Nykyisessä deittailumaailmassa näyttää olevan yleistä, että toinen osapuoli vain lopettaa yhteydenpidon yhtäkkiä kuin seinään, ilman mitään selitystä. Usein näissä tilanteissa yhtäkkiä hiljentynyt osapuoli on vaikuttanut tapailun aikana aidosti kiinnostuneelta ja tykästyneeltä ja sitten vain "kadonnut" jossain kohtaa yks kaks. Jos olet joskus itse näin tehnyt, niin kerro nyt siihen rehellinen syy, mitä et sille toiselle ihmiselle kertonut.
Esim. tilanteissa:
a) Olet viestitellyt nettideitin kautta jonkun kanssa jonkun aikaa, mutta ette ole vielä tavanneet livenä. Lopetat yhtäkkiä viesteihin vastaamisen, sitä kuitenkaan perustelematta toiselle. Miksi?
b) Olet käynyt jonkun kanssa pari kertaa treffeillä. Yhtäkkiä susta ei enää kuulukkaan mitään. Miksi?
c) Olet treffaillut jota kuta jo jonkun aikaa (enemmän kuin muutama tapaaminen). Yhtäkkiä katoat toisen elämästä. Miksi?
d) Olet tapaillut jota kuta ja olette menneet jo intiimimmälle tasolle. Olette jakaneet henkilökohtaisempia asioita ja teillä on ollut jo fyysisempääkin kontaktia, esim. suutelua tms. muuta hellimistä. Sitten lopetat yhteyksissä olemisen kuin seinään. Miksi?
e) Olet tapaillut jota kuta jonkin aikaa ja harrastatte ensimmäisen kerran seksiä. Sen jälkeen susta ei enää kuulu. Miksi?
Kuvaakohan tää jotenkin nykymaailmaa, kun ei koeta tarvetta selittää toiselle ihmiselle mitään? Nykyaikana kun erilaisia viestintävälineitäkin olisi kiitettävästi. Onko moraali tämmöisen suhteen löyhentynyt? Onko ihmisten käytöstavat rapistuneet? Onko monilla niin monta ihmistä kierrossa samaan aikaan, että pakosti aina joku jää? Onko elämä muuten vaan niin pirstaleista? Miksi?
Esim. tilanteissa:
a) Olet viestitellyt nettideitin kautta jonkun kanssa jonkun aikaa, mutta ette ole vielä tavanneet livenä. Lopetat yhtäkkiä viesteihin vastaamisen, sitä kuitenkaan perustelematta toiselle. Miksi?
b) Olet käynyt jonkun kanssa pari kertaa treffeillä. Yhtäkkiä susta ei enää kuulukkaan mitään. Miksi?
c) Olet treffaillut jota kuta jo jonkun aikaa (enemmän kuin muutama tapaaminen). Yhtäkkiä katoat toisen elämästä. Miksi?
d) Olet tapaillut jota kuta ja olette menneet jo intiimimmälle tasolle. Olette jakaneet henkilökohtaisempia asioita ja teillä on ollut jo fyysisempääkin kontaktia, esim. suutelua tms. muuta hellimistä. Sitten lopetat yhteyksissä olemisen kuin seinään. Miksi?
e) Olet tapaillut jota kuta jonkin aikaa ja harrastatte ensimmäisen kerran seksiä. Sen jälkeen susta ei enää kuulu. Miksi?
Kuvaakohan tää jotenkin nykymaailmaa, kun ei koeta tarvetta selittää toiselle ihmiselle mitään? Nykyaikana kun erilaisia viestintävälineitäkin olisi kiitettävästi. Onko moraali tämmöisen suhteen löyhentynyt? Onko ihmisten käytöstavat rapistuneet? Onko monilla niin monta ihmistä kierrossa samaan aikaan, että pakosti aina joku jää? Onko elämä muuten vaan niin pirstaleista? Miksi?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Se on vaan laiskuutta ja helpoimman kautta menemistä. Kiinnostus on loppunut vaikka sinä olet kenties toisin tulkinnut asian. Halutaan välttää toisen ikävien tunteiden kohtaaminen. Onhan paljon helpompaa vaan kadota kuin kertoa toiselle että ei enää kiinnosta.
