankin koiran kanssa suoritin tottelevaisuuskoulut jo pienenä ja pidin kunnia asiana kouluttaa niistä uskollisia ja jokatilanteessa hyvin käyttäytyviä koiria. Olen hyvin pienikokoinen nainen ja ainoastaan kokoni arvelutti alkuun, mutta se ei ole aiheuttanut ainuttakaan, siis ei pienintäkään ongelmaa ikinä koirieni kanssa, koska olen kouluttanut koirani.

Mutta pännii ihmisten ennakkoluulot, jotka syntyvät tietenkin syystä, kun nämä ekan koiran ostajat, haluavat elokuvista tutun suojelevaisen saksanpaimenkoiran, eivätkä tajua, ettei se syntymästään sellainen ole itsestään, vaan vaatii työtä.

Kun sanon ihmisille, mitä koiria minulla on, moni kauhistuu. Kun meille tulee nuohooja tai vieras ihminen, ne kauhistuu. Kun kuljen hihnalenkillä, monesti vasteentuleva hyppii ojia pitkin ja monesti pienen koiran omistaja ottaa koiransa syliin. Ihan käsittämätöntä kun nuo eivät ikinä, missään tilanteessa örvellä eikä vedä hihnassa tai muuta tolloile. Tän pelon on oltava seurausta siitä, että nää jotkut keksivät, että haluavat koiran ja hetken mietittyään sen täytyy olla just saksanpaimenkoira ja sitten kun ei mitään mistään tiedetä eikä tajuta, niin mennään mahallaan hihnan perässä ja koira räyhää ihmistenilmoilla.

Älkää pliis ottako sitä rotua ekaksi koiraksi jos ette edes tunne koko rotua. Ottakaa selvää, käykää katsomassa luonnossa millaisia ne on, kysykää ja jutelkaa omistajien ja kasvattajien kanssa ja miettikää moneen kertaan riittääkö into ja energia sittenkään aktiivisen rodun kasvattamiseen ja sen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Jaksatteko ihan varmana mennä lenkille syksyllä kun on märkää ja pimeää ja töihin pitää lähteä. Onko ihan täysin varma, että vuodesta toiseen jaksatte herätä aikaisemmin ja lähteä vaikkapa kaamosaikaan vesisateessa köpöttelemään ennen töitä? Entäs talvella kun tekis mieli nukkua lämpimän sakemannin viekussa sohvalla ja koira vaatii liikuntaa. Töiden ja koulun jälkeen on mentävä vaan vaatteet vaihtaa ja lähdettävä vaikka tekis mieli mennä päiväunille. Liikunnan lisäksi on vielä jaksettava panostaa koulutukseen.

Miettikää kunnolla ja ostakaa vasta sitten se sakamenni. Ja kaippa se koskee myös muita rotuja.

60

1158

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aloittaja......

      Ja korjaan vielä, että on olemassa myös paljon ekaksi koiraksi sakemannin ottaneita ihmisiä, joilla on huippu koira, koska ovat kouluttaneet koiran.Kirjoituksestani sai ehkä sen kuvan, että teilaan nimenomaan ekaksi koiraksi sakemannin haluavia. Pahoittelut, se ei ollut tarkoitus. Joku voi olla mahtava koiransa kanssa, vaikka se on eka koira ja jollain on voinut olla kymmenen koiraa, eikä hommat silti luista.

      Ylipäätään joka haluaa saksanpaimenkoiran, joka ekaksi koiraksi koko elämässään, tai ekaksi saksanpaimenkoiraksi elämässään, niin ottakaa selvää ja punnitkaa tarkasti. Sakemanni rotuna maailman paras ja helppo kouluttaa jos hommat on hallussa.

      • 68797989

        Se on susikoira Roi ja poliisikoira Rex. :D Ei susikoira Rex. ;)


    • Jaronka

      Minä ainakin olen ottanut sakemannin siksi, että se on minun mielestäni se ainoa oikea koira minulle niin ominaisuuksiltaan kuin sen lisäksi hyvänä kakkosena ja plussana vielä ulkönäöltäänkin myös.Sillä sakemanni on vaan niin tavattoman hyvä koira,mutta se vaatii kyllä mielestäni ensin edes jonkun verran koirakokemusta ennenkuin sen ottaa.Silloin kun se on osaavissa käsissä niin se mielestäni ehdottomasti koirien kunkku.

    • Minunmieleen

      Siksi että, se on omistajalleen ihanteellisin koira.

      • aloittaja..............

        Minä en enää itsekään voisi ottaa muuta rotua.Saksanpaimenkoira koulutettuna on parasta mitä tiedän. Iloitsen koiristani jokapäivä ja ne ovat mukana sienessä sekä marjassa...veneilemässä ja vaeltamassa. Miehen mukana metsällä jne...

        koirat eivät olisi näin huippuja elleivät saisi näin paljon liikuntaa ja aktiivista menoa.


    • Jaronka

      Juuri niin,sitä saksanpaimenkoirat juuri tarvitsevat , eli paljon monipuolista liikuntaa sekä sen ohessa kaikenlaista toimintaa muutenkin myös missä ne voivat käyttää aivojaankin myös.Eli saksanpaimenkoira ei ole siis laiskan ihmisen koira ,vaan omistajan täytyy olla itsekin hyvin liikunnallinen ja aktiivinen myös,niin sitten molemmat voivat hyvin niin koira kuin isäntä/emäntäkin myös.Eli sohvaperunoiden ei kannata saksanpaimenkoiraa hankkia,vaikka sellaisesta haaveilisivatkin, sillä se ei tiedä muuta kuin ongelmia vaan jos koira ei pääse päivittäin purkamaan energioitaan sen tarvitsemalla tavalla.

      • onnellinen koira

        Kyllä mun näyttis pärjää vähäisemmälläkin liikunnalla, pääasia, että muistaa aktivoida koiraa älyllisesti päivittäin. Älyllinen työskentely on vaativampaa sekä palkitsevampaa pidemmällä tähtäimellä kuin fyysinen rasitus, mitä saksnpaimenkoira jaksaa loputtomiin ja voi jopa siitä joutua ylikierroksille. Tiedän monia sakuja, jotka ovat eläneet pitkän onnellisen elämän ilman liiallista fyysistä jokapäiväistä rääkkiä. Kyllä ihminenkin vaikka kuinka urheilullinen olisi tarvitsee niitä välipäiviä jaksaakseen psykofyysisesti pitää toimintakykyään yllä.


    • Jaronka

      Niin tietysti rajansa kaikella,mutta tarpeeksi kuitenkin sekä fyysistä että älyllistä työskentelyä saku silti kuitenkin tarvitsee ainakin huomattavasti enemmän kuin jotkut seurakoirarodut .Ja nykyäänhän näyttikset ja käyttikset tuntuvat jalostuksen myötä tulleen siinä asiassa vaatimuksiltaan vähän erilaisiksi myös,jonka vuoksi näyttikset varmaan tyyytyvätkin helpommin vähän vähempään kuin vietikkäämmiksi jalostetut käyttikset.Ja siinäkin tietysti on vielä yksilöerojakin kyllä sitten myös.Mutta se on kyllä totta myös, että liika revittäminenkin on kyllä liikaa myös ja voi tosiaan saada koiran stressaantuneeksikin myös.Mutta järkevä ja osaava koiran omistaja kyllä varmaan osaa sen rajan pitää ehkä kuitenkin ettei ihan niin paljon koiraansa sentään väsytä kuitenkaan.Mutta luulen vaan,että aika paljon on kuitenkin sellaisia sakuja juuri myös ,jotka eivät saa sitä tarvitsemaansa liikuntaa ja toimintaa edes sitä vähimmäismäärääkään päivässä ja sekin kyllä aiheuttaa koiralle helposti stressiä sitten myös.Joten se kultainen keskitie on vain siinäkin asiassa osattava sitten löytää myös.

    • myös onnellinen koir

      meidän pojalla on lähipiirissä leikattu tyttökaveri,jonka kanssa käydään päivittäin maastolenkillä,ja se on mukavaa,jos ei tyttösen omistaja itse kerkiä mukaan,niin koira saa kumminkin lähteä.se juoksemisen ja remuamisen riemu mikä niillä keskenään on,aivan hulvatonta kattoa.(kesäaikaan uimareissu päälle)kyllä on ystävykset rättiväsyneitä kun palataan.vaikken itsekkään mikään sohvaperuna ole,niin tuntuu ainaski etten ehkä minä tuota koiraa noin uuvuksiin saisi,kuin tuo "tyttöystävä":)

    • tyttönen

      Täältä löytyy nuori likka, joka aikoo vakaasti ottaa sakun ensimmäiseksi koirakseen. Lapsuudenperheessäni ei myöskään ole koiria ollut koskaan.

