Miksi naisilla on niin julmettu kiire naimisiin ja saamaan lapsia?
Tähän ei käy vastauksesna kyllä mitkään biologiset kellot eikä vakiintumisen tarve, sillä myöskin useimmiten naiset hakevat eroa ja useimmiten naiset ovat yksinhuoltajia.
Miten saada tähän yhtälöön järkeä?
Tähän ei käy vastauksesna kyllä mitkään biologiset kellot eikä vakiintumisen tarve, sillä myöskin useimmiten naiset hakevat eroa ja useimmiten naiset ovat yksinhuoltajia.
Miten saada tähän yhtälöön järkeä?
Vastaukset 77
Vanhimmat
Meillä mies on se, joka haluaa naimisiin. Minä en.
kommentisi jotenkin valottaa asiaa? Kuinka selvästi olisi sanat pitänyt kirjoittaa, jotta nainenkin olisi saanut niistä selvää? Vai auttaako sanojen selitys?
Aivan kuin olisin kysynyt, kuka täällä on sutannut ja porukka vastaisi "en minä ainakaan"...Vastaako se kysymykseen ja kysyinkö kuka ei ole sotkenut?
Pöh.
viitsi yleistää, mä en edes aio koskan mennä naimisiin, enkä hankkia kakaroita. "Avioliitto"-instituutti on vain itsensä pettämistä...
olla kuumempi peruna kuin ajattelinkaan! Jo toinen uuvatti todistelemassa haluttomuuttaan perheenperustamiseen!
En tosiaankaan kysynyt kuka ei halua avioliittoon!
Sinähän kyselit "miksi naiset". Et kysynyt "miksi jotkut naiset". Epäilen etteivät ne jotkut sinulle vastaa, kun heillä on niin kiire hankkiutua vihille ja raskaaksi.
(Tämäkään "uuvatti" ei halua avioliittoon, eikä lapsiakaan. Hah haa!)
Eikös sinunpitäisi olla tyytyväinen. Suuremmalla osalla ei olekaan kiire naimisiin tai jopa ei ole haluakaan siihen.
Kerro, mikä se uuvatti oikein on?
suurimmalla osalla ei ole kiire naimisiin?
naisilla.
No nytkös sitten haluatkin tietää, kenellä yhdellä ei ole kiire?
että naiset menee useammin naimisiin kuin miehet, tilastollisesti useamman kerran siis?
Mistä johtuu että naimattomia naisia on vähemmän kuin naimattomia miehiä?
Musta nää ei ainaskaan kerro siitä että naiset tahtoo harvemmin naimisiin.
Ai niin ja yksinhuoltajista ylivoimainen enemmistö on naisia.
Mutta tehän täällä haluutte puhua vaan siitä vähemmistöstä, joka siis ei haluu lapsia eikä miestä.
Kun lukee tämän ketjun, suoraan sanottuna alkustoory on epäselvä. Mitä kysyt?
Siitä saa sen käsityksen, että mielestäsi naisilla on liian kiire naimisiin ja ihmettelet sitä.
No, minä en halunut puhua siitä vähemmistöstä, joka ei halua naimisiin. Minä olen valmis menemään naimisiin miehen kanssa rakkaudesta häneen, osoittaakseni sillä, että olen valmis elämään juuri hänen kanssaan lopun elämäni niin arjen kuin juhlan. Kun tapaan sellaisen miehen, joka myös sitä haluaa ja on siihen valmis.
naiset ovat sitten turvallisuushakuisia ja mikäpä sen "turvallisempaa" kuin aviopuoliso. Loppuu/pienenee omavastuu asioista ja siihen sitten liittyy se lasten hankkiminenkin. Itse olen ollut naimisissa 9v ja kaksi lasta. Lasten hankkimisesta en muista kenen aloitteesta ja miten siitä keskusteltiin, muistaakseni kuitenkin molempien yhteinen ajatus.
Olen samaa ihmetellyt tuttavieni kohdalla, että mikä h-tin kiire niitä lapsia on mennä tekemään. Tuntuu, ettei tajuta sitä vastuuta mikä siitä seuraa älyttömän moneksi vuodeksi.
Mä voin vastata tuohon B kohtaan, eli miksi on kiire saada lapsia. Syy on siinä, että olen jo yli 30, enkä haluaisi olla mikään täysin mummo kun lapseni on teini-iässä. Mitä tulee tuohon avioliittoon, niin sitä en halua. Tässä onkin ongelmani: haluaisin kasvattaa lapsen miehen kanssa, mutta niin, että emme olisi naimisissa tai emme ainakaan asuisi yhdessä. Pidän yksin olemisesta ja haluan myöskin pitää kotini juuri sellaisena kun se on, eli en halua sinne ketään miestä sotkemaan aamukuvioitani tai tavaroideni paikkaa jatkuvasti. Haluaisin kuitenkin lapselleni isän, joka hoitaa oman osuutensa lapsen kasvattamisesta eli joka vuorollaan hoitaisi lasta. Jostain syystä tämä vain ei tunnu miehille sopivan. Pari suhdetta on jo loppunut siihen, että en suostu muuttamaan miehen kanssa yhteen, etenkin kun aletaan sitä jälkikasvua suunnittelemaan. Jostain syystä miesten on mahdotonta hyväksyä ajatus eri osoitteissa asuvista vanhemmista.