Varmasti tuohon ettei selitä katoamistaan on usein syynä juuri tuo helpoimman kautta meneminen yms. Tosin toivoisi että sen verran riittäisi ihmisillä kanttia, että jotakin sanoisi. Kai siitä tulisi kummallekkin osapuolelle joku mielenrauha jatkaa eteenpäin?
Ja kiinnostus on luultavasti myös loppunut ainakin jollain tasolla, kun yhteydenpidon lopettaa. Mutta kaipa tuo "katoaminen" voi esim. johtua siitä että:
- "katoaja" on jo varattu ja tämän kumppani saa/on saamassa vihiä muiden treffailusta
- "katoaja" on sitoutumiskammoinen ja suhteen vakavoituessa ahdistuu
- "katoaja" tapailee montaa ihmistä kerralla ja ei vaan pysty pitämään yhteyttä kaikkiin
- "katoaja" pelästyy omia lisääntyviä tunteita ja vaikkapa kokemattomuuttaan refleksinomaisesti perääntyy
- "katoaja" haluaa vain mahdollisimman monta valloitusta ja yhden saatuaan siirtyy seuraavaan (kohta E esim.)
- "katoajan" elämäntilanne ei ole sopiva suhteelle (esim. työn tai muun kiireen takia)
-"katoaja" pitää toista osapuolta/tilannetta jollain tapaa itselleen "liian hyvänä" ja jo varmuudeksi poikkaisee siteet, ettei oma sydän vaan tule särkymään
- "katoajalla" on omia ongelmia (esim. sairaus) ja ei halua jakaa sitä toiselle
Jne...
Ja jos kiinnostus on vain yhtäkkiä loppunut, niin olisi kiinnostavaa myös tietää sekin, että mikä sen on aiheuttanut niin äkisti? Joku tietty piirre toisessa? Vai onko vastaan tullut vain vielä kiinnostavampi ihminen? Vaiko joku muu asia?
Tuon viestittelyn oon lopettanu sen takia, kun ne viestit on olleet tyyliin muutama sana ja hymiö perään. Vittu kun ottaa päähän tuommoset ämmät.
Noni tässä tuli konreettinen esimerkki! Kiitos. Oon kanssa huomannut, että joskus esim. loukkaantuminen siitä ettei ole pystynyt vaikkapa näkemään jonain ehdotettuna päivänä, on johtanut täydelliseen hiljaisuuteen.
Lisää vaan kokemuksia! Olisi mielenkiintoista kuulla monien näkemyksiä. Ja vaikka myös niiden mietteitä, keihin se yhteydenpito on sitten lopetettu. Millainen tilanne teillä on sun mielestä siihen asti ollut? Miten se "katoaminen" tapahtui? Minkä epäilet siihen olleen syynä?
"Kuvaakohan tää jotenkin nykymaailmaa, kun ei koeta tarvetta selittää toiselle ihmiselle mitään?"
Onko ihmisen edes oltava selitysvelvollinen toiselle ihmiselle?
Eihän se pakollista ole, mutta ei sen myöskään niin paljon pitäisi keneltäkään vaatia, etteikö jotain selitystä voisi toiselle kertoa. Se voisi helpottaa sitä toista ihmistä paljonkin, varsinkin jos on jo lähennytty jonkun verran. Mutta toki se on laillista olla mitään kellekkään selittelemättä ja toisia ajattelematta, niin kuin on myös laillista esim. valehtelu ja pettäminenkin Suomessa. Tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän..?
Ai olisiko oltava? Minäpä toivon kovasti että joku sinun tosi hyvä frendisi jättää sinut juuri sanomatta yhtään mitään tai tuleva naisesi!
