Täällä aika moni kertoo että ukko vaan katosi, ei vastaa. Onko sitten tyydyttävää, jos toinen tokaisee että erotaan. Jos yrittää kysyä että voisitko kertoa miksi, mitä tapahtui, varsinkin kun itse ei ole huomannut mitään outoa missään, niin ei tipu mitään. Aika diktatuurinen suhteen teloitus. Kaksi sitä suhdetta yhteistyössä ylläpitää. Ei töissäkään irtisanota ilman perusteluja, usein jopa neuvotellaan. Ja osoitetaan uusi työnkuva, eli halu pysyä yhteydessä ja ystävinä. Ettei toista hylätä kuin roskiin.
Tosin taitaa olla niitäkin, että erotaan ystävinä soitellaan, voidaan käydä yhdessä vielä vaikka kahvilla, siis luvataan näitä, muttä sitten ei vastata tai keksitään aina este.
Tosin taitaa olla niitäkin, että erotaan ystävinä soitellaan, voidaan käydä yhdessä vielä vaikka kahvilla, siis luvataan näitä, muttä sitten ei vastata tai keksitään aina este.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vastuunpelkoa varmaankin. Vitkutellaan mieluummin, ettei missään nimessä näytettäisi (selkärankaiselta) ilkeältä.
Mutta ei niitä perusteluita tarvitse. Riittä kun tietää että on ohi. Suurin osa näistä venytetyiltä eroamisalta taitaa olla just sellaisia, että syyt löytyy sen ihmisen korvien välistä, ei susta. Parempi olla vaikka yksinkin, kuin jonkun noin kommunikaatiokyvyttömän kanssa.
Katoaminen, aiheuttaa pitkäksi aikaa erilaisia tuntemuksia (huoli, toivo, epätietoisuus..), kun taas selvä sanominen erosta, poistaa tuollaiset tunteet. Selvä ero ilman perusteluja on siis tyhjää parempi.
Olen itse vain iloinen päästessäni eroon tyypistä, joka tylysti jättää. Olisi varmaan tylyttänyt minua suhteessakin, jos sellainen olisi jatkunut.
Noo kadun sitä, että pyysin perusteluja koska kaikki osottautui valheeksi,
vedättämiseksi ja pettämiseksi ja näin näistä perusteluista mitä haluamalla halusin tuli se todellinen kipukohta. 12 Vuotta yhteistä taivalta
kuinka paljon siitä on valehtelua ja pettämistä ollut??
Kyllä lähden siitä, että jos laiva osuu jäävuoreen ja uppoa niin
etpä sinä sitä kysele ennen etkä jälkeen pelastusveneen, että miksi laiva upposi? Vastaus olisi siloin:Koska se vaan upposi. Ja toinen vastaus on
se, että :se osui jäävuoreen,kolmas on valhe, joka voisi olla jotain sen suuntaiska kun, että laiva upposi koska osuimme silakkaa.
Kiinnosta ero enää yhtää, harmittaa jatkuva peittely ja valehtelu
mistä jää kiinni jo ennen kun avaa suunsa, että ei pettänyt mutta valehteli parhaalle ystävälle en tiedä aika pitkälti samanlaisia majesteetti rikoksia.
Mutta kuten sanottu,tärkeintä on katsoa ,että itse on pelastus veneessä eikä sitä, että miksi se toinen ui ympyrää?
Kipu puhdistaa ja viha antaa voimaa ero on aina ollut parasta mitä
minulle on tapahtunut, koska sen jälkeen pitää huonoa suhdetta oikoa
jollain uudella elämänsisällöllä joka voi löytyä harrastuksista laihduttamisesta koulusta ja töistä tai kaikesta näistä.
Ikävää ja hyvin surullista on nähdä vanhan sotakaverin joka
on vierelläsi ja tukenasi ollut ja kenen kanssa olet jakanut sängyn
ja avannut sydämesi syvimmät salat...Sekoavat, mutta sellaista on
elämä se ei voita joka turhaan yrittää ystäväänsä ja entistä pelastusveneeseen nostaa vaan se joka soutaa kokka kohisten matkaan..Pakeneva sotilas taistelee huomennakin.
Vain raukat ja todelliset kusipäät jättää toisen sanomatta mitään! Kertoo henkilön henkisestä tasosta paljon ja siitä ettei oo totuutta kohdata toista silmästä silmään- kertoa että nyt Se on ohi! Tuollaisia kusipäitä ei kannata kauaa kaipailla!
Siksi viha..Raukkamaisuudesta =)
Olen aina ajatellut niin, että jos toinen ei vastaa, niin se ei sitten halua vastata. Haluamattomuuteen on joku syy, eikä siihen auta vaikka pommittaisin viestein ja puheluin, kärttäisin perusteluita tai lopulta haukkuisin maan rakoon.
Joskus tulee seinä vastaan eikä siihen kannata päätä hakata. Kaikilla on omat syynsä toimia niin kuin toimii. Ei mulla ole mitään oikeutta päättää, mikä on ainoa oikea tapa lopettaa suhde ja yrittää sitten pakottaa toista siihen. Varsinkin kun katoajat tuskin mitenkään erityisesti ja tietoisesti päättävät suhdetta, heitä ei vaan kiinnosta ja ehkä joskus puolen vuoden kuluttua taas kiinnostaa. Eri biorytmit nääs:)
Voin päättää ainoastaan sen, että suostunko keskustelemaan sitten kun toinen on valmis, tai tapaamaan sitten kun toinen taas haluaa. Ei siinä sen kummempaa ole.
Tylyähän tuollainen on, mutta toinen ei vaan pysty parempaan, kertoo mielestäni tyypistä aika paljon.
Minusta oli oikeasti tosi tylyä kun mies vaan katkasi yhetydenpidon ilman sen enempää kommenttia... Ei tarvitse selitellä... ihan vaan en-halua-pitää-yhteyttä riittää
On ihan turha ylläpitää suhdetta joka ei kanna tulevaisuuteen.
Itse on mieltänyt epävakaan suhteen vähän niin kun tulehtuneeseen käteen.
Sen voi hoitaa kuntoon = selvittä reilusti epäselvät jutut ja jatkaa yhdessä
Amputoida käsi=laittaa reilusti ja selkeästi välit poikki, kyllä tälläiset haavat paranee ja siitä on taas hyvä jatkaa
Antaa tulehtuneen käden olla (se vaan oireilee, jomottaa ja särkee muttei parane)=eli ei pysty selvittämään epäselvää suhdetta, häipyy maan alla .