Kaikkivoipa nykynainen, jolle mies on siitin.
Lasten oikeuksissa on kohta jossa sanotaan että lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Ja sinun on toimittava niin että tämä oikeus toteutuu.
No siihenhän mä justiinsa pyrinkin. Kuten sanoin, en halua kasvattaa lasta yksin, vaan haluan miehen jakamaan niin vastuun kun ilotkin. En vain halua asua tämän miehen kanssa samassa osoitteessa.
Uskon että suhteenkin kannalta on paljon parempi, kun molemmilla on omat kotinsa, jossa voi välillä käydä vähän lataamassa akkuja ja viettämässä laatuaikaa yksinään. Esimerkiksi lapsen ollessa pieni, voidaan näin taata vuorotellen molemmille häiriöttömät unet niin että ei tarvitse jatkuvasti katkerana ruikuttaa silmät ristissä.
Kasva aikuiseksi ihminen !!!
Ei kukaan normaaleilla tunteilla ja järjellä varustettu mies halua tuntea olevansa vain elättäjä, joka ei edes saman katon alle kelpaa paikkoja sotkemaan.
Jos tämä ei ole provo, ei noin täydellisen itsekkäitä ajatuksia julkituovalla kirjoittajalla ole kaikki kalikat oikeilla paikoillaan !!! Jos haluat olla yksin, ole yksin ! Mutta älä tuolla asialla muiden elämää sotke. Toisen aikuisen tai mahdollisesti noin tulevan lapsen ei ole oikein tuntea itseään vain jonkinlaiseksi hyödykkeeksi, jonkun hölmön naisihmisen itsekkyyden takia !
Tuollainen saakin pysyä yksin, p...le!
Kuka tässä mistään elättäjästä on mitään puhunut, rauhoitu nyt hyvä ihminen. En ole todellakaan etsimässä mitään elättäjää lapsilleni, tuloillani kasvattaisin lapset ihan hyvin yksinänikin.
En myöskään koe olevani mitenkään erityisen itsekäs vain sen takia, että viihdyn yksinäni ja arvostan omaa rauhaa. Uskon, että monia suhteita olisi pelastettu, jos ihmiset tajuaisivat, että sitä ei tarvitse joka ainoa hetki nyhjätä väkisin yhdessä.
Enkä ymmärrä, miksi mies tuntisi itsensä hyödykkeeksi. Jatkuvastihan miehet täälläkin valittavat, ettei heillä ole tarpeeksi omaa aikaa harrastuksille yms. Yhtä lailla mies pääsee kuvaamassani tilanteessa hyötymään kahden asunnon eduista.
mul on sama juttu. Mistään ei löydy muijaa joka vaan haluis seurustella...
Harvoin kuitenkaan yksinkertaisinta selitystä noteerataan vaikka se totta onkin.
Nainen haluaa jossain vaiheessa naimisiin eikä siihen tarvita suurta rakkautta, jotenkuten sopiva riittää. Naisen mielestä naimisiinmeno siis häät kaikkine mausteineen täytyy kokea ainakin kerran elämässä.
On hyvä muistaa, että samanlainen elämys naiselle on nykyään myös ero, joten kun menet tälläisen innokkaan kanssa naimisiin on sinun varauduttava melko äkkinäiseen eroon myös.
Jos et usko mitä sanon niin mietippä onko tuttavapiirissäsi 35-45v naisia jotka ei ole olleet naimisissa ja jotka eivät ole eronneet. Vaikea löytää, koska heitä juurikaan ole.
Jos et sinä mene sen naisen kanssa naimisiin niin hän etsii jonkun toisen joka menee, eikä teidän suhteenne paina siinä kohtaa yhtään mitään koska naisesi haluaa kokea naimisiinmenon.
Mitähän tähän sanovat nyt ne naimishinkuiset naiset...
Tosiaan, elämyksiähän ihmiset pitkälti elämässään jahtaavat. Surullista on että halutaan äidiksikin sen vuoksi että halutaan äiteyden elämyksiä. Siinä on sitten se pentuparka statistina lopulta, kun se on syntynyt vaan pelinappulaksi tulevien vanhempiensa pikku juonikuvioon... Eikä se lapsonen ikuisesti ole lapsonen.
Mikähän olisi hyvä syy haluta lapsia... Olisiko mitään se että haluaa tutustua johonkin uuteen ihmiseen ja rakastaa häntä?
eli ts. naimisiin menon pakko ja samoin lasten tekemisen pakko.