Minun oikein hyvä frendi jos sattuisit olemaan ja tekisit noin, niin minä kuule varmana tulisin ja tappaisin sinut saatana jollain käsi-aseella.
"Minäpä toivon kovasti että joku sinun tosi hyvä frendisi jättää sinut juuri sanomatta yhtään mitään tai tuleva naisesi!"
Luuletko, että jos minut jätetään selittelemättä, niin sillä olisi vaikutusta minuun? Koska tiedän, että toiselta ei tarvitse vaatia mitään, ei edes selitystä.
Kuuluu kyllä tapoihin ja aikuisuuteen sanoa jotain... Jotkut pysyy jopa ystävinä.
Kuuluu tai ei, mutta onko tuollaisia tapoja muualla kuin ihmismielissä?
On selitysvelvollinen siinä tapauksessa, että on antanut vihreää valoa toiselle jatkosta. On törkeää ajan varastamista odotuttaa ja pitää toista epätietoisuudessa.
Kertoo paljon ihmisestä, jos ei ole selkärankaa sen vertaa, että laittaa viestin, ettet tainnutkaan olla se jota etsin, hyvää jatkoa. Ei sitä tarvitse sen paremmin selittää, jos ei vielä kovin paljoa olla oltu tekemisissä. Mutta tilanne on syytä ilmoittaa heti, että toinen voi jatkaa eteenpäin.
Se dumpattu voi tupsahtaa elämään (pysyvästikin) jotain odottamatonta kautta ja kuinkas sitten käyttäydytään, kun asiaa ei olekaan hoidettu fiksusti? Aina kannattaa miettiä asiat nenäänsä pidemmälle.
Ehkäpä se on jotain sellaista pelkuruutta ettei uskalleta kertoa suoraan toiselle ettei hän ole tarpeeksi kiinnostava. Mieluummin sitten jätetään totuus sanomatta.
Kyseessä on varmaankin usein tietynlainen pelkuruus, helpompaa olla vain hiljaa kuin joutua perustelemaan toiselle, miksi ei enää oikein kiinnostakaan. Luettelit itse myös paljon muita mahdollisia syitä eli mikä tahansa voi olla taustalla.
Jos yhteydenpito on ollut tiheää, saati deittailtu jo hyvän aikaa, niin jonkinlainen selitys olisi ihan kunnioittavaa toista kohtaan. Eihän siinä tarvitse syntyjä syviä selitellä, mutta suoranaiset katoamistemput ovat alhaisia.
Minäpä kerron.
a) Olet viestitellyt nettideitin kautta jonkun kanssa jonkun aikaa, mutta ette ole vielä tavanneet livenä. Lopetat yhtäkkiä viesteihin vastaamisen, sitä kuitenkaan perustelematta toiselle. Miksi?
Toinen on kirjoittanut jotain ala-arvoista, johon ei tarvitse enää vastata, tai sitten olen lähtenyt matkalle ja samalla sulkenut profiilin.
b) Olet käynyt jonkun kanssa pari kertaa treffeillä. Yhtäkkiä susta ei enää kuulukkaan mitään. Miksi?
Ilmeisesti tämä, jonka kanssa olen käynyt muutamilla treffeillä, on alkanut stalkkaamaan tai painostamaan, esim. viestit "Miksi et vastaa? Sua ei taida kiinnostaa!" jo puolentoista tunnin kuluttua ensimmäisestä viestistä, jota en ole edes ehtinyt huomata. Tällaisille panikoijille ei vastata. Heidän kutsumuksensa on panikoida, joten sitä sitten olan takaa.
c) Olet treffaillut jota kuta jo jonkun aikaa (enemmän kuin muutama tapaaminen). Yhtäkkiä katoat toisen elämästä. Miksi?