      Minun tapauksessani tilanne on kuitenkin se, että mielenkiintoa ja kaikenlaista muuta koirakokemusta löytyy vaikka muille jakaa. Pentuna kävin ulkoiluttamassa tuttujen ja naapureiden koiria, kun omaa ei kerran ollut. Näyttely-, tottis- ja agilitykentän laidalla tuli notkuttua kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja. Muutamia koiria olen esittänyt näyttelyissä tai rallittanut agikentällä tuttavien avuksi, ja minut on myös pyydetty jelppimään tuttavaperheiden koirien koulutuksessa kun heiltä on rahkeet loppuneet.

      Ongelmahevosen 3 vuotta kestänyt ylläpito opetti kärsivällisyyttä ja jämäkkyyttä - sitä samaa, mitä sakun koulutukseen vaaditaan. Tallilla tapasin myös ensimmäisen "koira-ihastukseni", kahdeksanvuotiaan sakemanninartun, jonka kanssa olen siitä lähtien käynyt säännöllisesti lenkeillä ja jota yritän peruskouluttaa (on ollut koko ikänsä narun päässä pihakoirana - sääli, sillä aivan mahtava tapaus :( ...).

      Haluan juuri saksanpaimenkoiran, koska kokemukseni mukaan ne ovat oikein koulutettuina käyttöominaisuuksiltaan parhaita koiria jota maa päällään kantaa. Terveystilanne huolettaa, mutta pennun valintakriteerit ovat tarkat ja ell-kuluihin on säästössä jo useampi tonni, vaikka koiran hankintaan on vielä pari vuotta. Saksanpaimenkoira olisi SE KOIRA just mulle: lenkkiseuraksi, tokoon, hakuun ja rakastetuksi lemmikiksi.

      Jonkun mielestä suunnitelmani on tuhoisa, mutta täytyy myöntää, että itse uskon pärjääväni vallan mainiosti. Aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä on, mutta myös tietty kunnia. Olen valmis tekemään mitä tahansa, jotta koirani olisi paitsi onnellinen, myös yhteiskuntakelpoinen. Häpeäisin silmät päästäni esim. tottelemattoman remmirähjän tai pompottelevan tuhokoneen kanssa.

    • jojpop

      Minulla oli eka koirina 2 sakemannia. Tottakai koulutin ne. Kuvittelin olevani hyvä kouluttaja, kunnes otin Kultaisennoutajan. Siinä on haastetta riittänyt.

    • mitä Suomi??!!

      Ja mikä ihme niitä ihmisiä vaivaa että ottaa sellaisia rotuja itselleen??!! Joo tiedän että yksi suurin syy on oman nahkansa ja egonsa puollustaminen ja väärät syyt esim huumeongelmaisilla on niitä, jotta saa peloteltua velkojaan pois ym. uhoilua.
      Jos hitto haluaa koiran oikeista syistä, niin on niitä muitakin rotuja, jotka ovat lapsirakkaita ja liikunnallisia. Muistan ajan kun oli saksanpaimenkoiria vain pahimmillaan ja niitäkään ei tarvinnut pelätä!! Nyt niistäkin löytyy väärinkasvatuksella vaaraksi muille. Kaikki muut rodut kuten staffit, pitit, rotikat, rotwailerit saisivat kieltää Suomesta!! Sakemannit kunniaan! :)

      Lukekaa juttu kohdasta YLEISTÄ KOIRISTA ja sieltä kohta pitbul raateli naista!
      Ja sieltä nimimerkillä "tapauksen uhri" !!

    • 19+8

      Tuttu tunne jojpop! Minultakin löytyy sekä sakemanni että kultsu ja EHDOTTOMASTI kultsu on ollut työläämpi tapaus. Enkä ymmärrä tuota vouhkaamista, miksei saku kävisi ensimmäiseksi koraksi? Sakusta saa yhteiskuntakelvottoman ja vihaisen pääasiassa vain pieksämällä... Ja tätä taktiikkaa käyttämällä saa vihaisen mistä tahansa koirasta, se ei ole pelkästään sakujen "vaiva"!

      Perusluonteeltaanhan saku on lempeä, ihmisystävällinen ja äärimmäisen helposti koulutettavissa, koska on niin persausta nuoleskeleva rotu. Saku käy ensimmäiseksi koraksi siinä missä muutkin rodut, otit minkä koiran tahansa; sinun täytyy perehtyä koiran koulutukseen ym. ja opetella joka päivä lisää. Kun olet oivaltanut tämän, pärjäät yhtälailla Rexin kuin Fifin kanssa.

      • Saku ehkö joskus?

        Kiitos kommentista, mutta olisiko vielä pitänyt mainita että äärimmäisen aktiivinen ja korkeaenerginen rotu myös?
        Kun aina tästäkin saa lukea ja tällä pelotellaan, vai onko nämä yksilöasioita vain.


      • valitettavaa

        Minä pääsääntöisesti pidän sakemanneista, ne on mahtavia koiria oikeissa käsissä, mutta en todellakaan pidä siitä että minulle tullaan uhkailemaan, että koira repii minun koiran kaulan irti. Sellaisen kuulin eräältä naiselta, hän kertoi että koira on koulutettu suojelemaan häntä....no just, suojelukoirakaan ei revi yhtään mitään keneltäkään, vaan ottaa kiinni ja pitää kiinni, eikä tule mieleen, että ohikulkevalta koiralta pitää suojella.....Ja kyllä minun käppänä suojelee minua, muttei kenellekkään tee mitään, varoittaa jos kohti juostaan, ja silloinkaan ei tee mitään jos ei tule puolen metrin säteelle minusta.

        Tämä yksi mätäpaise vain on, vaikka sakuja täällä on paljon.


    • Minunmieleen

      Rodusta löytyy kaikenlaisia luonteita ja energisyyttä,mutta jokainen voi valita itselleen sopivimman pennun,tai kasvattaja valitsee sen pyydettäessä.
      Saku on ihana koira uskollinen ja palvelualtis kodin ja perheen vartija.
      En vaihtaisi mihinkään muuhun rotuun,tyttöpennun otan seuraavaksi,kun on ollut nyt neljä urosta peräkkäin

    • 19+8

      Kyllä, kaikenlaisia luonteita löytyy ja energisyyttä.. Mutta edelleenkin ihan samalla tavalla kuin mistä tahansa koirarodusta! Sakemanni siis ei ole mikään sen kummallisempi koira kuin muutkaan. Ne ovat aina yksilöitä, eikä yksinkertaisesti voida sanoa valmiiksi passaako tietty rotu jollekulle vai ei.. Ilman muuta paimenkoirat ovat energisiä ja aktiivisia, sikäli kannattaa miettiä rodun valintaa jos olet itse "sohvaperuna". Siinä tapauksessa löytyy kyllä myös rotuja jotka eivät niin paljon aktiviteettia kaipaa!

      Lähtökohta nyt kumminkin on se, että kun koiraa lähtee hankkimaan niin asioihin pitää perehtyä! Esim. itse olen pikkulapsesta saakka ollut koirien kanssa tekemisissä; kotoa löytyi sakemanni ja lähipiiristä monenmoisia rotuja. On ravattu tottiksia ja koiraleirejä ja vaikka mitä pienestä pitäen, luettu opuksia ja kuunneltu korva tarkkana koulutusvinkkejä kokeneilta. Ensimmäisen oman koulutettavani sain 13 vuotiaana (kultsu) missä kokenut aikuinen oli kokoajan tukena. Nykyhetkeen mennessä koiria ehtinyt olla omassa taloudessa useita, tälläkin hetkellä kaksi aktiivista sakua löytyy.

      Eli pointti: Kun olet perehtynyt ja valmis perehtymään kokoajan lisää, olet valmis hankkimaan koiran, periaatteessa rodusta riippumatta, mutta kuitenkin miettien omia tarpeitasi ja edellytyksiäsi mitä voit koiralle tarjota, mitä haluat harrastaa jne. Luulisi jokaisen tämän ymmärtävän? Ei kait voida ajatella, että jos olet joku toope koirien kanssa, et osaa kouluttaa etkä ymmärrä mitään, niin elä ihmeessä ota sakua vaan joku muu rotu? Eihän mikään rotu ansaitse omistajaa jolla ei ole valmiuksia tarjota koiralle koiran arvoista elämää. Ei sakua ole tarve nostaa millekään jalustalle!

      • Rytöjaakko

        "löytyy kyllä myös rotuja jotka eivät niin paljon aktiviteettia kaipaa!"

        Muutama esimerkki olis kiva?

        Ei kuitenkaan mitään pientä ja pörröistä seurakoirarotua.. Mitä spkmaisemmat esimerkit, sen parempi.


    • porokoirallinen

      Pskanmarjat! Sakemanni on helpommasta päästä koulutettava. Tai no, koska se on pilalle jalostettu, mukaan mahtuu niin vammasia yksilöitä, ettei tosikaan. O_o

      Mutta näin niinku yleisesti ottaen spk on toooosi helppo koira.