On pakko esittää lisäkysymys:
Onko nää naiset ihan kaistapäitä? Minä en mene naimisiin, en vaikka jäisin ikuisesti poikamieheksi. Isääkään minusta ei tehdä.
Ja en jää yksin, onhan tääkin ketju osoituksena myös siitä että niitä, joille tää ei ole pakko, on myös olemassa. Joskin semmosessa vähemmistössä etten tunne ainuttakaan.
Vielä.
kahden muun elämän kustannuksella...ei hyvä.
Siitä lapsosesta sit kasvaa samanmoinen manipuloija myöhemmin.
Lisäisin tohon hyviä syitä listaan vielä sen, että sitten on hyvä haluata lasta kun mies sitä naiselle ehdottaa. Näin jää kaikkein pienemmäksi se mahd. että joutuu yh:ksi. Samoin on avioliiton kanssa. MUTTA, molemmat vaatii naista myös tuntemaan omat halunsa ja ennen kaikkea itsensä!
Järkyttävä yleistys, että nainen ei tarvi suurta rakkautta mennäkseen naimisiin. Ja seuraavassa lausessa puhutaan elämyksen hakemisesta. No eikös p-kuta se rakastuminen ole niitä elämän parhaita elämyksiä? En voisi kuvitellakaan meneväni lupaamaan jotain pysyvää (avioliittoa) jollekin äijänköriläälle ihan vaan siksi että pääsis päivän heilumaan rinsessamekossa. Ja sitten maha paksuksi. Hei elättekö te ihan reaalimaailmassa?
Mie ite menin naimisiin toimistossa ja rakkaudesta. Lapsia tehtiin, rakkaudesta. Ja niitä _yhdessä_ hoidetaan. Ihme katkeruutta.
Onhan täällä muitakin reaalimaailmassa eläviä.
Välillä tuntuu, että tämä maailma on joskua vähän epätodellinen.
Vaikka naiset epätoivoisesti haluaisivatkin naimisiin ja tehdä lapsia, niin uskoisin, että sinä voit olla aivan huoleti. Kirjoituksesi perusteella vaikutat sen verran ristiriitaiselta ja oudolta mieheltä, että tuskin epätoivoisinkaan nainen sinuun hairahtuisi.
" en mene naimisiin, en vaikka jäisin ikuisesti poikamieheksi"
- no sehän siitä yleensä seuraa jos ei naimisiin meinaa mennä
"Isääkään minusta ei tehdä."
- siihen isäksi "tekemiseen" vaadittaisiin seksuaalista kanssakäymistä naisen kanssa, joten enpä usko että sinun tarvitsee tuosta huolehtia
"Ja en jää yksin, onhan tääkin ketju osoituksena myös siitä että niitä, joille tää ei ole pakko, on myös olemassa. Joskin semmosessa vähemmistössä etten tunne ainuttakaan"
- lohduttaa varmaan kovasti asustella yksin (sitten kun se äitimuori on siirtynyt tuonpuoleiseen) omassa murjussa ja miettiä että kyllä tuolla jossain ulkona on muitakin minunkaltaisia yksinäisiä susia, en siis ole yksin, vaikka oikeasti olenkin yksin ;)
"Mikähän olisi hyvä syy haluta lapsia... Olisiko mitään se että haluaa tutustua johonkin uuteen ihmiseen ja rakastaa häntä? "
??????
En nyt tiedä oletko tosissasi vai onko tuo jotain outoa huumoria. Meinaatko, että ihmisten tulisi synnyttää ja kasvattaa lapsia ihan vain sen takia, että he voisivat sitten tutustua uuteen ihmiseen? Olisiko helpompi tutustua tuohon uuteen ihmiseen vaikkapa kirjastossa tai baarissa??
Kai se oli outoa huumoria, mutta samalla mielestäni ihan hyvä syy, joskaan ei tietenkään AINOA tai TÄRKEIN syy...
Mutta tässä tietysti oletin että lapset voivat olla omia persooniaa. Mikäli ne eivät sitä ole, vaan vanhemmat muokkaavat heidät (aivopesevät) omaksi kuvakseen, niin eihän siinä mihinkään uuteen pääse tutustumaan. :P
Kyllähän niitä saa juttuja kuulla että mies ehdotti lasta, ja sitten kun se lapsi on laitettu, niin mies häipyy. Ei olekaan kivaa kun joutuu kilpailemaan toisen ihmisen kanssa naisen huomiosta, eikä olekaan kivaa kun vaimo on lihonut ja rupsahtanut... Ja tännekin saatetaan kirjoitella jo raskausaikana että pitäisiköhän mennä vieraisiin kun vaimo on kaskelotti.
On näitä nähty. (Kaikkihan tietysti eivät aina ole totta, nämä höpötykset täällä...)
sanoi kerran yhdellä opintoviikolla, että jos lapset tehtäisiin miesten aloitteesta niin maailma olisi ollut jo kauan autio...siitä pääsee kyllä ytasan yhteen päätelmään; naiset ovat aloitteellisia tuossa asiassa. Miksi se pitää kieltää?
