Miksi luterilaiset papit vihkivät avioon ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin eronneet puolisostaan ? Jeesus kieltää selvästi eronneilta uudelleen avioitumisen ja avioeronkin muun kuin huoruuden takia.
Miksi ev.lut. papit vihkivät eronneita ?
Kysyjä
15688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aivan oikein, luterilaisuuteen tarvitaan lisää rasitteita, jotta lopuistakin seurakuntalaisista päästäisiin eroon. Tässä olisi nyt hyvä keino kiristää otetta niistä viimeisistäkin, jotka eivät ole vielä itse keksineet hyvää tekosyytä lähteä ja jättää koko lahko sille vihkiytyneille tiukkapioisille ukoille. Miksi tosiaan jäädä luterilaiseen tuomion lahkoon, kun kirkko opettaa lähimmäisenrakkautta, anteeksi antamista ja suvaitsevuutta, jonka mukaan jokainen huolehtii itse syntiensä selvittämisestä yksityisesti ripittäytymällä.
tulisi eroittaa ev.lut kirkosta, kuin myös Luther säätiö ja vaapaa muurarit, kuten myös papit, ketkä kuuluvat näihin järjestöihin, eiköhän silloin palaisi rauha kirkkoomme.
Niin, ja jos tämä meidän valtakirkkomme ei nopeasti ratkaise tätä asiaa näiden kaikkien suvaitsemattomuusasioiden kohdalla mm. naispappeuden vastustajat ja nyt vielä joku ihmettelee, että eronneita vihitään uudestaan avioliittoon - niin kirkko voi olla AIVAN 100 %:n VARMA siitä, että tavalliset seurakuntalaiset eroavat aivan varmasti kirkosta, minut mukaan lukien. Minä juuri sain oikein hyvän perustellun tekosyyn siihen, miksi en enää halua tähän kirkkoon kuulua ja kanssani on samaa mieltä varmasti moni muukin. Tavallinen kuolevainen ei tämmöstä ymmärrä - menee liian korkealentoiseksi uskonnon paatokseksi. Miksi maksaa tällaisille veroja ja mistä hyvästä. Se oli retorinen kysymys, ei tarvitse vastata.
Palkkapapit ja kaupallinen piruntorjunta.
Matteuksen evankeliumissa on kertomus joka paljastaa Jeesuksen suhtaumisen kirkollisveroon (Matt.17:24-27):
Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat:
"Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"
Hän [Pietari] sanoi:
"Maksaa."
Ja kun hän [Pietari] tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi:
"Mitä arvelet, Simon [Pietari]? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"
Ja kun hän [Pietari] vastasi:
"Vierailta"
,sanoi Jeesus hänelle:
"Lapset ovat siis [verosta] vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi." (Matt.17:24-27)
Jeesuksen opetus on seuraava: Seurakunta on temppeli (1Kor.3:16), jonka isäntä on Jumala. Mutta ei Jumalan temppelissä (seurakunnassa) peritä kirkollisveroa niiltä jotka ovat Jumalan lapsia, vaan ainoastaan vierailta, eli niiltä jotka eivät Jumalaa tunnne. Jumalle vieraat, ne jotka eivät ole hänen omiaan, maksavat kirkollisveroa. Jumalan lapset ovat kirkollisverosta vapaat. Yhteys Jumalaan on nimittäin ilmainen. Jeesus käskikin seuraajiensa levittää Jumalan Sanaa ilmaiseksi.
"Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." (Matt.10:8)
Seurakunta ottaa vastaan ainoastaan vapaaehtoisesti annettuja lahjoituksia. Seurakunta ei kerää veroa, eikä vaadi tai käytä verovaroja. Lähimmäisenrakkaus ei ole alistamista eikä perustu rangaistuksen pelkoon (1Joh4:18, Room.13:10). Verot sen sijaan kerätään miekalla, kiinni-oton ja rangaistuksen uhalla.
"Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta" (1Joh.4:18)
"Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus [Mooseksen] lain täyttämys." (Room.13:10)
Jeesus opetti 'Älä varasta' (Matt.19:18), tai 'Älä toiselta anasta' (Mark.10:19). Tämä tarkoittaa ettei meillä ole oikeutta ottaa toisilta sitä mitä he ovat työllään ansainneet.
Sosialisti-kristityt vetoavat siihen että alku-kristityt antoivat varojaan yhteisomistukseen(Ap.t. 4:34-35). Vaikka kristyillä olikin yhteistä omaisuutta sitä ei kuitenkaan kerätty veroina (miekalla). Yhteisen omaisuuden kerääminen perustui aina vapaaehtoisuuteen, ja uskovat kunnioittivat toistensa omistusoikeutta mikä käy ilmi mm Pietarin sanoista
Ap.t.5:4 Eikö se [maatilan hinta] myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun?
Ev.lut. kirkon verotusoikeus on anti-kristillinen käytäntö ja on perua katolisen kirkkolaitoksen ajoilta. Se että ev.lut. kirkko on nyt nyky-ajalla sallinut kirkosta eromisen ei muuta sitä tosiasiaa että ev.lut. kirkko antaa muodollisen siunauksensa pakottamiselle ja valtiokirkon verojärjästelmälle. Ja veroja maksavat nekin jotka eivät kuulu kirkkoon, esimerkiksi yritys ja yhteisöveron muodossa. Hyvä on kuitenkin aina muistaa että päinvastoin kuin meidän valtionkirkkomme, alkuseurakunta ei kerännyt veroja tai tullia, ei ryöstänyt, tai muutenkaan uhannut ihmisiä rangaistuksella saadakseen rahaa.
http://wwnet.fi/users/veijone/kirkko.htm
2Kor. 6:15-17
Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani." Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias."
Ilm.18:4
"Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa."
Luuk. 9:5
"Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan."
Jer.51:6
"Paetkaa Baabelista ja pelastakoon kukin henkensä, älkää hukkuko sen syntiin."
Luuk. 17:31
"Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin. Muistakaa Lootin vaimoa!"
http://wwnet.fi/users/veijone/kirkko.htm
että eivät tunne kirjoituksia.Lut srk ei ole Raamatun mukainen srk.
Niin, nykypäivänä voi pikemminkin joutua hirmuisen höykytyksen kohteeksi, jos (esim. pappi) tahtoo elää / toimia Raamatun sanan mukaan.
Länsi-Suomen Rukoilevaisten teksti avoliittoon ja uudelleen vihkimiseen liittyen.
"Lähsi-Suomen Herännäislehdestä" nro 6/2004.
http://www.rukoilevaisuus.com/lehti.php
->
Avoliitosta ja uudelleen vihkimisestä
"Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta" (Matt. 16:4).
Suomen suloinen suvi tekee tuloansa ja armaassa isänmaassamme vihitään jälleen monia pareja pyhään avioliittoon. Useimmat vihittävistä ovat jo "harjoitelleet" yhdessä asumista. He ovat eläneet ns. "avoliitossa", joka solmitaan ilman sen kummempia seremonioita joko hetken huumassa tai pidemmän harkinnan jälkeen. Jopa kristillisissä piireissä tämä tapa on valitettavasti yleistynyt. Joskus syynä on yksinkertaisesti tietämättömyys Jumalan tahdosta. Ei ymmärretä, että näin rikotaan hänen käskynsä. Kirkko ei silloin ole hoitanut tehtäväänsä "kansakunnan omanatuntona". (Esimerkiksi uudessa katekismuksessa ei avoliittoa kumma kyllä edes mainita, saatikka että se vääränä elämänmuotona selvästi tuomittaisiin.) Eivätkä myöskään ja ennen muuta vanhemmat ole ottaneet vaaria kristillisestä kasvatusvelvoitteestaan, johon he lastansa kastettaessa sitoutuivat seurakunnan edessä. Näistä laiminlyönneistä joutuu kerran vastaamaan viimeisellä tuomiolla. Kuitenkin yleensä syynä avoliittoon on sydämen paatumus ja piittaamattomuus vanhempien neuvoista taikka paimenten varoituksista. Siinä tapauksessa he ovat vapaat. Vastuu siirtyy heidän opetuksensa halveksijoille.