    • jokuvain2

      Hankin heti ensimmäiseksi koirakseni sakemannin, kun olin parikymppinen. Nyt viides koira menossa. Koska sakemanni on juuri äärimmäisen helppo koira kouluttaa. Samalla se toki on varsin hankala koira pitää, mutta koulutettavuus täys kymppi. Kouluttamattomana moni muu koira on hirveän paljon helpompi, Kun nyt on kotona tuollainen vuoden vanha uros, niin on se aika rasittava koira, työläs, mutta niin ihanan vastaanottavainen ja koulutettava. Aina sata lasissa ja vaikka hanskassa onkin näin pääpiirteittäin, tilanteita välillä sattuu, jos et ole aina itse sataprosenttisesti mukana ennakoimassa kaikkea. Kun vertaan koiraani esim työkaverin whippetiin, joka on kouluttamattomana ihanan helppo koira. Se vaan on ja tyytyy mihin vaan, tää käyttölinjainen nuori uros vaatii aivan valtavasti paneutumista siihen verrattuna.

    • Rocky

      kiva lukea monenmoista näkemystä.

      Entisenä saksanpaimen koiran omistajana 1990 vuosikymmenellä minullakin oli työkoirana sakemanni.(rocky)

      Onhan se melkovaikea kun opetetaan useita asioita niin että se myöskin käytönnössä toimii muissakin olosuhteissa kun tutussa ympäristössä.

      Tämän koiran kanssa oli haastetta joka lähtöön,painoa 60kg kahta puolen,vanka lihaksikas koira jopa niin vahva että nykyinen laumanvartija (keskiaasialainen) täytyy olla hyvässä kunnossa mieli kyetä vastaavaan.

      Vertaukseni on tässä tapauksessa hiukan niin ja näin mutta sakemanni joka on saanut valtavan kunnon (lihaksisto ja kestävyys huippuluokkaa niin kuin nyt voi olla, saattaa yllättää monessakin asiassa)

      Useimilla koira ei ole halinnassa,tätä on sakemanneilla harjoiteltava läpi koko iän.

      Uskomaton koira jos se harjuuntuu pennusta asti suojelu /turvakoiraksi.

      Eräänkin kerran kolme hirveä oli keskellä pihaa,uroshirvellä kunnon sarvet,koira kiini kurkussa häätääkseen pihalta,uskomatonta sitkeyttä sakemannilta,hirvi yritti pyristellä irti ja koira lentää vaakana puolelta toiselle,jo pelkästään tätä ajatellessa on oltava puruvoimaa,koska painoa oli sakemanniksi lähes kaksi sakemannia.

      Mm:tämän takia näin kuinka uskomaton koira voi olla kun se on kiintynyt perheeseen,asuessamme maaseudulla karhujen keskellä niin ei tämä pelännyt myös niitä vaan hääti,lampaat meillä oli pellolla ilman aitoja ja koira vahtimassa,uskomattomattoman hyvin toimi ajaessaan yksi latoon lampaat,saattoi ottaa niskasta kiini ja kulettaa,olen nähnyt kun susi kulettaa lammasta niskasta se ei ole ihan noin vaan.

      Tämä sakemanni kuletti varsin helposti mitä olen nähnyt suden kulettavan.

      Kaikista hurjinta on otti matsia karhunkin kanssa ulisten,jolloin jouduin kutsumaan koiran pois turvallisuus syistä.

      Suomen mestaruus kisoissa poliisikoirat toisiaan vastaan,tuohon aikaan aika harvinaista,seurasin kun silloin käytettiin sakemanneja nykyisin belgianpaimenkoiraa ,oma koira oli koulutettu ottamaan kiini niin kovasti että mies kaattui samantien maahan,ei siinä kävelty yhtään minnekkään,(vertaukseni on kun laumanvartija päättää ottaa kiini.Niin kiiniotettava kaatuu melkoisella varmuudella eikä pääse ottamaan ytään askelta.

      Haastava koira kun kaikki opetaan kuten (vesipelastus kyllä haki todella hyvin aikuiset ja lapset.

      Haastetta riittää sopeutuminen tivoleihin,sopeutuminen kerros ja rivitaloihin,melkoinen kiire opettaa heti pennusta asti kaikki.

      Moottoriveneet,korkeat paikat kuten katot,hissit,on siinä hommaa jos meinaa saada kaiken irti koirasta.

      Vaatii se aikapaljon jos on monipuolinen ja laittaa emmännän kanssa kävelyllekkin.

      Tälläiset koulutetut koirat jotka tottelevat käytännössä käskyt ja ovat karaistuneet ääriolosuhteisiin,kuten edellä mainittu koira saattoi olla 35 asteen pakkasesakin 12 tuntia ilman häkkejä tai muita kytköksiä.

      Nykyisin kun muistelen aikaa tuosta koirasta niin tuskin jaksaisin enään lähteä samaan opetustouhuun se vaatiin aktiivisesti useita vuosia.

      Joskus olin myymässä jotain ja kun vieras tuli meille niin heti oli ostamassa sakemannia minulta jota en missään tapauksessa olisi myynyt tai antanut kennellekkään,ei sellaista koiraa saa valmiina nykypäivänä kun ei oikein saanut silloinkaan edes 5000e siihen aikaan 30000mk ei olisi riittänyt käypään arvoon.

      Jota tarjottiin koirasta.en edes todellakaan halunnut edes keskustella vaikka usein tätä yritettiin.

      Tämän päivän sakemannit ovat todennäköisemmin haasteellisempia,jalostus on mennyt heikompaan suuntaa aika paljon,jolloin koiran keskittyminen ei ehkä enää riitä,tämän takia sakemanneja ei voida oikein pitää poliisikoirina.

      • olikooikeissakäsissä

        Oliko toiset eläimet koirasi leikkikaluja? Jonka annetaan haalata niskasta omiakin lampaita ja roikkua hirvenkurkussa, jota tunnut ylpeänä kertovan.


    • rocky

      Vielä tuosta aloittajan näkemyksestä.

      Paljon asiassa perää,niitä saattaa ottaa jotkut jotka egoa pönkittävät tai muuten yli ihailevat.

      Oman koirani pystyi jättämään lapsen kanssa mutta vartioiden .painohan oli huomattava jolloin pienikin tönäisy aiheuttaa kaatumisen.

      Kaksi sakemannia joista viimeisin oli 1990 luvun työkoira.

      Nykyisin on keskiaasialainen,haasteellinen mutta jokseenkin niin erinlainen.(tämän koiran koulutus vaatii suuren perehtymisen rotuun,on rauhallisempi ei ravaile tai hötkyile,kyseessä on kovan luokan vartija koira.

      Jo 1.5 vuotiaana kohdattu kaksi kertaa karhu eräreisuilla.nykyisin koira on jo 5 vanha,erittäin rauhallinen ja unelma perhekoira toimii opettamatta vartija koirana.

    • eileuhkimista

      Kuinkahan raadeltuna hirvi palasi luontoon ,koiran kurkussa roikkumisen jälkeen??
      Minusta ei mikään sankariteko,vaikka koira olikin rohkea.

      • näyttis.

        Hirvi olisi pitänyt lopetuttaa mikäli koirasi raateli sitä kaulasta pahoin eikä päästää sitä enää takaisin luontoon itsekseen kitumaan.


    • ...

      Olen itse ottanut ensimmäiseksi omaksi koirakseni saksanpaimenkoiran, sillä lapsuudenkodissani oli minun saapuessani muutaman kuukauden ikäinen sakemanni, kasvoimme yhdessä sen ja muutaman sitä seuraavan sakemannin kanssa, kun parikymppisenä muutin omilleni, olin viettänyt koko elämäni saksanpaimenkoirien kansaa samassa kodissa. Ei tullut mieleen ottaa mäyräkoiraa tai rottweileriä.

    • Rocky

      Niiin voisin hieman tarkentaa,koira tosiaan yritti häätää 3 hirveä keskeltä pihaa joista kookas uroshirvi osoittautui vaikeammaksi häätää,koira otti kiini kurkusta,isolla uroshirvellä on löysä kaula paksua karvaa johon voi tarttua,muttei se vaikuta kyseiseen eläimeen,samoin on kun esim:susi tarttuu keskiaasilaiseen tällä on löysä kaula jolloin ei vahingoitu niin helposti kuin ilman tuota niin sanottua roikkuvaa nahka/karvaa.

      Hirvelle ei käy kuinkaan,se on kevyttä 60kg painoinen koira kaulassa,kuin höyhentä nostelisi.

      Lopulta käskyn annettua koira tuli vierelleni,kolme hirveä väistyi omin ajoin hieman sivummalle ulko oven edestä,nämähän oli 10m päässä ulko ovesta autojen lähettyvillä.

      Sitten noihin lampaisiin,joskus lampaat saattavat kulkea omia polkujaan ja ovat haasteellisia saada yöksi suojaan,tämä koira ohjasi niskasta pitäen tarvittaessa ei siis vahingoittakseen,siihen se olisi kyllä helposti kyennyt.

      Tämä koirahan otti ihmisen kädestäkin kiini ohjaten, muttei vahingoittaakseen.

      Mutta supikoirat se tappoi kantaen pihaan näytille.

      • sakuliini.