Ei ehkä kannata uskoa näitäkään juttuja joissa nainen esittää viatonta siihen että mies on jättänyt maha pystyssä...
ja sitä tästä taas lähden pian kuuntelemaan. Niin kauan kuin jaksan kuunnella.
Äitiä en ole koskaan nähnytkään, muualla kuin kuvissa. Jos olet hänet tavannut kerro terveisiä.
Epätoivoisin nainen on siis himassa just nyt. Siinä olemme samaa mieltä. Odottaa siellä nalkutusten kera minua kotiin. "eiks me voitais tehdä lapsi, kun työkaverikin on raskaana...ja... me ollaan varmaan ainut pari joka ei oo naimisissa....mä niin haluun..."
Illasta iltaan. Kunnes häivyn. Näin se oli edellisenkin kanssa.
Lohduttaa varmaan suakin pirusti kun hätäpäissäs tekaset kakaran jollekin jolpille jonka satut kiinni saamaan ja sitten revit sukupuolielimes sen takia pariin kolmeen otteeseen kunnes huomaat ettei perhana, ei ole mun elämää. Koeta sitten siinä yh:na saada joku kunnon mies ansaan...ei ihan helppoo. Paljon viisaampaa on kiirehtiä hitaasti. Ja toteuttaa vain omia unelmia.
Yksinäisyydestä käsrii vain sun kaltaset riipakivet. Ei itsenäisyys ole yksinäisyyttä. Mutta mistäpä sinä (nainen) sen tietäisit. Ei sitä vitulla ymmärräkään, ja naiset yleensä tekee vaan sen minkä se värkkinsä käskee. Toiset käyttävät erittäin törkeesti kyseistä lootaa hyväkseen pyrkiessään siihen minne ei muuten pääse.
Onnea valitsemallasi tiellä. Minä en sun laistasi kaipaa, niin raskaaksi ei yksin eläminen koskaan kohdallani tule.
Tervemenoa vaan avomies sinne nalkuttavan ämmäs luo- kyllä ei voi ymmärtää minkä helvetin takia sunkin pitää parisuhteessa olla ja elää jos noin paljon naisia (vaiko vain sitä siellä kotona odottavaa) vihaat? jos kaikki naiset haluavat sitä (eli naimisiinmenoa ja lapsia) mikä ei sinun tulevaisuudenvisioihisi kuulu, niin paras kuule sinullekkin lähteä kalppimaan ja äkkiä. Paras vaihtoehto kaikille osapuolille!
"Koeta sitten siinä yh:na saada joku kunnon mies ansaan...ei ihan helppoo." No, lohtuna kaikille yh:lle voisi sanoa että teikäläisen kaltaisia ns. miehiä ei ainakaan tarvi pelätä "saavansa".
Ja ei hätää- ei sinunlaistakaan kukaan nainen tässä elämässä kaipaa!
Miksi ihmeessä jatkat tuossa suhteessa, jos kerran sinulla ja avovaimollasi on ihan erilaiset intressit tulevaisuuden suhteen? Tuhlaat omaa aikaasi ja avovaimosi aikaa. Lopeta suhde, niin nainen pääsee etsimään miestä, joka haluaa hänen kanssaan perheen. Jatkossa sinun kannattaa heti suhteen alussa kertoa, ettet halua lapsia (voi tietysti olla, että olet näin tehnytkin).
Ihmettelen, miksi haluat olla avoliitossa, kun kerran vastustat (?) avioliittoa. Yhtälaillahan avoliitossa pitää olla sitoutunut, virallinen paperi vain puuttuu. Sopisikohan sinulle kuitenkin parhaiten sinkkuelämä? Silloinhan siellä kotonakaan ei olisi ketään nalkuttamassa.
"Ja ei hätää- ei sinunlaistakaan kukaan nainen tässä elämässä kaipaa"
Kertoisitko yllä olevan sille epätoivoselle ämmälle joka asuu kanssani?
olen avoliitossa ja tiedän ettei pitäisi omaa ainutta elämäänsä näin tuhota, mutta olen antanut avokilleni lähtökäskyjä, mutta asunnot ovat kiven takana (kuulemma).
Lisäksi olen ollut vähän huono sanomaan tarpeeksi selvästi EI. Olen sen nyt kyllä oppinut. Ja jutut olen tehnyt heti alussa selväksi, mutta nainen uskoo omiin kykyihinsä enemmän kuin minun sanoihini...
Huvittaa kun sanoin avokilleni että lähtee veks, niin tää ehdotti että jos kumminkin sitä lasta...
Voi tsiisus.
Edellinen avokki oli tasan samanlainen.
Voin kyllä kuvitella asuvani jonkun kanssa, mutta en tällasten.
Miksei muka voi olla avoliiton puolesta vaikka vastuutaa avioliitoa? Käsittääkseni avoliitto tarjoaa etuja jotka menettää papin puuttuessa peliin.