Nykyään Suomen kansa on huoraava sukupolvi. Arviolta ainakin noin 500 000 nuorta tai vanhempaa elää avoliitossa. Määrä on järkyttävä. Aikaisemmin puhuttiin suoraan ns. "susipareista". Nyt haetaan yleistä hyväksyntää synnille nimeä vaihtamalla. Avoliitto on melkein kuin avioliitto. Voisiko yhden i-kirjaimen puuttuminen olla niin vakavaa? Varsinkin jos sitten myöhemmin mennään naimisiin "oikein kunnolla". Hyvä tietysti, jos edes myöhemmin mennään naimisiin, mutta väärin on silti toimittu avoliittoon ryhdyttäessä. Synnin saa varmasti uskoa anteeksi, kun sen tunnustaa. Katumattomalle ei kuitenkaan armo kuulu. Päinvastoin häntä uhkaa iankaikkinen kadotus, ellei hän käänny ja tee parannusta.
Väärät mallit johtavat väistämättä myös moniin vaikeisiin yhteiselämän kriiseihin. Avioliiton ulkopuoliset suhteet, avioerot, perheväkivalta ja lasten heitteillejättö ovat maassamme huolestuttavassa kasvussa. Hyvinvoinnista huolimatta kansakunta voi huonosti. Välillä tuntuu, että ei mikään pysty pysäyttämään sen villiä, jumalatonta menoa. Ei se voivottelullakaan paremmaksi muutu. Ainoan todellisen muutoksen vaikuttaa tuntojen herääminen ja huuto Jumalan puoleen. Hän voi ja tahtoo auttaa. Hänen ainoa Poikansa on sovittanut ristinsä päällä kaikki synnit. Evankeliumi julistaa anteeksiantoa ja uuden alkamisen mahdollisuutta uskossa. Kansan käydessä kurittomaksi ei mistään muusta ole kestävää hyötyä kuin Jumalan sanan saarnasta. Siinä yksin on voima muuttaa sydän ja sen myötä kaikki muukin. Pelkästään ulkoisen elämän siistiminen ei tuota pysyvää tulosta. Se johtaisi ainoastaan fariselaiseen ulkokultaisuuteen, josta ei lopulta ole yhtään mihinkään. Vasta kun sydän on mukana, arkisesta kristillisyydestä tulee mukava.
Valitettavasti kirkon nykyinen käytäntö vihkiä uudelleen ja uudelleen mitään kyselemättä tekee pahaa tuhoa laajalti maassamme. Olen tästä tullut entistä vakuuttuneemmaksi osallistuttuani pariin TV:n keskusteluohjelmaan, joissa on puhuttu avioliiton asemasta. Niiden jälkeen olen saanut useita yhteydenottoja katsojilta. Monet heistä ovat esitelleet itsensä eronneiksi, mutta silti kiittäneet, että joku ottaa esille heidän asiansa ja sen tuskan, joka kätkeytyy hylätyn puolison ja lasten sisimpään. Eräs äiti kertoi tyttärensä todenneen varsin katkeroituneena isän mentyä uudelleen vihille: "Kuka on se pappi, joka voi tehdä jotain tällaista meidän perheellemme?" Jotkut toiset ovat eronneet kirkosta vastalauseena sille, että avioliittoon vihitään juhlallisin menoin perheensä jättäneet "hunsvotit". Minusta vaikuttaa siltä, että näin toimitaan erityisesti silloin, kun aviorikoksen tehnyt tai salavuoteutta harjoittanut puoliso on kirkon palveluksessa eikä hänelle silti ole tuomiokapitulien tai piispojen taholta koitunut minkäänlaista seuraamusta. Jouduttuani mielipiteitteni vuoksi itse tuomiokapitulin ja sitten piispan puhutteluun kerroin hänelle erityisesti näitä esimerkkejä elävästä elämästä. Mielestäni ei hiippakunnan johto eivätkä sen papit yleisesti ottaen lainkaan käsitä, millaista tuskaa seurakuntamme tuottavat monen hylätyn sisimmässä aina vain tarjotessaan palveluitaan ja vihkiessään eronneita uuteen avioliittoon tai julistaessaan sitä halpaa, suorastaan arvotonta armoa "lähimmäisen armahtamisesta" ilman mitään parannusta. Useinkaan ei haluta edes nähdä sen taakse, mitä on tapahtunut ennen, kuin tullaan pyytämään uudelleen vihkimistä. Kohdataan vain onnesta säteilevä mies tai nainen rakkaansa kanssa. Miksi siis heitä ei siunaisi uuteen liittoon? Todellisuudessa kaiken taakse saattaa kätkeytyä hävytöntä ja häpeämätöntä pettämistä, kähmintää ja valehtelua. Sulkemalla silmänsä tältä kirkko syyllistyy hirveisiin vääryyksiin, jotka eivät ajan myötä tule koitumaan sille edes ulkoiseksi siunaukseksi ja onneksi.