        Mun näyttis on ottanut keskikokoista koiraa niskanahasta kiinni kuten yleensä lampaille tehdään jos niitä pitää ohjata oikeaan suuntaan. Piti kiinni siitä n. 5 min, sanoin omistajalle; älä revi jolloin iho voi revetä ja varmasti tulee vahinkoa. Koirani päästi käskystä irti pyytäessäni ja tarkistettiin koira porukalla. Mitään jälkiä ei niskastaotetulle koiralle tapahtumasta jäänyt ja ollaan myöhemmiin tavattu koirakkoa eikä edes psyykkisiä traumoja jäänyt. Koira oli hiukan lampaannäköinen ja oloinen.


    • rocky

      Kysyisinkin niiltä jotka säälittelivät?

      Tiedättekö kuinka kova on uroshirvi taistelemaan?sellainen valtava eläin vahingoitta potkuilla ja sarvilla kohteensa melkohelposti,ei kenenkään tarvitse omalla pihalla pitää hirviä sitä varten on esim:koira joka häättää ne kauemmaksi ja tarvittaessa kiini käymällä.

      Metsän laki on (henkiin jäämislaki)Oletteko koskaan nähneet läheltä sutta,jos ette niin ette tiedä minkalaisia yleensäkin ovat metsän eläimet käytännössä.

      Esim:ulkoovelta noin alle 100m päässä karhu käyskenteli pentunsa kanssa 1.5 viikoa ,jos on pelkuri koira niin se ei mene edes talosta ulos.Tälläisissa olosuhteissa pystyvätkoirat pyrkivät häätämään ulkopuolisen kauemmas.

    • sakuliini.

      Se on ok, jos tilanne on koko ajan koiranomistajan hallinnassa ja tilanteen mentyä ohi omistaja voi varmistua siitä, ettei hirvelle tullut lopetusta vaativia vammoja. Mikäli ei voi, pitäisi ottaa yhteyttä johonkin viranomaistahoon, joka pystyy hoitamaan villieläimet pois ihmisten pihapiireistä tarvittaessa mieluummin kuin käyttää omankädenoikeutta ja altistaa koiransa sitä moninkertaisesti painavamman eläimen vahingoitettavaksi. Näin toimii vastuullinen koiranomistaja.

    • Kovatpiipussa

      Meidän pihasta hirvet lähtee ihan vaan ihmisen häätämällä.
      Mutta tottakai hirvikin taistelee, kun koira hyökkää kimppuun,tuskin hirvi tiesi olevansa teidän yksityisalueella.

    • rocky

      Joo riippuu alueesta,jos minä soitan viranomaisille,niin se on melko turhaa soitella,täytyy varautua vähintään tuntiin jos sattuvat olemaan hyvin lähellä,eivät tule yleensä koska matkaa voi tulla rajamiehelläkin kymeniä kilometrejä,kyse aina useista tunneista jos edes tulevat.

      Tämän takia käytetään laumanvartijoita,useimat teistä ei käsitä ehkä tätä,koska saksanpaimen koira ei edes parhaimillaankaan pysty suoriutumaan vastaavista tilanteista.

      Laumanvartijakoira karkottaa karhunkin
      Laumanvartijakoirista on saatu hyviä kokemuksia suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisessä. Koiria on käytössä jo viidelläkymmenellä suomalaistilalla. Näistä tiloista yhdelläkään ei ole enää sattunut petovahinkoja.(lukekaa linkki)

      http://yle.fi/uutiset/laumanvartijakoira_karkottaa_karhunkin/2136053

      • HS toimitus

        Ja mitä vahinkoa hirvi pihapiirissänne aiheutti? Tiedätkö, että on laitonta päästää koira luonnontilaisen eläimen kimppuun, mikäli siihen ei ole erityistä lupaa hankittu?

        Voisitko listata tänne tilat, joissa toimitaan lainvastaisesti?

        Ja ylipäätään, miksi kirjoitat saksanpaimenkoirafoorumiin etkä suoraan esim. johonkin paikallislehteen tai rotuyhdistyksesi omille kotisivuille/keskustelupalstalle?


      • rocky
        HS toimitus kirjoitti:

        Ja mitä vahinkoa hirvi pihapiirissänne aiheutti? Tiedätkö, että on laitonta päästää koira luonnontilaisen eläimen kimppuun, mikäli siihen ei ole erityistä lupaa hankittu?

        Voisitko listata tänne tilat, joissa toimitaan lainvastaisesti?

        Ja ylipäätään, miksi kirjoitat saksanpaimenkoirafoorumiin etkä suoraan esim. johonkin paikallislehteen tai rotuyhdistyksesi omille kotisivuille/keskustelupalstalle?

        hs toimitukselle.

        Tiloja on paljon suomessa,koiria käytetään juuri sen takia että lapset ja eläimet saavat olla rauhassa.

        Meidän naapureilla (ympäristössä usean kilometrinpäässä) tässä takavuosina olisko pari vuotta sitten kävi sudet hakemassa koirat ihan riimuista,näitä jossain 5 kpl tienoilla,samoin kun venäjältä vaelti myös villikoiria jotka raatelivat lampaita.

        Villakoiraa ei voi päästää yksin pihalle vaan on oltava henkivartija mukana (näin leikkisästi mainiten)tällöin villakoirakin saa rauhassa temmeltää.

        Niin muistuttaisin että tapauksesta on jo aikaa 1990 luvulla kun saksanpaimenkoira oli, joka siis toimi hirvittävän hyvin eritilanteissa.


        Kyse ei ole vahingosta,niitä ei saa sattua,tähän pyritään,jokaisen täytyy tietää oma reviriinsä.Jos ei tiedä niin se häädetään.

        hs toimitus ei ehkä käsitä todellisuutta,onko sinusta kävelemään esim:meidän postilaatikolle iltahämärissä?

        Matkaa on 650m yhteensuuntaan,vihjeenä kerrotakoon samantien varrella olen tavannut karhunsuuren karhun ei väistä miiliäkään,olen tavannut suden ,minä luulen että mahtailut loppuisi siihen paikkaan jos tapaisit kyseiset eläimet edes yhden aonoan kerran,tämän jälkeen kovinkin haluaisit hyvän sakemannin turvakoiraksi joka saattaa lapset taksi kyytiin tai postinhakureisut päivälläkin jne...


        Se on käytäntö ja teoria kaksi eriasiaa.


    • rocky

      niin tuohon saksanpaimenkoiraan.

      Koira oli saksanpaimenkoiraksi hyvin toimiva,tämä kyseinen koira otti matsia myös karhun kanssa kolmeen erikertaan.

      Tälläisissa ääriolosuhteissa ei voida ajatella että jokainen saksanpaimenkoira olisi edes tuolloin 1990 vuosikymmenellä kyennyt vastavaan vaan pentu valikoitiin aika tarkoin jo tuoloinkin.

      Pieninkin pelko voi aiheuttaa ongelmia koulutuksessa,joka voi olla mikä vaan,nykyään niin kovin harvat koirat kykenevät todelliseen toimintaan monipuolisesti.

      Olen itse opettanut laumanvartija koiralle verratain paljon (monipuolisesti) kun yleensä näitä ei mukana paljoa kuljeteta.

      Kaupungeissa,tivoileissa,kerros ja rivitaloissa,vieraat,myös jotkut liikekiinteistöt.jne..

      Saksanpaimenkoira tässä suhteen helppo muttei sitten ominaisuuksiltaan ole fysikaltaan vastaava kun kohdataan todellinen vartiointi tilanne tai häätö tietyltä alueelta.

    • rocky
      • rocky

        Tilanne muuttuu radikaalisesti kun kyseessä on oikea karhu,suurin osa juoksee karkuun ja jättää omistajan pedon armoille.


      • rocky
        rocky kirjoitti:

        Tilanne muuttuu radikaalisesti kun kyseessä on oikea karhu,suurin osa juoksee karkuun ja jättää omistajan pedon armoille.

        Karhu hyökkäsi miehen kimppuun Alavudella juuri tänään.

        Karhu hyökkäsi tänään iltapäivällä miehen kimppuun Alavudella Etelä-Pohjanmaalla.

        Karhu raateli miestä Töysän Holkonkylässä.

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081817381870_uu.shtml


    • Säälittävää

      "Siinä lisää vettä myllyyn" uutisessa ei edes kerrota millainen tilanne oli jossa karhu hyökkäsi... Oliko sitä kenties ärsytetty,kuten tässä taannoin,kun pari jätkää meni häiritsemään emoa pesään ja karhu hyökkäs...
      Meitä on moneksi. Tuntuu ettei petoeläimet saa mitään syödä ravinnokseen,hirvet ei saa syödä männyntaimia jne..
      Ihminen on haalinut itselleen kaikki luonnonvarat, oikeudet ja antimet.

      • rocky

        Säälittävälle löytyi nyt vastauksia karhun tilanteesta.


