Äidin lämmin korvapuusti vai viimeisen päälle koristeltu kuppikakku? Vai jotain ihan muuta. Nyt nimittäin tekis mieli...
Paras pulla, leivos, paakelsi...?
makuasioitsija
52948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Lidlin hillomunkki.
Kokeilematta on. Vielä. Pari kilometriä Lidliin, käynpä joku kerta testaamassa.
ootko varma ettei siinä oo hevosenlihaa?
Pullapohjainen mustikkapiirakka on miesten mieleen, väittäisin!
On nimittäin piirakka joka ensimmäisenä kahvipöydästä loppuu, sitä menee ylivoimaisesti eniten.Useimmiten se on miesten suosikki piirakka.
Naiset kun ottaa mustikkapiirakkaa se on usein kakkutaikinaan paistettu ja täytteenä; kermaviilissä muutamia mustikoita! (ettei suu värjäydy)
Yllättävää! Pullapohjainen mustikkapiirakka olisi se, millä miesten makunystyrät saadaan hekumaan. En voi väittää vastaankaan. Tämä täytyy tarjota, kun seuraavan kerran miehelle pääsen piirakkaa tyrkyttämään.
Määmyn korvapuustit, ainaski frendien mielest ja suvun. Mummolt oppinu.
Uskon tämänkin! Ja luulenpa, ettet suostu paljastamaan salaisuuttasi. Olisiko se vaikka aito voi tai kenties runsas kanelin määrä vai olisiko peräti paistossa jotain taikakeinoja... Jäänee salaisuudeksi ja vain etuoikeutetut pääsevät herkkujasi maistamaan.
Mun äidin tekemä korvapuusti :) Hän asuu lähellä, eli niitä päästään maistelemaan vähintään kerran viikossa, viimeksi tänään.. (paitsi minä, joka en niitä valitettavasti enää voi syödä) Mukavaa, mun lapsuudessa hän leipoi tosi harvoin, mutta on ottanut sen takaisin..
Äidit, ne äidit ne on hyviä leipomaan... Eikä ole gluteenittomana (?) löytynyt mitään vähänkään vastaavaa?
Lehtevä, mutta samalla kiinteä kinuskileivos, jossa ei ole kermaa. Sivuilla taisi olla mantelirouhetta. Neliön mallinen. Niiiiiin makea ja maku vain paranee kun sen laittaa yöksi jääkaappiin.
Sellainen on olemassa, mutta sen hakumatka on liian pitkä.
En muista sen tekijää. Leipomo....voisiko joku auttaa?
Kuulostaa oikein hyvältä ja mielenkiintoiseltakin. Lehtevää ja kiinteää samalla kertaa... ja kinuski on hyvää. Jos tälle löytyisi jokin nimi, niin voisi vaikka kokeillakin.
Saattoi olla Uudenmaan Leipä leipomo, mutta en ole sata varma.
Ostin niitä jostain Hyvinkäältä ohikulkumatkalla.
löytyi nettisivut, siellä tuote-esittelyjä kuvien kanssa, pullat, kakut, piirakat, herkullisiia kuvia. Sitten leivokset... "Leivoskuvat tulossa myöhemmin"...
Jos vaikka minunkin tieni sinne joskus vie, niiin se on käytävä katsomassa. Ja maistamassa.
Kyllä vaan, Uudenmaan Leivästä Klaukkalasta saa kinuskileivosta. Kerroksittain kinuskia ja tuhatlehtitaikinaa, neliskanttisen mallinen ja päällä kreemistä tehty "Z"-kirjain. T: työntekijä (:
Lapsuusmuistoista mummon oikeassa voissa paistamat letut mansikkahillon kera oli niin liki täydellisiä kuin voi olla. Äiti on ollut aina vähän nuukempi voin käytön suhteen mutta kyllä ne hänen leipomat pullatkin on mahdottoman hyviä.
Mummot ja äidit rulettaa. Jos joku tyttöystäväehdokas pyöräyttäisi sulle letut, jotka olisivat ihan kuin silloin ennen, niin taitaisi ikisinkkuutesi olla pian muisto vain...
Ei nykynaiset ehkä pysty ihan samaan, saattoi näes niissä mummon letuissa olla se maku niin mainio siksikin kun oli maidotkin siellä vielä omasta takaa silloin. No en nyt ihan samaa tasoa ehkä odottaisikaan, kunhan edes joskus leipoisi pullaa :)
Tinkimaitoa! Tätä puolta en hokasannut ajatellakaan. Raaka-aineet on tärkeitä näissä jutuissa. Pullantuoksua vain toivottelen sulle...
Mansikkaleivos.
Perusasioiden äärellä ja kyllä, mansikka maistuu ainakin minulle. Tässä leivoksessa olisi varmaan vielä hippunen tai vähän enemmänkin kermaa...
Aito karjalanpiirakka.
juurikin aamupalaksi tuhosin lähileipomon eilen leipoman karjalanpiirakan. Maakunta ei ihan sattunut aito olemaan, mutta sinne päin.
Aleksanteri.
yllättävä valinta -- puoliammattilaiselle. Ihan perusmakujen äärellä tässäkin, mikäli on uskomista siihen, mitä Aleksanterista kokemuksestani tiedän. Voi nimittäin olla niin, että oikean kodiittorin tekemänä, leivos on ihan eri makuinen kuin kaupan tehdasversiot.
Perustuu siihen millaisia aleksantereita eräät tädit tekivät kauan sitten Hämeenlinnassa. Piti mennä viereen seuraamaan miten se tapahtuu, mutta en sitten kuitenkaan ehtinyt.