Vai yritätkö sanoa että kaikki naiset tosiaan nalkuttaa?
Nyt sanot selkeästi avovaimollesi, että teidän juttunne on ohi. Jos ei muuten usko, niin ala pakata hänen tavaroitaan (kämppä on ilmeisesti sinun?). Kaipa avovaimosi voi väliaikaisesti muuttaa ystävänsä tai sukulaisensa luokse. Sanot hänelle, että jos hän haluaa lapsia, niin hänen on parempi etsiä sellainen mies, joka myös haluaa lapsia. Korosta vielä kerran, että sinä et ikinä halua lapsia.
Vielä tuosta avo- ja avioliitosta: itse pidän niitä samanarvoisina, sillä kumpikin vaatii sitoutumista. Tietysti on juridisia eroja, mutta muuten en näe erityisiä eroja. Eli jos ei halua sitoutua millään tavalla (sain sellaisen kuvan, että et halua sitoutua vakavasti?), niin silloin on parasta pysyä sinkkuna ja harrastaa vain satunnaisia suhteita. Paitsi jos olet onnekas ja löydät itsesi kanssa samanlaisia arvoja omistavan naisen, joka haluaa elää kanssasi ilman sitoutumista ja lapsia. Onnea etsintään!
Näin on, jos ei halua sitoutua suhteeseen, on parempi pysyä sinkkuna. Ja harrrastaa vain satunnaisia suhteita.
Hei, voihan nainen haluta avioliittoa, muttei lapsia. Oletko puhunut akkasi kanssa asiasta.
Eiväthän ne asiat ole sidoksissa keskenään.
Ehkäpä avioliitto tuo sen turvan, ettei mies hetken mielijohteesta voi lempata akkaansa pihalle.
oikeanlaisen ja samat maailmakuvat omaavaan kumppaniin aina sitoudu? Eikä mullakaan mitään sitä vastaan ole. Mutta kun tää naisaines on tätä mitä se on. Siinä vika.
Mutta lapsia en halua. Sitoutumiseeni ei kuulu sellainen.
Kiitos.
ei ole tarkotus että joka suhteeseen sitoudutaan kuin siihen ainoaan. Naiselle riittää pelkästään se. Minä vaadin paljon enemmän, ennen kuin aletaan puhua sitoutumisesta ja lapsista! Lapsista omalla kohdallani on turha puhua koskaan. Ei onnistu.
sitä en osaa sanoa. Mikä saa aikaan sitoutumisen?
Voiko olla yhteiset päämäärät, tavoitteet, hyvä olo yhdessä, nautittava rakastelu yhdessä...listaa voisi jatkaa.
Tarkoitatko, että olisit valmis sitoutumaan, jos naisaines olisi sopivaa. Hmmm. Etsitkö täydellisyyttä. Itse en haluaisi elää sellaisten paineiden alla, että virheitä ei saisi tehdä. Vaikka parhaalla mahdollisella tavalla haluaisinkin elää. Joskus joutuu poikkeamaan suoralta tieltä, mutta suunta on selvä ja kristallin kirkas. Tien kun tuntee sille voi palata takaisin. Ja jatkaa matkaa.
Enpä tiedä ikääsi. Itse olen jo lapseni saanut ja mietinkin miksi avioliitto siitäkin huolimatta vain tuntuu oikealta. Minä en ole naulannut lapsi asiaa, koska olen pesänrakennuspuuhat jo tehnyt yhden kerran. Ainahan se on yhteinen keskustelun aihe, johon kumpikaan ei voi toista pakottaa. Se vaan pitää hyväksyä.
Kiitos itsellesi vaan.
Ei joka suhteeseen tarvitsekaan sitoutua kuin siihen ainoaan. Monesti sitä kaipaa kuitenkin yhtä ylitse muiden.
Mielenkiintoni heräsi. Olet mielenkiintoinen mies.
Mitä kaikkea sinä vaadit, ennenkuin aletaan puhua sitoutumisesta ja lapsista?
ennen kuin aletaan puhua sitoutumisesta. Naisen on oltava sen arvoinen. Minun on myös tunnettava tarvetta sitoutua. Lapsista mulle on ihan turha puhua koskaan. Tulen olemaan lapseton, omasta päätöksestäni ja tulevan sitoutumiskelpoisen naiseni on se ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Sillä en sitä salaa.
Kunnioitusta on suhteesta löydyttävä. Se on tärkeempää mulle kuin rakkaus tai seksi.
täydellisyyttä vaan sopivuutta.
Etkö todellakaan itse huomaa kirjoituksesi ristiriitaisuutta??
Ensin kerrot, kuinka kotielämäsi on yhtä helvettiä kun et ole parempaa naista saanut ja sitten heti perään toitotat että "täytyy toteuttaa omat unelmanasa" -- ilmeisesti unelmasi sitten on se nalkuttava nainen kotona vai miksi ihmeessä asut hänen kanssaan.