        Poliisi on kertonut tarkempia tietoja Alavuden Töysän eilisestä karhuhyökkäyksestä.
        Sunnuntaina kello 14.15 aikaan Pohjanmaan hätäkeskukseen tuli ilmoitus, että karhu on hyökännyt keski-ikäisen miehen päälle.

        Poliisi tiedotti maanantaina iltapäivällä tarkempia tietoja karhun hyökkäyksen yksityiskohdista.

        Mies oli ollut hölkkäämässä Holkonkylällä metsäautotiellä ja juossut tien oikeaa puolta. Metsä oli sillä kohtaa ollut nuorta taimikkoa. Mies oli jo ohittanut karhun, kun hänen takaansa oli alkanut kuulua murinaa ja katsahdettuaan taakseen hän oli nähnyt karhun. Karhu oli ollut poliisin mukaan kahdella jalalla tiellä.

        Saman tien karhu oli hyökännyt takaapäin hieman viistosti miehen kimppuun. Karhu oli pyöritellyt miestä miten tahtoi ja mies oli ollut saman tien maassa.

        Karhu "pyöritteli" hänet tieltä metsän puolelle ja mies arveli menettäneensä tajun hetkeksi. Karhu oli purrut miestä vasempaan olkavarteen ja kyynärtaipeeseen.

        Miehen selässä on karhun raapimisjälkiä ja kasvoissa naarmuja ja vasen silmä on mustunut. Mies kuljetettiin ensihoidon jälkeen Seinäjoelle sairaalaan.

        Karhua jäljestämään lähti kaksi miestä ja koira. Kaikki kolme ovat saaneet koulutuksen karhun jäljestämiseen. Karhua jäljestettiin yli 13 kilometriä. Lopullisesti jäljestys lopettiin Montintielle, missä poliisi teki päätöksen jäljestyksen lopettamisesta.

        Tässä vaiheessa jäljestäjät olivat vähintään puoli tuntia karhua jäljessä. Tästä saatiin varmuus Montintiellä olleelta virka-apuryhmän jäseneltä. Hänelle oli annettu tehtäväksi tarkkailla paikkaa ja ilmoittaa havainnoistaan. Karhu oli poistunut sellaiseen suuntaan, jossa sen ei katsottu olevan välittömästi vaaraksi ihmiselle. Missään jäljestyksen vaiheessa ei karhusta saatu näköhavaintoja.

        Poliisi on yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa selvittänyt, että voisiko karhu olla niin sanottu "pantakarhu". Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei karhua ollut pannoitettu. Poliisilla ei ole tietoa karhun sukupuolesta eikä iästä eikä siitä, että olisiko karhulla ollut pentua. Tällä hetkellä ei ole mitään tietoa siitä miksi karhu on hyökännyt ihmisen päälle.


    • rocky

      Olen suuresti pahoillani kun aiheutin mielipahaa saksanpaimenkoirien omistajille.Ehkä innostuin liikaa kertomaan ettei sakemannin luonteensa ja kuinka se saattaa kyetä toimimaan ääriolosuhteissakin.

      Kultaiset muistot 1990 vuosikymmeneltä mutta ehkä tämä oli useinmille liikaa kertoa mihin kyseinen koira voi kyetä,parhaillaan.Se on myös hyvä muissa tehtävissä kuten oma koirani palveli erästä liikuntarajoitteista päivän toiminnoissa useina vuosina.(joudunko nyt tästäkin syytteeseen täällä)jos kerron hieman lisää...erään kerran koirani oli kesämökillä edellämainitun liikuntarajoiteisen kanssa sisätiloissa ja ovi oli auki,käärme luikerteli sisään (kyykäärme) kyseinen saksanpaimen koira tappoi kyykäärmeen ennen kuin vahinkoa ehti tapahtua.

      Näin muutamia kertoja kun koira tappoi kyykärmeitä kyseisellä tontilla (kesämökki) sai pistoja muttei ne vaikuttanut kyseiseen koiraa massan takia vaikka nenäänkin purtiin.(taisivat olla silloin rauhoitettujakin vielä) miten on hs toimitus joudunko syytteeseen kun jätin koiran suojemaan liikuntarajoitteista henkilöä?
      xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
      Mutta kun aika jätti niin päätin etten opeta ihan heti vastaavaa koiraa ja aikaahan on jo kulutkin melkotovi tuosta.

      Rodun vaihtamisessa onnistuin hyvin joka sattaa olla haasteellista palveluskoiran jälkeen täysin toisenlaiseen.Mutta turvallisuus on taattua laatua.

      • sakuliini HS & Co.

        En vaihda rotua sensaationhakuisista kirjoituksistasi huolimatta, minkä pääasiallisena tarkoituksena kai oli kertoa, ettet jaksanut kärsivällisesti tehdä pitkäjänteistä työtä saksanpaimenkoiran puolesta sen rodunjalostuksen puolesta, minkä vuoksi vaihdoit rotua.


      • ihanatsakut

        Tuskinpa kukaan loukkaantuu koirasi teoista,mutta se että suhtaudutaan vaikka esim. noihin hirvien häätämiseen tuolla tavoin, että koira on kurkussa kiinni,se on minusta aika älytöntä touhua. Lähtee ne pois vähemmälläkin ja se että koira on
        "kärpänen" hirveen verrattuna,voi kuvitella jos 60 kiloinen koira puree niin ,että hirvi ravistelee sitä puolelta toiselle koira ilmassa, jää varmasti jalkiä.
        Koirasi on ollut hyvä ja rohkea,mutta en ymmärrä miksi pitää heti antaa hyökätä kimppuun. Itselläni ollut sakuja 40 vuotta,kuten myös kotieläimiä,hyvin ovat pihapiiria vartioineet,eritoten -70 luvulla ollut narttu joka otti uhkaavassa tilanteessa yhden askeleen taaksepäin,varmistaakseen tilanteen, mutta sen jälkeen ei periksi antanut. Yhtään kotieläintä ei ole purtu, tottelemattomia näykästy vaan tarvittaessa.
        Ja kun lapset oli pieniä ja nukkuivat vaunussa ulkona,siinä koirat makas vieressä ja ei ollut vieraalla menemistä vaunuille,silloin alkoi murina,mutta kyllähän ihminen tietääkin mitä se tarkoittaa ja väistyy siinä kohtaa.


      • rocky
        ihanatsakut kirjoitti:

        Tuskinpa kukaan loukkaantuu koirasi teoista,mutta se että suhtaudutaan vaikka esim. noihin hirvien häätämiseen tuolla tavoin, että koira on kurkussa kiinni,se on minusta aika älytöntä touhua. Lähtee ne pois vähemmälläkin ja se että koira on
        "kärpänen" hirveen verrattuna,voi kuvitella jos 60 kiloinen koira puree niin ,että hirvi ravistelee sitä puolelta toiselle koira ilmassa, jää varmasti jalkiä.
        Koirasi on ollut hyvä ja rohkea,mutta en ymmärrä miksi pitää heti antaa hyökätä kimppuun. Itselläni ollut sakuja 40 vuotta,kuten myös kotieläimiä,hyvin ovat pihapiiria vartioineet,eritoten -70 luvulla ollut narttu joka otti uhkaavassa tilanteessa yhden askeleen taaksepäin,varmistaakseen tilanteen, mutta sen jälkeen ei periksi antanut. Yhtään kotieläintä ei ole purtu, tottelemattomia näykästy vaan tarvittaessa.
        Ja kun lapset oli pieniä ja nukkuivat vaunussa ulkona,siinä koirat makas vieressä ja ei ollut vieraalla menemistä vaunuille,silloin alkoi murina,mutta kyllähän ihminen tietääkin mitä se tarkoittaa ja väistyy siinä kohtaa.

        ihanatsakut

        "esim. noihin hirvien häätämiseen tuolla tavoin, että koira on kurkussa kiinni,se on minusta aika älytöntä touhua. Lähtee ne pois vähemmälläkin ja se että koira on
        "kärpänen" hirveen verrattuna,voi kuvitella jos 60 kiloinen koira puree niin ,että hirvi ravistelee sitä puolelta toiselle koira ilmassa, jää varmasti jalkiä"

        -Niin ei koiraa usutettu kiini,koirahan oli irti pihalla kunnes lauma hyökkäsi pihaan.Tai tuli pihaan vaikka koira oli irti,tällöin koira päätti tehdä työnsä.

        Niihin jälkiin mainitsen jos niitä on tullut tuollon niin hirvi ei ole moksiskaan,ne on kuin hyttysen puremia niin kookkaalle eläimelle.

        Näitähän oli riesaksi asti meillä,esim:kun lähti autolla ja otti videokameran mukaan,niin 20 km soratien osuudella iltaisin erään kerran kuvasin niin sain kuvattua 30-40 kpl autotieltä käsin.

        Muistan erään kerran kuvatessa kun nousin autosta ja kuvasin,hirvet muuttuivat yllättävän äkäiseksi vaikka olin 20m autolta ja pikitien varrella samoilla alueilla,tuolloin tuli kiire autoon isouros hirvi oli tulossa päälle.Näiden kanssa ei aina ole leikkiminen ne voi tulla päälle ja ovat todella vihaisia.