Pohjan maussa oli selvä karamellisoidun sokerin vivahde, hyvä rakenne ja kauniisti tehty suklaakuviointi kunnollisen vadelmamehuun tehdyn sokeripinnoitteen päällä.
Ne mitä nyt saa kaupoista ovat aika kamalia.
Joskus tulee siedettävä vastaan, mutta se ei ole koskaan ollut marketin hyllyssä.
Pitäisi oikeastaan opetella.
sen verran ohjeita selailin, että monennäköistä versiota on niissäkin.
http://www.maku.fi/resepti/aleksanterinleivokset#axzz2cngX1oJ3
Tässä versiossa näytti olevan paahdettuja manteleita. Ja voita heti reilusti... Joissakin tehdään suunnilleen tavallinen kahvikakkupohja, josta vain kootaan leivos.
Minulla ei kyllä taidot riitä lähteä kokeilemaan karamellisoidun sokerin vivahdetta leivoksiin. Ehkä minäkin joskus törmään täydelliseen Aleksanteriin...
Marttojen ketjussa on useampia versioita.
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2006-10-31-17-16-37alensanterin-kakku-leivos/
Noista ei mikään kuitenkaan ole se Hämeenlinnan versio.
Kun inspiroidun, niin alan testata.
Tosin nykyisin pyrin välttämään ylimääräistä sokeria, eli pitänee ohentaa pinnoitetta.
Sokerin karamellisoinnissa pitäisi olla lämpömittari.
Itsekään en ole sitä juuri tehnyt ja viimeksi joskus 15-vuotiaana kun testasin karamellireseptejä. Ilman mittaria onnistuminen oli hankalaa (kinkkumittari olisi ehkä toiminut, mutta ei tullut silloin mieleen).
Kauklahdessa (Espoo) on toiminut pitkään Halmeen leipomo, minkä munkkipossut ja korvapuustit on makuelämys.
Aikanaan myös Myllypuron Teboililta sai mainioita korvapuusteja, jotka tekivät itse,
nyt koko rakennus on täysin muuttunut.
Näissä voi hyvinkin olla se, että kun munkkipossun tai pullan saa tuoreena suoraan leipomosta, kenties jopa lämpimänä, niin elämys on taattu. Nyt tulee itselle mieleen, että miksi koskaan syökään kaupan hyllyllä muovipussissa kolme viikkoa virunutta letikkoa... Miksei itselleen tarjoaisi vain parasta?
Tai sitten saman päivän sisällä valmistettu korvapuusti. Itse lämmitin uunin jälkilämmössä puustin kun olin ensin tehnyt pääruuan.
joo, näin sen pitäisi mennä. Juuri näin. Yksikseen tahtoo ruuanlaitto vain unohtua... ja tuoreuden kanssakin vähän niin ja näin. Otankin nyt sinusta mallia ja terästäydyn itsekin käyttämään uunia useammin.
Kyllä se on pullapohjainen mustikkapiirakka.
Lisäksi haluan mainita meidän savolaisten erikoisherkun eli mustikkakukon.
Sitäkin on pari kertaa kesässä saatava kera vaniljakastikkeen!
Ja taas sai pullapohjainen mustikkapiirakka äänen. Siinä täytyy olla jotain sellaista, mikä minulta on mennyt ohi tai jäänyt unholaan. Mustikka-aikaa vielä on, joten taidanpa viikonloppuna yllättää itseni.
Mustikka- tai puolukkakukko on tuttu herkku. Hyvää on...
Voilla leivottu ja täytetty voisilmäpulla..Vaimo osaa tehdä ja ne on niin hyviä että-..korvapuustit myös.Ei leivo liian usein ettei lihottaisi :D
Ajattelevainen vaimo! Ja olisiko niin hyvääkään, jos sitä herkkua joka päivä saisi.
Rättänä, kermavaahdon kanssa tietysti.
Googlaa... ah, se on siis se savolaisten mustikkakukko, alkuperäiskielellä rättänä. Makoisaa on, tiedetään.
Raeviineri. Hillolla siinä keskellä ei ole väliä, nam!
Tietysti kaikki omatekemät leivonnaiset :)
Köyhät ritarit.
Jos tykkäisin äklöimelistä leivoksista, niin Bebe' leivokset olisi varmaan suosikkeja.
Penskana oli mummolavierailulla näitä kahvipöydässä tarjolla.
http://olotila.yle.fi/sites/olotila.yle.fi/files/artikkelit/bebeleivos.jpg
Pienet pyöreät mustikkapiirakat. Namia! Pullataikinaan painetaan juomalasilla syvennys joka täytetään mustikkahillolla. Mummoni tekemiä!
Tuulihatut on lemppari.
Paras on kunnon meetwurstivoeleipä. Ei kiitos pullalle
Liiterin iso korvapuusti.
Pullapitko rusinoilla.
Tänään Lidlin omenatasku yllätti positiivisesti :)
Huomenna ajattelin tehdä vaniljakreemipullia, jotta saan vaniljakreemijauhetta kulutettua. Pidä peukkuja, että onnistuvat...
Parhaita ovat mielestäni itsetehdyt leivonnaiset. Oma bravuuri on suklaakakku.
Epäonnistuu....
Eipähän epäonnistu. Jollen mä unohdu sitten haaveilemaan jotain niin, että pullat palaa...
Nyt vähän enemmän tsemppi-meininkiä kiitos.
Kunnon perinteinen rusinapulla
Pulla aineet pitää kerrata, kun tekee, koska näintä mätä muna vieraita käy.