Oletko niin saamaton ressukka ettet uskalla yksin asua? Kuulostaa todella oudolta, että hekutat sitä miten yksinoleminen voi olla hienoa ym. mutta silti itse asut ja elät mielummin huonossa parisuhteessa kun muutat yksinäsi asumaan.
Yritä nyt hyvä raukka päättää mitä haluat. Jos sinussa ei ole miestä tarpeeksi elämään omillasi, niin lopeta tuo turhanpäiväinen ruikuts ja tyydy kohtaloosi.
Hyvä! Se onkin parempi.
kotona on tasan niin kauan siellä kuin saa toisen asunnon. Hän on vannonut hakevansa asuntoa. Vai pitääkö minun heittää hänet kamoineen ulos?
Vaikka olenkin tyhjänpäiväinen ruikuttaja en silti ole niin idiootti että heitän toisen yökylmään kamoineen. VAIKKA meillä ei mitään olekaan, minun mielestäni.
Kuka sut heitti ulos?
nyt ei vastaukset mene läpi.
Tähdet eivät ole suosiollisessa asemissa.
Ehkä ne sieltä sfääreistä sitten joskus laskeutuvat.
Ei ole kukaan viskannut, eikä ole itsekään tarvinnut ketään pihalle viskata kun olen ilmeisesti toiminut hiukan järkevämmin näissä ihmissuhteissani kuin sinä.
Ei kannattaisi pitää niin kamalaa kiirettä sen yhteen muuton kanssa. Kannattaa tutustua rauhassa siihen toiseen, ennen kun alkaa kamojaan saman katon alle kärräämään. Ja muutenkin kannattaa valita ne kumppanit mielummin sieltä fiksummasta päästä, niin ei tule tuollaisia ongelmia eteen.
Joka tapauksessa tuo sinun tilanteesi kuulostaa hiukan keksityltä tai vääristetyltä. Jos kerran olet kumppanillesi lmoittanut, että suhde on ohi, niin mitä hän muka enää sinulle jäkättää. Luulisi, että jos hän asuu kanssasi (sinun kämpässäsi) ainoastaan siksi, että ei ole muuta paikkaa, niin tuskin hän nyt enää ainakaan mistään avioliittoa tai lapsia sinulta ruinaisi? Tai muutenkaan paljoa jaksaisi sinun tekemisiisi puuttua. Tai sitten olet todellakin löytänyt jonkun todella säälittävän tapauksen... mikä ei sekään hirveästi hämmästyttäisi.
???
jäi asunnottomaksi, eronsa seurauksena ja koska olimme hiljattain tavanneet hän pyysi jos voisi majoittua luokseni siksi kunnes saisi asiansa kuntoon. Kyúten aiemmin sanoin, nykyään olen viisastunut, sana ei irtoaa helpommin.
Tosta loppuosasta, juuri tuota samaa ihmettelen minäkin.
viestiä sinulle pari kertaa.
Hävisivät jonnekin.
Jospa tulevat ruutuun tänään, huomenna , ensi viikolla tai....
"Tosta loppuosasta, juuri tuota samaa ihmettelen minäkin."
Voit lopettaa ihmettelyn, minä voin kertoa sinulle mistä se johtuu. Tiedät varmaan vanhan sanonnan "vakka kantensa valitsee". Typerykset siis löytävät toisensa ja fiksummat pysyvät omanlaistensa kanssa. Kannattaisi ehkä miettiä sitä omaa käyttäytymistään ja omia älyllisiä lahjojaan jos toistuvasti eksyy suhteeseen, jossa toinen osapuoli vaikuttaa typerykseltä.
miehenä. Otan osaa. Vaikka mitäpä siitä kärsit, kun vakka kantensa valitsee...
Käsittääkseni ainoastaan erilainen pystyy kumppanistaan huonot puolet havaitsemaan. Samalainen pitää niitä normaaleina.
No itseasiassahan se menee (ainakin psykologian tutkimusten mukaan) niin, että toisissa ihmisissä meissä ärsyttää juuri ne piirteet, joita tiedostamatta itsessämme inhoamme.
Mutta se vaatii sen inhoamisen ja täällä vieraan analysointi on äärimmäisen typerää ja todella ulkona palstan aiheesta, joten sheriffin katse tänne...