        -Tuolloin oli paljon hirvikantaa siihen aikaan niitä oli niin paljon että oli työmaa vaistellä noita,vaimokin ajoi hirvikolarin ja vasta tänäpäivänä on toipunut (alkanut ajamaan uudelleen autolla) jätti henkisesti suuren pelon,autohan meni tuusan nuuskaksi 80 vauhdissa autona mersedes-benz 300 E ,jos olisi ollut pieni auto olisi henki voinut mennä.auton korjaus maksoi 17000mk.

        -Näitä sai väistellä kokoajan kyseessä ei siis ole vain me vaan muillakin kävi vastaavaa.

        Tämän takia kun hirviä on paljon niin piha piireihin ei ole asiaa jos ei hyvällä lähde niin sitten kovemilla keinoilla,ampua ei saa eikä se ole edes mielekästäkään vaan häätää ne.

        Erään kerran tuli karhu lammaslaitumien lähelle,naapuri tuli kysymään onko teidän koira ollut outo tai erikoinen,kerroin että on ollut ja otti matsia tuossa metsän reunassa,sain kutsuttua koiran pois,naapuri kertoi että edellisenä iltana karhu tuli juuri tuohon teidän metsän reunalle näkijöitä oli useita.

        Meillä oli myös kalkkunoita ja kanoja jotka päivisin saivat olla irti ulkona vapaana,koira saksanpaimenkoira takasi näiden olemassa olon turvallisesti.

        Naapureiden kissat yrittitulla väärälle alueelle,kohtalona oli hengen menetys vartija koiran toimiessa.


      • ihanatsakut
        rocky kirjoitti:

        ihanatsakut

        "esim. noihin hirvien häätämiseen tuolla tavoin, että koira on kurkussa kiinni,se on minusta aika älytöntä touhua. Lähtee ne pois vähemmälläkin ja se että koira on
        "kärpänen" hirveen verrattuna,voi kuvitella jos 60 kiloinen koira puree niin ,että hirvi ravistelee sitä puolelta toiselle koira ilmassa, jää varmasti jalkiä"

        -Niin ei koiraa usutettu kiini,koirahan oli irti pihalla kunnes lauma hyökkäsi pihaan.Tai tuli pihaan vaikka koira oli irti,tällöin koira päätti tehdä työnsä.

        Niihin jälkiin mainitsen jos niitä on tullut tuollon niin hirvi ei ole moksiskaan,ne on kuin hyttysen puremia niin kookkaalle eläimelle.

        Näitähän oli riesaksi asti meillä,esim:kun lähti autolla ja otti videokameran mukaan,niin 20 km soratien osuudella iltaisin erään kerran kuvasin niin sain kuvattua 30-40 kpl autotieltä käsin.

        Muistan erään kerran kuvatessa kun nousin autosta ja kuvasin,hirvet muuttuivat yllättävän äkäiseksi vaikka olin 20m autolta ja pikitien varrella samoilla alueilla,tuolloin tuli kiire autoon isouros hirvi oli tulossa päälle.Näiden kanssa ei aina ole leikkiminen ne voi tulla päälle ja ovat todella vihaisia.

        -Tuolloin oli paljon hirvikantaa siihen aikaan niitä oli niin paljon että oli työmaa vaistellä noita,vaimokin ajoi hirvikolarin ja vasta tänäpäivänä on toipunut (alkanut ajamaan uudelleen autolla) jätti henkisesti suuren pelon,autohan meni tuusan nuuskaksi 80 vauhdissa autona mersedes-benz 300 E ,jos olisi ollut pieni auto olisi henki voinut mennä.auton korjaus maksoi 17000mk.

        -Näitä sai väistellä kokoajan kyseessä ei siis ole vain me vaan muillakin kävi vastaavaa.

        Tämän takia kun hirviä on paljon niin piha piireihin ei ole asiaa jos ei hyvällä lähde niin sitten kovemilla keinoilla,ampua ei saa eikä se ole edes mielekästäkään vaan häätää ne.

        Erään kerran tuli karhu lammaslaitumien lähelle,naapuri tuli kysymään onko teidän koira ollut outo tai erikoinen,kerroin että on ollut ja otti matsia tuossa metsän reunassa,sain kutsuttua koiran pois,naapuri kertoi että edellisenä iltana karhu tuli juuri tuohon teidän metsän reunalle näkijöitä oli useita.

        Meillä oli myös kalkkunoita ja kanoja jotka päivisin saivat olla irti ulkona vapaana,koira saksanpaimenkoira takasi näiden olemassa olon turvallisesti.

        Naapureiden kissat yrittitulla väärälle alueelle,kohtalona oli hengen menetys vartija koiran toimiessa.

        Nim. Rocky,
        Oliko uroksessasi Karhukorvensukua?
        Meidän -70 luvun narttu oli isänpuolelta Karhukorpea,luonne oli kerrassaan mahtava ,samoin rohkeus,harmi kun en voinut teettää sillä pentuja silloin,sitä sukua olisi meillä varmaan vieläkin.


      • rocky
        ihanatsakut kirjoitti:

        Nim. Rocky,
        Oliko uroksessasi Karhukorvensukua?
        Meidän -70 luvun narttu oli isänpuolelta Karhukorpea,luonne oli kerrassaan mahtava ,samoin rohkeus,harmi kun en voinut teettää sillä pentuja silloin,sitä sukua olisi meillä varmaan vieläkin.

        Ei ehkä ollut karhukorvensukua,en muista enään kovin tarkkaan mutta emiä oli kaksi jotka olivat pennut saaneet yhteensä 16 pentua joista valitsin yhden,ensin kävin tutustumassa(seuraamassa) merkitsin pennun ja toisen kerran kävin ja seurasin uudelleen sen jälkeen otin juuri sen pennun jolla merkki oli.


        Tätä sukua ei ole tiedossani tai jälkeläisistä en tiedä onko niitä,se mikä viittaa poikkeukselliseen hurjapäisyyteen lienee geeneissä.

        Tämän rockyn emä tappoi sian,en tiedä miksi mutta narttu kykeni siihen,sika kun ei kuole pienistä puremista nehän puree toisiaankin ja hännät on usein purtu poikki.

        Kun vertaa taustaa ja emä koiraan niin täytyy olla melkoinen koska sikakin painaa sadankilon kahtapuolen ja puree niin kovasti että ihmisen luut menee poikki naks vaan.

        Jotain kertoneen emän luonteesta,meille se oli hyvin kiltti vaikka oli pennut.(sudennäköä harmaa mutta rockysta tuli lähes musta jaloissa ruskeaa.

        Viimeisinä elin vuosinaan koira oli kuin riisitautinen mittasin painon 50kg,koira ei ollut enään entisensä.(tästä en enempää halua keskustella koska aihe on arka vieläkin vaikka tästä on kulunut kymmenen vuotta.)

        Tuohon aikaan pidin saksanpaimenkoiraa (kuningaskoirana) se oli kaikki kaikessa,mm:niinkin hullulta voi kuulostaa että koira halusi mukaan katolle lumien pudotuksiin,pystysuorat tikkaat seinään vasten ja koira uikuttaa ja ottaa askeleita kiipeää kolmen askeleen verran ylös,jouduin raahaamaan sen ylös katolle,myös autokoirana tämä oli jotain sellaista jota en käsitä, kuinka koira voi rakastaa autoa niin paljon.


      • ihanatsakut
        rocky kirjoitti:

        Ei ehkä ollut karhukorvensukua,en muista enään kovin tarkkaan mutta emiä oli kaksi jotka olivat pennut saaneet yhteensä 16 pentua joista valitsin yhden,ensin kävin tutustumassa(seuraamassa) merkitsin pennun ja toisen kerran kävin ja seurasin uudelleen sen jälkeen otin juuri sen pennun jolla merkki oli.


        Tätä sukua ei ole tiedossani tai jälkeläisistä en tiedä onko niitä,se mikä viittaa poikkeukselliseen hurjapäisyyteen lienee geeneissä.

        Tämän rockyn emä tappoi sian,en tiedä miksi mutta narttu kykeni siihen,sika kun ei kuole pienistä puremista nehän puree toisiaankin ja hännät on usein purtu poikki.

        Kun vertaa taustaa ja emä koiraan niin täytyy olla melkoinen koska sikakin painaa sadankilon kahtapuolen ja puree niin kovasti että ihmisen luut menee poikki naks vaan.

        Jotain kertoneen emän luonteesta,meille se oli hyvin kiltti vaikka oli pennut.(sudennäköä harmaa mutta rockysta tuli lähes musta jaloissa ruskeaa.

        Viimeisinä elin vuosinaan koira oli kuin riisitautinen mittasin painon 50kg,koira ei ollut enään entisensä.(tästä en enempää halua keskustella koska aihe on arka vieläkin vaikka tästä on kulunut kymmenen vuotta.)