Mies on antanut viitteitä väkivaltaisuudestaan tai läheisriippuvuudestaan tai tuominnut jyrkin sanoin homot, abortit tai feminismin. Hyvästi.
d) Olet tapaillut jota kuta ja olette menneet jo intiimimmälle tasolle. Olette jakaneet henkilökohtaisempia asioita ja teillä on ollut jo fyysisempääkin kontaktia, esim. suutelua tms. muuta hellimistä. Sitten lopetat yhteyksissä olemisen kuin seinään. Miksi?
Hän on loukannut minua niin ilmeisellä tavalla, että tietää syyn itsekin, tai jos ei tiedä, voi miettiä niin selviää varmasti.
Rehellisesti sanottuna en kyllä katoa ilman mitään ilmoitusta paitsi tapauksessa a. Laitan kyllä viestin, että meidän jutusta ei tule mitään, kiitos ja hyvää jatkoa. Mutta se on sitten siinä, viesti tai pari riittää, en ala mitään eroseminaaria järjestämään.
Feminismi tulee tuomita aina ja joka paikassa. Se on saman tyyppinen viha-aate kuin natsismi. Valheelliset väitteet feminismin ja tasa-arvon yhteydestä kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Feministit jätettäköön hautumaan omaan vihaansa.
Kai sen ehkä noinkin voisi sanoa. Enemmänkin ehkä vertaisin kumminkin kommunismiin tuota kyseistä aatetta. Samanlailla hyviksi naamioituneita demoneita, jotka pyrkii ottamaan vähitellen enemmän valtaa yhteiskunnassa. Mitä olisin kuullut että nykyinenkin feminismisuuntauskin olisi kuulemma peräisin 1960-luvun marxisismista, enkä kyllä yhtään ihmettelisi vaikka olisikin.
Oho, loppu jäi vielä.
e) Olet tapaillut jota kuta jonkin aikaa ja harrastatte ensimmäisen kerran seksiä. Sen jälkeen susta ei enää kuulu. Miksi?
Hyvin vaikea kuvitella, että minusta ei seksin jälkeen enää kuuluisi. Seksi on jo taso, jonka jälkeen ei kadota sanomatta sanaakaan.
Seksi on se taso kun on saatu mitä on haluttukin eikä jatkotoimenpiteille ole tarvetta.
Kukin tyylillään. Mulle ei sattumamies kelpaa.
Jos ämmä heittäytyy hankalaksi ja alkaa kuvitella, että pillunannon jälkeen suorastaan "seurustellaan", niin on syytä siirtyä seuraavaan. Pillu se on siallakin.
Yhtä kertaa lukuunottamatta olen ilmoittanut aina, jos ei enää kiinnosta. Tosin en välttämättä kehtaa sanoa totuutta, mutta jonkun syyn olen ilmoittanut, jos jatkotapaaminen tai viestittely ei enää kiinnosta.
Yhden kerran tein tosiaan niin, että en ilmoittanut mitään syytä välien katkaisuun. Taustalla oli kuitenkin se tilanne, että olin monta kertaa sanonut olevani kiinnostunut ja ehdottelin eri aikoja, jotta olisi voitu tavata. Olimme jutelleet monta kertaa puhelimessa ja skypessä. Miehellä oli kuitenkin aina jotain menoa ja tapaamista siirrettiin moneen kertaan eteenpäin. Viimeinen pisara oli se, että miehellä oli talvilomaa eikä hän silloinkaan ehtinyt tavata, vaan totesi, että taidankin lähteä mökille, sillä kyllähän me ehditään vielä moneen kertaan tavata. Suutahdin aika lailla, koska koko ajan mies asetti kaikkea muuta tärkeämmäksi kuin minut. Lopetin sitten tylysti yhteydenpidon ja ajattelin, että jos noin 1,5 kuukaudessa mies ei löydä aikaa minun tapaamiseen, niin olkoon sitten. Mies tekstaili useampaan otteeseen, mutta en vastannut.