en edes ymmärrä, miksi mies pitäisi pakottaa isäksi. Jos ei vain yksinkertaisesti halua tai ole valmis. Mikä ihme naisia riivaa (tosin olen minäkin nainen), haluta nyt lasta kun työkavereillakin on ja "kaikki muutkin ovat naimisissa". Lapsi/avioliitto on kahden ihmisen yksityinen asia eikä kuulu kenellekkään, naisesi taitaa todellakin etsiä vain sitä avioliiton elämystä (lapsesta myös). Miksi mies pitäisi saada nalkkiin sormuksella ja lapsella, eikö rakkautta muuten löydy ja vakautta suhteeseen? Eikö muuten voi tosissaan rakastaa toista ja olla toisen kanssa yhdessä, kuin kahlitsemalla laillisesti? Itse en kiirehdi poikaystäväni kanssa, haluan kyseisiä asioita OIKEISTA syistä, en vain siksi, että juuri nyt tuntuu siltä. Ihmisillä voi olla hyvinkin paljon erilaisia syitä, miksi he eivät halua (ainakaan vielä) lapsia, mutta sitähän naiset eivät ymmärrä - varsinkin jos ovat syntyneet kultalusikka suussaan. Naisille lapsi on melkein itsestään selvyys, he harvoin ymmärtävät että siihen tarvitaan kaksi HALUKASTA osapuolta. Enkä muutenkaan ihmettele miesten jarrutusta yhtään, naiset kun ovat niin samperin petollisia! Naiset nalkuttavat ihan liian paljon ja liian usein turhasta...(tämä pointti ei liity petollisuuteen, mainitsin vain)
Minä olen kyllä saanut sellaisen kuvan, että nykyään on hyvinkin paljon naisia, jotka eivät tahdo naimisiin ja vielä vähemmän kaipaavat lapsia. Toivottavasti sinäkin löydät tällaisen yksilön!
ovat useimmiten yksinhuoltajia??? Kai sillä lapsella se isäkin=mies on jossain... Harvemmin vaan lapset jää erossa isälleen.
Kyllä ne miehetkin niitä eroja osaa hakea ja haluta naimisiin ja saada lapsia. Eipäs nyt yleistetä.
Meni ihan toisinpäin. Poikaystävä kosi tosissaan kuukauden jälkeen, ja ollaan nyt sitten hankkimassa yhteistä asuntoa. :=)
Niin, en tosiaan osaa vastata tuohon miksi naisilla on niin kiire mennä naimisiin ja saada lapsia. Minun kohdallani näin ei ole ja muiden puolesta en voi vastata. Mutta sinäkään et voi tietää, että kumpi (mies vai vaimo) haluaa mennä naimisiin. Yleensä varmaan molemmat, kun naimisiin ollaan menty. Ei ketään voi pakottaa.
Naisissa on enemmän yksinhuoltajia varmaan siksi, että erossa on yleistä, että lapset jäävät naiselle. Osalla voi tietenkin olla mies kuollut. En tiennytkään, että useimmiten naiset hakevat eroa, mistä sinä tiedät? Ehkä niillä naisilla on ollut hyvä syy hakea eroa kuten idiootti-juoppo-psykopaatti mies, tai nainen on löytänyt uuden miehen, tai mies on pettänyt ja nainen ei ole enää halunnut sellaista petturia katsoa. Ei sinun varmaan kannata rasittaa itseäsi tällaisilla mietteillä, eihän sinua voi henkilökohtaisesti haitata naisten kiire mennä naimisiin ja saada lapsia? Onnea valitsemallasi tiellä. Mene vaikka Mister Finland kilpailuun kuluttamaan aikaa.
Seurustelimme ja asuimme yhdessä vuosia ennen naimisiinmenoa, jonne ei siis ollut mitään kiirettä. Lähellä samanlaisia "tapauksia" muitakin. Ehkä juuri niillä, joilla on kiire naimisiin on sitten kiire erotakin; toisilla vaan on kiire.
Täytyy kai minunkin kantaa korteni kekoon tässä keskustelussa. Harvinaisen katkeroitunut mies olet. Ymmärrän tietenkin jos olet jo seurustelun alkuvaiheessa kertonut naisellesi ettet halua naimisiin ja hankkia lapsia. Turha on tyttöystäväsi valittaa ja yrittää saada päätäsi kääntymään jos olet suunnitelmasi jo seurustelun alkuvaiheessa tehnyt selväksi. Suosittelen lämpimästi eroa tyttöystävästäsi, jotta hänelläkin on mahdollisuus löytää mies, joka haluaa naimisiin ja lapsia ja sinullakin olisi mahdollisuus haluamanlaiseesi suhteeseen jonkun toisen kanssa. Miehenä voin kuitenkin sinulle kertoa, että on olemassa meitä miehiäkin, jotka haluavat naimisiin ja saada lapsia rakastamansa naisen kanssa.
naimisiin ja lapsia.
Oletko seonnut? Perustelisitko näkemyksesi tähän väitteeseen?
Ja vielä teistä "miehistä" jotka haluatte kiiruulla naida; teitä on huomattavasti vähemmän kuin vastaavia meitä naisia. Ihan vaan tiedoksi. Ja hyvä niin. Tarpeeksi naisellista miesasinesta alkaa olla riittävästi. Ihan oikeesti. kiinnostaako sitten enää nainen?
ei sen kummempaa. Tai sitten joku tossunalusherra.