        Tuohon aikaan pidin saksanpaimenkoiraa (kuningaskoirana) se oli kaikki kaikessa,mm:niinkin hullulta voi kuulostaa että koira halusi mukaan katolle lumien pudotuksiin,pystysuorat tikkaat seinään vasten ja koira uikuttaa ja ottaa askeleita kiipeää kolmen askeleen verran ylös,jouduin raahaamaan sen ylös katolle,myös autokoirana tämä oli jotain sellaista jota en käsitä, kuinka koira voi rakastaa autoa niin paljon.

        Emän puolelta geenit peritään suuremmassa määrin,rankka narttu jos sika on ollut aikuinen,tekoon on täytynyt olla hyvä syy,tai koira muuten tappamisen haluinen.
        Meidän kaikki koirat myös rakastaneet autokyytiä,silloin mentiin yleensä tekeen jotain koiralle erikoisen mukavaa.


      • rocky
        rocky kirjoitti:

        Ei ehkä ollut karhukorvensukua,en muista enään kovin tarkkaan mutta emiä oli kaksi jotka olivat pennut saaneet yhteensä 16 pentua joista valitsin yhden,ensin kävin tutustumassa(seuraamassa) merkitsin pennun ja toisen kerran kävin ja seurasin uudelleen sen jälkeen otin juuri sen pennun jolla merkki oli.


        Tätä sukua ei ole tiedossani tai jälkeläisistä en tiedä onko niitä,se mikä viittaa poikkeukselliseen hurjapäisyyteen lienee geeneissä.

        Tämän rockyn emä tappoi sian,en tiedä miksi mutta narttu kykeni siihen,sika kun ei kuole pienistä puremista nehän puree toisiaankin ja hännät on usein purtu poikki.

        Kun vertaa taustaa ja emä koiraan niin täytyy olla melkoinen koska sikakin painaa sadankilon kahtapuolen ja puree niin kovasti että ihmisen luut menee poikki naks vaan.

        Jotain kertoneen emän luonteesta,meille se oli hyvin kiltti vaikka oli pennut.(sudennäköä harmaa mutta rockysta tuli lähes musta jaloissa ruskeaa.

        Viimeisinä elin vuosinaan koira oli kuin riisitautinen mittasin painon 50kg,koira ei ollut enään entisensä.(tästä en enempää halua keskustella koska aihe on arka vieläkin vaikka tästä on kulunut kymmenen vuotta.)

        Tuohon aikaan pidin saksanpaimenkoiraa (kuningaskoirana) se oli kaikki kaikessa,mm:niinkin hullulta voi kuulostaa että koira halusi mukaan katolle lumien pudotuksiin,pystysuorat tikkaat seinään vasten ja koira uikuttaa ja ottaa askeleita kiipeää kolmen askeleen verran ylös,jouduin raahaamaan sen ylös katolle,myös autokoirana tämä oli jotain sellaista jota en käsitä, kuinka koira voi rakastaa autoa niin paljon.

        Kyseinen koira oli hyvin terve,ei vikoja nähtävissä koko koiran elinaikana.Koira painoi ehkä maksimissaan 65kg tämä toki haittasi juoksemista pitemmillä matkoilla,mutta enhän minä tarvinnutkaan juoksija koiraa.

        Kerran koiran vietit veivät sen jonnekkin ja koiraa ei näkynyt eikä kuulunut,odotin viikon ei näy,ilmoitin lehteen ja useasti toistettavaan radion kuulutuksiin myös lähistön naapureille,olin jo luovuttanut kun se yhtenä iltana saapui lopen uupuneena maaten rappusilla keskellä syvää pakkas talvea,näin kuinka koira oli laihtunut luut vain könkötti,kaksiviikkoa 14 vuorokautta tämä koira selvisi pakkasessa ilman ruokaa ja juomaa,luntahan se söi janoon mutta ruokaa se ei saanut.30asteen kahta puolen pakkasella tämä oli hengissä 14 vuorokautta ilman eväitä.

        Tuolloin näin kuinka tämä koira ensimmäisen kerran oli väsynyt,kaksi vuorokautta elpyi ja virtaa oli kuin pienessä kyllässä toipumisen jälkeen.Tämä koirahan ei sisätiloissa viihtynyt normaalisti kuin käväisten ja äkkiä pihalle.

        Tämän kokemuksen jälkeen en miettinyt enään koiran selviytymismahdollisuuksia keskellä korpea.

        Tiedän karaistuneen keskiaasilaisen pystyvän viikon olemaan ilman juomista( helteessä),mutta kun ollaan kaksi viikkoa ilman säännöllistä ruokaa omilla teillä niin jokainen käsittää kuinka kovasta koirasta on kyse, kun eihän se yhdessä paikassa tuollainen koira ole.liekkö käynyt siitos reisulla kukaan ei tiedä.

        Tämän jälkeen koiraa pidettiin paljon enemmän kiini,toki ketjut ei kestäneet kun se nykäisi,sentinpaksuisen ruuvin laitoin hirsiseinään kiini ei kestänyt kun nykäisi.(minkäänlainen normiviritelmä ei tämän koiran käsissä kestänyt.)

        Koira oli tottunut liikkumaan tai olemaan autossa.


      • Ihanat sakut
        rocky kirjoitti:

        Kyseinen koira oli hyvin terve,ei vikoja nähtävissä koko koiran elinaikana.Koira painoi ehkä maksimissaan 65kg tämä toki haittasi juoksemista pitemmillä matkoilla,mutta enhän minä tarvinnutkaan juoksija koiraa.

        Kerran koiran vietit veivät sen jonnekkin ja koiraa ei näkynyt eikä kuulunut,odotin viikon ei näy,ilmoitin lehteen ja useasti toistettavaan radion kuulutuksiin myös lähistön naapureille,olin jo luovuttanut kun se yhtenä iltana saapui lopen uupuneena maaten rappusilla keskellä syvää pakkas talvea,näin kuinka koira oli laihtunut luut vain könkötti,kaksiviikkoa 14 vuorokautta tämä koira selvisi pakkasessa ilman ruokaa ja juomaa,luntahan se söi janoon mutta ruokaa se ei saanut.30asteen kahta puolen pakkasella tämä oli hengissä 14 vuorokautta ilman eväitä.

        Tuolloin näin kuinka tämä koira ensimmäisen kerran oli väsynyt,kaksi vuorokautta elpyi ja virtaa oli kuin pienessä kyllässä toipumisen jälkeen.Tämä koirahan ei sisätiloissa viihtynyt normaalisti kuin käväisten ja äkkiä pihalle.

        Tämän kokemuksen jälkeen en miettinyt enään koiran selviytymismahdollisuuksia keskellä korpea.

        Tiedän karaistuneen keskiaasilaisen pystyvän viikon olemaan ilman juomista( helteessä),mutta kun ollaan kaksi viikkoa ilman säännöllistä ruokaa omilla teillä niin jokainen käsittää kuinka kovasta koirasta on kyse, kun eihän se yhdessä paikassa tuollainen koira ole.liekkö käynyt siitos reisulla kukaan ei tiedä.

        Tämän jälkeen koiraa pidettiin paljon enemmän kiini,toki ketjut ei kestäneet kun se nykäisi,sentinpaksuisen ruuvin laitoin hirsiseinään kiini ei kestänyt kun nykäisi.(minkäänlainen normiviritelmä ei tämän koiran käsissä kestänyt.)

        Koira oli tottunut liikkumaan tai olemaan autossa.

        Se oli se elämäsi koira. Siltä ei jäänyt jälkeläisiä,sukua jatkamaan?
        Surullisinta on, kun tulee se aika luopua tuollaisesta ainutlaatuisesta paimenesta.
        Minkä ikäiseksi koira eli?


      • rocky
        Ihanat sakut kirjoitti:

        Se oli se elämäsi koira. Siltä ei jäänyt jälkeläisiä,sukua jatkamaan?
        Surullisinta on, kun tulee se aika luopua tuollaisesta ainutlaatuisesta paimenesta.
        Minkä ikäiseksi koira eli?

        "Siltä ei jäänyt jälkeläisiä,sukua jatkamaan?"

        ihan varma tästä ei voi olla, koska oli omilla reisuillaan 14 vuorokautta.ikää koiralle kertyi 12-13v välimaastoon.

        Aikaisempi saksanpaimenkoira oli täysin erinlainen,noin puolet kevyempi,kummalakaan ei tosin ollut paukku arkuutta.

        Tämä rocky odotti uuttavuottakin kuin kuuta nousevaa,se halusi että olisimme paukuteleen vaikka kuinka paljon,koiran takia sitten ostin aina ilotulituksia,ei pelännyt rammaakaan,vaarana oli pikemminkin kun sytin ja juoksin kauemmas niin koira tahtoi ottaa hieman liian kärhäkkäästi rakettiin kiini,onneksi ei ottanut ja juoksi raketin perään,se oli hänen hupinsa,tosin hieman vaarallinen.

        Tämän kanssa sai mennä ilmaiskonsertteihin helsingin keskustaankin niin ei ollut pienintäkään pelkoa äänistä,opetin jo pentuna tivoleihin.