Herää Suomen kirkko! Ja jokainen meistä, jotka yhdessä olemme juuri tämä kirkko.
SEURAAVASSA JOITAKIN VALITTUJA RAAMATUNKOHTIA PÄÄKIRJOITUKSEEN LIITTYEN
Nuoret: Lukekaa nämä kohdat huolellisesti läpi. Vanhemmat ja isovanhemmat: Käykää nämä kohdat läpi lastenne kanssa esim. iltahartauksien yhteydessä.
2. Moos. 20:14, 6. käsky: "Ei sinun pidä huorin tekemän."
Kieltää aviorikoksen ja kaikenlaisen salavuoteuden, tapahtuipa se avioliiton aikana, sitä ennen tai sen jälkeen. Lue myös Jeesuksen selitys käskyyn (Matt. 5:27-28).
1. Moos. 39:7-23
Kertomus nuoren Joosefin halusta säilyttää puhtautensa avioliittoon asti ja siitä seuraavasta maailman pilkasta (lue myös Room. 13:13-14, 1. Kor. 15:33 ja erityisesti 1. Piet. 4:4).
2. Sam. 11-18
Kertomus Daavidista, hänen lankeemuksestaan, parannuksestaan sekä lankeemuksen ja parannuksen seuraamuksista hänen myöhemmässä elämässään.
2. Sam. 13:1-19
Kertomus prinssi Amnonin ja Tamarin rakkaudesta ja sen täydellisestä turmeltumisesta Jumalan tahdon rikkomisen seurauksena. "Sitten vihasi Amnon häntä sangen suurella vihalla, niin että viha, jolla hän häntä vihasi oli suurempi, kuin rakkaus ennen oli (!), jolla hän häntä rakasti." (jae 15)
Korkea Veisu
Puhtaan ja uskollisen rakkauden ylistystä.
Matt. 1:18-25
Kertomus Jeesuksen vanhempien kihlautumisesta ja avioliitosta, joka osoittaa selvästi, että ei edes kihlaus anna lupaa avioyhteyden "kokeilemiseen" ja tietysti vielä vähemmän yhdessä asumiseen avoliitossa.
Mark. 6:14-29
Kertomus Johannes Kastajan mestauksesta. Hän oli saarnannut lyhyesti: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa" (ja elää hänen kanssaan avosuhteessa). Huoruuden henki ajaa ihmisen helposti muihin synteihin, erityisesti vihaan ja murhanhimoon totuuden puhujaa kohtaan.
Joh. 2:1-11
Jeesus on kutsuttuna Kaanaan häihin ja siunaa yhteisen hääjuhlan läsnäolollansa (aivan niin kuin Jumala ensimmäisen luomisen yhteydessä siunasi Adamin ja Eevan, 1. Moos. 1:27-28 ja Matt. 19:4-6). Hän ei siunaa avoliittoa eikä asu avoliittolaisten kodissa.