En kovin paljon jaksa vaivata ajatuksia puolituntemattoman ja ennen kaikkea kiinnostamattoman ihmisen kanssa viestittelyyn. Eiköhän aina suurin syy siihen ettei mitään kuulu on ettet sitten kiinnostanutkaan tarpeeksi. Ei ne miehetkään ilmoittele.
selitys on se, ettet ole sopiva tai hän löysi paremman
Mikähän mahtaa olla se aika, jolloin voi päätellä hiljaisuudesta, että on tullut "jätetyksi"?
Yhden kerran useampien viestien jälkeen vaan jäi vastaamatta enää, kun miehen vastaukset viipyivät 2-3 päivää, ei kysellyt kuvaa eikä ehdottanut tapaamista. Ei siis vaikuttanut riittävän kiinnostuneelta. Tarkoitus oli laittaa hyvät jatkot viesti, mutta se jäi ja vieläkin nolottaa niin hölmö käytös.
Muuten, jos ei ole vastannut yhtään kriteereitä en oo aina vastannut ekaan viestiin mitään.
Ei näihin mitään kaavaa ole. Jos on kerran tavattu ja jätetty sille asteelle, että soitellaan, niin jos mulla ei kiinnosta kovin paljon, niin en soittele tai viestittele. En katso tarpeelliseksi mitään selostusta antaa, miksi jätin siihen. Jos toinen ottaa yhteyttä, vastaan kyllä jotain, mutta en mitään ehdotuksia ala tekemään. Jos toinen vielä jatkaa ja kysyy kiinnostusta tapaamisenn, vastaan sitten, että nyt ei ole mahdollista. En yleensä viitsi sanoa, että ei kiinnosta, koska kyllä se pitäisi huomata minun "epä-aktiivisuudesta".
Jos olen itse kiinnostunut ja laitan viestin ja toinen ei siihen vastaa, jätän siihen. En siitä hernettä vedä, koska itsekin voisin näin tehdä...kyllä siitä pitää ymmärtää, että en ole tarpeeksi kiinnostava, jos toinen ei vastaa tai ole ollut itse aktiivinen. Enemmän ällöttää sellaiset imelät, "totta kai nähdään" -viestit, joiden jälkeen ei mitään kuulu. Joskus saatan jotain vastata, ympäripyöreätä tai jotain vitsiä heittää, jos huomaan että olen toiselle vain jonkunlainen "hätävara".
Seksisuhteen jälkeen en myöskään ala sen enempää kyseleen, jos toinen vetäytyy hiljaisuuteen. Saatan laittaa yhden viestin, kysellä kuulumisia, mutta aika selvää on, jos toinen ei vastaa, että se oli siinä. Turhaa näistä on mitään suurta draamaa kehitellä, jos tilanne on ollut vaikka se, että on menty samaan osoitteeseen baari-illan jälkeen, jota silloin tällöin ehkä sinkuille sattuu (ja varatuillekin, olen kuullut) : )
Sinkku-elämässä voi olla erilaisia vaiheita. Joskus on hiljaiseloa ihan sen vuoksi että ei jaksa kehitellä mitään. Joskus on aktiivinen kausi, jolloin voi olla useampia suhteita eri vaiheissa, eli soittelee jonkun kanssa, mutta ei tapaile, käy baarissa ja tapaa jonkun, jonka kanssa menee treffeille...ja voihan olla joku pidempiaikainen seksikumppani...joskus on aika hektistä eikä jaksa reagoida vaikka uuden tuttavuuden yhteydenottoihin.
Olen myös sitä mielä, että jos oikein kovasti vaivaa se, että toinen ei ota yhteyttä, niin sitä pitää suoraan kysyä. Jos mulla kiinnostaa ja toinen ei ole ottanut yhteyttä, niin saatan laittaa viestin, että ilmoittaisi reilusti suoraan, jos ei kiinnosta. Yleensä tulee vastaus, että hän ei halua "seurustella" : )
" En yleensä viitsi sanoa, että ei kiinnosta, koska kyllä se pitäisi huomata minun "epä-aktiivisuudesta"."