        Kaikki halusivat koiran itselleen vain kerran nähtyään,he eivät tieneet tietenkään ettei tätä voisi antaa jos olisi kuvitellut antavansa, koirassa kun oli kaksi persoonaa.

        Esim:nykyinen keskiaasilainen on täysin valkea viti valkea näyttää kultaiselta paimenkoiralta/labradorin yhdistelmältä useinmille,ulkonäkö hämää täydellisesti,usein kaupungeilla kultaisenpaimenkoiran omistajat tulevat heti,lapset vilkkuttavat kun ajan autolla ohi tai olen kaupan edessä parkissa.

        Koira on tämän näköinen ja huippukoira omalle perheelleen.

        Omani on täysin valkea valkeampi kuin samojedi.

        https://www.youtube.com/watch?v=cGuOG3GsJvg


      • rocky
        rocky kirjoitti:

        "Siltä ei jäänyt jälkeläisiä,sukua jatkamaan?"

        ihan varma tästä ei voi olla, koska oli omilla reisuillaan 14 vuorokautta.ikää koiralle kertyi 12-13v välimaastoon.

        Aikaisempi saksanpaimenkoira oli täysin erinlainen,noin puolet kevyempi,kummalakaan ei tosin ollut paukku arkuutta.

        Tämä rocky odotti uuttavuottakin kuin kuuta nousevaa,se halusi että olisimme paukuteleen vaikka kuinka paljon,koiran takia sitten ostin aina ilotulituksia,ei pelännyt rammaakaan,vaarana oli pikemminkin kun sytin ja juoksin kauemmas niin koira tahtoi ottaa hieman liian kärhäkkäästi rakettiin kiini,onneksi ei ottanut ja juoksi raketin perään,se oli hänen hupinsa,tosin hieman vaarallinen.

        Tämän kanssa sai mennä ilmaiskonsertteihin helsingin keskustaankin niin ei ollut pienintäkään pelkoa äänistä,opetin jo pentuna tivoleihin.

        Kaikki halusivat koiran itselleen vain kerran nähtyään,he eivät tieneet tietenkään ettei tätä voisi antaa jos olisi kuvitellut antavansa, koirassa kun oli kaksi persoonaa.

        Esim:nykyinen keskiaasilainen on täysin valkea viti valkea näyttää kultaiselta paimenkoiralta/labradorin yhdistelmältä useinmille,ulkonäkö hämää täydellisesti,usein kaupungeilla kultaisenpaimenkoiran omistajat tulevat heti,lapset vilkkuttavat kun ajan autolla ohi tai olen kaupan edessä parkissa.

        Koira on tämän näköinen ja huippukoira omalle perheelleen.

        Omani on täysin valkea valkeampi kuin samojedi.

        https://www.youtube.com/watch?v=cGuOG3GsJvg

        Tässä kuvaus ettei pelkää karhua päin vastoin.

        https://www.youtube.com/watch?v=DiIAscKL1fg


    • rocky

      En halunnut vaikuttaa kenenkään mieli piteisiin vaan kerroin kuinka monipuolinen ja jopa kovaluonteinen oli tuonaikainen koira.

      Niin vaihtoni syy oli pitkälti se että kolmas saksanpaimenkoira olisi taas vaatinut huomattavan koulutus ajan,johon en ole oikein tänäpäivänäkään enään valmis, olimme ilman koiraa jonkin aikaa asiaa pohdiskekellen ja olosuhteet huomiioon ottaen vaikka tiedän nykyisen koiran olevan haastava toisessa mielessä mutta kyseisellä koiralla on geeneissä vartio vietti eli tätä ei opeta yhtään sen suhteen päin vastoin.

      Kun tulimme 2000 luvun alkuun niin huomasin kuinka 1990 luvun jälkeen tapahtui mullistavaa jalostuksessa (sakujen) se meni aika pitkälti näyttely runkoiseksi tai näköiseksi,sellainen koira ei ole menestyvä kuin näyttelyssä kenties.

      En halunnut kehua mutta kerroin vaan tosiasioita,hämeenlinnan poliisikoirakoulussa koirani oli sen aikainen huippukoira,sellainen on vaikeaa saada niin monipuolinen kun se oikeasti toimii ja kaikkien lasten mieleinen nalle.Tämän koira kansa sai lapset hypätä selkään kyytiin myös vetokoirana toimi niin että lapset saivat kyytiä.

      Saksastakaan ei saa enään vastaavia näitä sukuja ei ole,ne on jalostuneet näyttelytasolle ei käytäntöön.

      Tämän takia otin alkukantaisen rodun joita ei ole suomessa äärettömästi,suhteellisen terveen ja koirassa on nähtävissä suden lempeyttä,kyseessä on tavallaan haastavampi koira mutta erimielessä.(vastaava on kaukaasialainen)mutta tämä koira keskiaasilainen on äärettömän viisas ja rotua ei tunneta koska vaatii pitkän perehtymisen.(ei käy ensikoiraksi tietenkään).

    • rocky

      Koira aiheet ovat todella kiinostavia ja vie mukanaan niin kuin nytkin on vienyt useamman tunnin.

      Tätä minun olisi varottava koska olin kyseisensaksanpaimen koiran kanssa kun paita ja per....se .

      Niin sakemannin jälkeen tosiaan perehdyin rotikkaan ja sen aikaiseen sukutaustoihin useissa kenneissä vieraillen,kaikista huokui pelko,kilpailuissa kävin katsomassa mutta tilanne ei muutunut miksikään,totesin jalostukset epäonnistuneen.

      Siten perehdyin kaukaasianpaimenkoiraan,totesin ettei sovellu kuin erittäin koviin olosuhteisiin.

      Lopulta päädyin keskiaasialaiseen ja se oli nappi valinta.

      Huippukoira joka ei hauku turhaan,äärinmäisen ylväsrotu,joka antaa henkensäkin omistajan puolesta ,ei peräänny.

      Seurakoirana huippukoira,mutta toinen piirre on turvakoira/vartija.

      Tälläisen koiran omaava ja joka kärsivällisesti jaksoi odottaa muutaman vuoden sai palkinnon,tälläistä koiraa ei saa noin vaan.

    • rocky

      Tämän saksanpaimen koiran jälkeen oli useita vuosia ettei ollut koiraa,mutta se kävi hyvin ajankohtaiseksi ja päätös oli tehtävä,vuonna 2006 ulkovelta 20metrinpäästä ammuttiin karhu paikalleen.

      Joten jokainen käsittää ettei alueella voi liikkua suhteellisen turvallisesti.(ilman turvakoiraa joka varoittaa ajoissa).vuonna 2007 päädyin keskiaasilaiseen.

      https://www.youtube.com/watch?v=2LSJtnwA_T0

    • rocky

      Aloittajalle vielä mainitsisin että olet hyvin oikeassa,se on enemmän status monille (siis ulkonäön takia monet nuoret ottavat).

      Minä vietin koko lapsuuteni ringo nimisen koirankanssa,kaikki päiväni kuluivat sen kanssa olemiseen (leikkimiseen).

      Koira oli täysin kiiltävän musta 1970 luvun puolivälintienoilla koira oli virkansa lopettanut eläkkeellä oleva poliisi koira.

      Tämän koiran ja kahden muun lapsuus aikani saksanpaimenkoiran olemiseni tiimoilta päädyin saksanpaimenkoiraan, joita oli siis kaksi ja nyt keskiaasialainen.

    • rocky
    • akileija

      olihan se hellyttävän näköstä! mutta minnekkähän tuokin karhuvauva päätyy, ja minkälaisiin olosuhteiin?

      • rocky

        Veikkaan sirkukseen???????


    • Kunpa ei vaan

      Kunpa ei vaan joutuisi sellaiseksi karhuksi joihin metsämiehet koiriaan testaavat.

    • akileija

      tuota vähän ajoin ittekkin takaa,mutten tohtinu kirjottaa...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken tappo

      "Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k
      Henkirikokset
      157
      27890
    2. Kuka oli tekijä?

      Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso
      Valkeakoski
      202
      17807
    3. Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi

      Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä
      Maailman menoa
      354
      9341
    4. 15-vuotiaan ruumis valkeakoskella

      Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on
      Poliisi
      27
      6368
    5. Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä

      Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi
      Maailman menoa
      19
      4183
    6. Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon

      Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.
      Valkeakoski
      193
      3781
    7. Onko tekijän nimi tiedossa?

      Joko tiedetään?
      Valkeakoski
      32
      1925
    8. Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?

      https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho
      Valkeakoski
      43
      1477
    9. Miten meidän käy

      Olen syvästi pahoillani puolestasi siitä, mitä kävi. En ehkä pysty sitä täysin kertomaankaan sinulle. Tuo on taustalla m
      Ikävä
      49
      1235
    10. Toivottavasti tekijää ei suojella

      Eikä mitään peitellä. Itselläni on 15-vuotias tytär myös ja voin hieman kuvitella tilannetta. Nämä tämmöiset tapaukset v
      Valkeakoski
      51
      1177
    Aihe