Hebr. 13:4
"Aviokäsky pitää kunniallisesti kaikkien seassa pidettämän ..." Alkukielen sana gamos tarkoittaa oikeastaan 'hääjuhlaa'. Siksi avioliiton julkinen solmiminen on pidettävä kunniassa. Avosuhteen tapaiset keskinäiset ("hiljaiset") sopimukset ovat salavuoteutta.
1. Tess. 5:3-5 (jossain oli yksi luku liikaa, olikohan tässä Raamattuviitteessä...)
Oikea, hyvä tapa solmia avioliitto: 'astia' jakeessa 4 tarkoittaa joko omaa ruumista tai viittaa kihlattuun/puolisoon (vrt. 1. Piet. 3:8).
Ef. 5:21-33
Pyhän avioliiton siunaus ja kristillisen perhe-elämän järjestys.
Lopuksi vielä 1. Korintilaisepistolan 6. luvun jae 18 yleisenä kehoituksena kaikille: "Välttäkäät huoruutta. Kaikki synnit, joita ihminen tekee, ovat ulkona ruumiista; vaan joka huorin tekee, tekee syntiä omassa ruumiissa."
Sekä 1. Korintilaisepistolan 11. luvun jae 30 varoituksena omaksi turmioksi tapahtuvasta ehtoollisen nauttimisesta: "Sentähden on myös monta heikkoa ja sairasta teidän seassanne, ja moni makaa."
Päätän raamatuntutkistelun Ps. 51: 12, Daavidin katumuksesta syntyneeseen rukoushuokaukseen: "Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki."
Suomihan on maailman luterilaisin maa, läpeensä ääriprotestanttinen, missä sitten on mennyt vikaan, kun kansa ei ole halunnut noudattaa niitä luterilaisia arvoja, joita heille on tuputettu ainoina oikeina. Lähes koko kansan uskonnollisuus on ollut luterilaisten seurakuntien manipuloitavana koko kasvatuksen ajan - lastentarhasta lähtien, ja kaiken sen jälkeen vielä on aihetta valittaa. Eikö nyt pitäisi etsiä syitä luterilaisuudesta?
Mielestäni syy ei ole luterilaisuudessa (perus luterilaisessa opissa). Kyllä luterilaisuudessa ojennetaan ihmisiä. Nykypäivänä vain luopumus on rajua, luovutaan pyhästä Raamatusta.
Luopumustahan voi tapahtua missä vain. (Raamatussahan on myös ennustettu suuresta luopumusesta.) Raamattu varoittaa luopumuksesta ja ojentaa seurakuntia niiden luopumuksen tähden (esim. Ilmestyskirja). Myös galatalaiset (alkuseurakunnan kristityt, jopa jotkut apostolit) olivat luopumassa evankeliumista suostumalla ympärileikkaukseen (Gal.kirje Raamatussa).
Myös esimerkiksi Israelin kansa luopui myös useaan otteeseen Jumalasta (Vanhan Testamentin kertomukset israeliin liittyen).
Maailmassa on kaksi kirkkoa, jotka taistelevat aina keskenään: Kainin kirkko ja Aabelin kirkko. Näin on ollut syntiinlankeemuksesta lähtien.
Uusimmassa Pyhäkön lampussa (nro 4/2004) on kirjoitettu mm. tuosta aihepiiristä.
http://www.luthersaatio.com/pyhakonlamppu.php
Perkele on sellainen, että hän juuri tahtoo esiintyä kaikkein pyhimpänä Jumalan sanan opettajana, vaikka todellisuudessa asia on aivan jotain muuta. Perkele tahtoo esiintyä juuri valkeuden enkelinä. Hän on täynnä vääryyttä ja valhetta.
olette sitten toimineet ennusteen mukaan, ja tuloshan on sen mukainen. Kaikki hyvin.
Miksi tahdot kiusata? (Vai ymmärsinkö viestisi väärin?)