Sanoinko, että kirjoittaja on katkera koska ei halua naimisiin ja lapsia? Kirjoitustyyli on katkera, kirjoittaja suorastaan tuomitsee ne, jotka haluavat naimisiin ja lapsia. LISÄKSI: Perustelisitko näkemykset väitteeseesi, että olen naisellinen? Minuahan kohdellaan täällä kuin rikollista, kun haluan mennä naimisiin ja saada lapsia. Tosin en ole väittänytkään, että minulla olisi KIIRE. Omalla kohdallani voin vaan sanoa, että kyllä kolmen vuoden seurustelun jälkeen tietää, jos toista rakastaa niin voi alkaa jo suunnitella naimisiiin menoa ja lasten hankkimista. Muilla palstoilla valitetaan, kun miehet eivät halua sitoutua ja sitten toisaalla valitetaan melkeinpä, että mies on homo jos haluaa naimisiin ja vieläpä lapsia hankkia.
edellinen
samoin on laita mun kanssa, olen suurempi rikollinen kun minulla on oma tahto EIKÄ se ole yhteneväinen naisväestön mielipiteeseen, jota taas sinun mielipiteesi on! Siis rikollinen myös sinun mielestäsi.
VOISIN MENNÄ NAIMISIIN JA PERUSTAA SUURPERHEEN, MUTTA MISTÄ LÖYTÄISIN VAIMON? EI HAITTAA VAIKKA ON VÄHÄN RUMA. ANNA SÄ AVOMIES OMASI MINULLE?????
Ai ku oot ihana.
Jos olisin mies,
ja jos minulla olisi vaimo.
Antaisin hänet sinulle,
niin hellyyttävä kirjoituksesi oli.
Eihän sitä nyt ihan ilman voi olla.
*naurua*
kämppä minne voit sen majottaa? Jos on niin laitan sen menolipulla kohteeseen jonka ilmoitat...
;)
Haluatko paluupostissa jotain muuta tilalle?
En taatusti, olen nyt tämän jankkaamisen jälkeen jonkin aikaa akkalakossa. Jos ei sitten eteen eksy todella älyllään säkenöivä donna, jolla maailman ensimmäinen tavoite ei ole naimisiin ja mukula.
oletko sama " avomies", joka on vastaillut edellisiin?
Oletko mennyt tässä välillä naimisiin
ja lapsi on tekeillä?
oletko koko ajan ollutkin naimisissa oleva mies
vai onko niin, että haluaisitkin mennä naimisiin, mutta pyristelet vastaan?
sama vastaus, kirjoitusvirhe, jonka huomasin itsekin ihan just, oota painaessa isot sormenköntit ovat painaneet myös iitä...se siitä.
Totta se ei ole. EIKÄ TÄLLÄ AINEKSELLA KOSKAAN TULEKAAN MITÄ NAISISTA NYKYÄÄN LÖYTYY.
Paljon on muututtava. Enemmän on tapahduttava kuin pelkkä kirjoitusvirhe.
relaa nyt vähän.
Vaikka on tosi kysymyksessä ehkä,
niin huumoria peliin mies.
Kiitos nyt kaikkien naisten puolesta :)
Kohta kaikki sun naisehdokkaas on jäykkänä
jännityksestä eikä mitään irtoa.
Lykkyä tykö vaan!
Aletaan seuraavaksi miettimään seurakunnan jäsenten avioeroja hiippakunnittain?!!? Jooko? Jännää tämä maailman meno, miten uskovaiset voi erota? En millään ymmärrä, vaikka muuten olenkin niin VIISAS!
www.evl.fi/kkh/ktk/kertomus96-99/liitau6.htm
että jotkut naiset haluavat avioliitolla todistella itselleen ja muille suhteen vakavuutta. Usein myös ajatellaan avioliiton muuttavan suhdetta järisyttävällä tavalla - jännitystä ja romantiikkaa haetaan papin aamenella. Jotkut voivat haluta kahlita miehensä sormuksella, Jumalan edessä - ettei mies vaan karkaisi. Eli joissain tapauksissa oma epävarmuus suhteesta ja sen toimivuudesta/etenemisestä ja kestävyydestä pyritään estämällä avioliitolla ja lapsilla. Liian vähän nainen vaivautuu ajattelemaan, onko HÄN hyvä äidiksi - lapsen kasvatuksessa 3 ensimmäistä ikävuotta ovat nimittäin äärimmäisen kriittiset. Niistä kolmesta vuodesta riippuu lapsen terve minä-käsitys ja tulevaisuuden ihmissuhteet sekä älykkyys. Lapsi tarvitsee niin paljon huomiota ja rakkautta, mutta myös pientä tietämystä elämänkaari psykologiasta, jotta osaa toimia oikein. Itse en mene naimisiin aikaisin, jos koskaan, ja lapset hankin vasta sitten, kun tiedän olevani tarpeeksi kypsä ja nuoruuteni elänyt jotta voin antaa lapselleni turvallisen lapsuuden. Lapsi tarvitsee nimittäin täydellistä omistautumista ja epäitsekkyyttä. Jotkut taas menevät naimisiin rakkaudesta ja samasta syystä hankkivat lapsia ja ovat äitejä isolla Ä:llä. Liian harva vaan nykyään...