Minä kyllä miehenä arvostaisin suunnattomasti että sanottaisiin suoraan jos ei kiinnosta. Olen tapaillut naisia jotka tahallaan tai epahuomiossa ovat olleet vähän vaikeasti tavoitettavia, treffejä on ollut hankala sopia. Mutta kun tarpeeksi monia aikoja ja ehdotuksia on käynyt läpi niin sitten se sopiva treffiajankohta löytyy. Ja on ollut ihan hyviäkin treffejä, ja ovat kyllä olleet kiinnostuneita, vaikkei sitä siinä vaiheessa ole huomannut kun niitä on järjestetty.
On nimittäin sitten turhauttavaa ehdotella, miettiä ja järjestellä jos toisella ei ole aikomustakaan lähteä. Siksi on parempi sanoa, että "ei kiinnosta" kuin että "ei onnistu".
tapaamisen edetessä/syventyessä tajuaa että kyseinen ihminen ei ollut sitä mitä ehkä luuli alussa. Ei vaan nappaa!
Tulin jokin aika siihen tulokseen, että ei ehkä kannata enää ottaa itse yhteyttä. Kesällä hänestä kuului aika vähän, joten syksyn tuoma aktivoituminen on enemmän kuin kummallista.
Ai, onko siellä nettideiteissä ihan oikeita ihmisiäkin? Mä kun olen ollut yhteyksissä vain lintuihin, koiriin, sammakoihin ja joihinkin vaan... Kaikki miehet on semmosia velliperseitä, etteivät omilla naamoillaan esiinny. Eivät halua 'uhrata' sitä toisin kuin naiset yleensä. Jokaisella miehellä on vähintään 5 nimimerkkiä, joitten takaa kirjoitellaan ja sitten vaan hävitään. Hyvin tyypillistä on, että otetaan joku rooli, jolla kirjoitetaan keskustelua herättäviä kommentteja ja sitten liuetaan kuin fairi tiskiveteen. Ja siellä niminmerkin takana sitten neureskellaan, että noi uskoo kaiken, kun tämmöinenkin hyypiö voisi olla olemassa.
Puhumattakaan, että livenä kenenkään kanssa tavattaisiin. On sellaisiakin, jotka on samoilla palstoilla roikkunu jo 10 vuotta!
e) Tässä omat "selitykseni" miksi näin on käynyt. Tapailin Yh-äitiä ja sitten jossain vaiheesasa seksikin tuli mukaan tapailuun. Ehkä kolmannen tai neljännen kerran jälkeen en saanut oikein unta ja mietin meidän tilannetta, totesin, että en tule koskaan saamaan tässä parisuhteessa sellaista kahden aikuisen välistä aikaa rakentaa suhdetta jota tarvitsen ja haluan. Friikkasin ja katosin. Jälkikäteen kaduttaa, mutta kun aikaa oli kulunut useita viikkoja tuntui myös jo hyvin hankalla ottaa puhelinta käteen, soittaa ja selittää tilannetta. Eipä soittanut kyllä hänkään.
Toinenkin oli omaa kypsymättömyyttani. Oltiin tapailtu joitain kertoja, pääsiassa kuitenkin nähty yhteisten tuttujen kautta ja kerran eräiden bileiden jälkeen päädyttiin samaan sänkyyn. Aamulla itseäni tapahtuma jonkin verran nolotti, ei myös vähiten varsin epäonnistuneen seksin jälkeen, olin aika kovassa humalassa, mutta niin myös häntä. Sillä hän lähti sen kummempia puhelematta aamulla matkoihinsa, ovelta huikkasi, "soita mulle". En kuitenkaan soittanut. Nolotti. Jonkin aikaa välteltiin toisia, sitten juttu ainakin nimellisesti unohtui ja nykyäänkin nähdään silloin tällöin yhteisten ystävien kautta. Pientä hetkeä kestäneestä tapailusta ja yhteisestä yöstä ei olla sen jälkeen puhuttu.