Jos olet huomannut, niin esim. Suomen Luther-säätiö pistää hanttiin tämän luopumuksen edessä. Mm. herätysliikkeissä toimii ihmisiä, jotka eivät tahdo taipua tämän luopumuksen edessä. Tahdomme kuulua tuohon Aabelin kirkkon emmekä Kainin kirkkoon.
Uusimmassa Luther-säätiön lehdessä (nro 4/2004) on esim. artikkeli "Uusi uskonpuhdistus".
http://www.luthersaatio.com/pyhakonlamppu.php
Raamattu ei ole Suomessa laki, kirkosta en tiedä miksi noin tehdään, kait siksi koska siinä ei ole mitään väärää. Vaivaako se sinua?
Voithan olla eroamatta jos se sinusta on syntiä tai olla eron jälkeen menemättä uudelleen naimisiin.
Miksi muiden pitäisi elää kuten SINÄ haluat?
toki eronneita vihkivät ja antavat rakkaudelle mahdollisuuden. Roomalaiskatolinen kirkko eronneille kaikkein julmin taitaapi olla...
Tämä tulee ulkomuistista, pahoitteluni siitä.
Toisen maailmansodan jälkeen sotien aikana solmitut pika-avioliitot räjähtivät käsiin. Tämä aiheutti akuutin ongelman, johon yhtenä ratkaisuna ehdotettiin konservatiivisen siiven puolelta uudelleenavioitumisen torjumista. Ns. asevelipapit ja heidän hengenheimolaisensa vastustivat tätä. Tilanne oli niin tulehtunut, että tarvittiin Paasikiveä rauhoittelemaan sitä. Uudelleenavioitumiskielto -ehdotus jätettiinkin lepäämään seuraavaan kirkolliskokoukseen tai vastaavaan, jossa salliva kanta sitten voitti.
Ennenkuin kukaan lähtee riemumielin asevelipappeja tuomitsemaan, on otettava huomioon heidän eetoksensa. Suomen kansa oli jakautunut ja haavoilla, jo sisällissodan vuoksi. Asevelipapit katsoivat, että evankeliumi alkoi jo tavoittaa kylmenneitä sydämiä, eivätkä halunneet kirkon luovan lisähankaluuksia tilanteissa, jotka saattoivat hyvinkin olla mahdottomia. Tämän siis itse arvelen syyksi heidän vapaamieliseen näkemykseensä.
Muuten, eräs hyvä asia tästä erobuumista seurasi. Eräs pastori kauhistui erojen määrää niin, että lehti-ilmoituksen avulla kehotti pareja eroamisen sijaan tulemaan keskustelemaan. Tästä alkoi kirkon perhe- ja avioliittotyö, millä nimellä se ikinä kulkeekaan.
Mutta miksi eronneita vihitään nykyään, en osaa vastata. Ehkä syynä on "valtionkirkon" kirous. Huomauttaisin myös, että Paavali suhtautuu myönteisemmin uskovan ja ei-uskovan liiton hajoamiseen.
Asia ei tunnu selviävän. Meillä on Jeesukselta selvä ja yksiselitteinen mielipide avioerosta ja avioliittokelpoisuudesta. Koska luterilaiset papit eivät tätä halua noudattaa heillä täytyy olla jokin muu auktoritetti kuin Jeesus, jota he noudattavat. Onko se heidän oma järkensä, Lutherin keksimä opinkappale, vaiko poliitikon mielipide ? Joka tapauksessa ev.lut. pappien toiminta osoittaa, että he surutta hyväksyvät avioeron. Tämä aiheuttaa usein valtavaa surua monissa hajonneissa perheissä ja perheen pariin jääneessä aviopuolisossa ja lapsissa. Luulisi ev.lut.pappien omatuntokin jo alkavan kolkuttaa eronneita vihkiessä. Ilmeisesti luterilaisten pappien toiminta myös lisää avioerojen määrää.
Anteeksi, ymmärsin Sinut täysin väärin! Luulin näet, että kysymys esitettiin tarpeesta ymmärtää, eikä provokaationa.
Valitettavasti en nyt oikein ehdi enkä viitsi provosoitua. Ehkä joku toinen kerta. Tai no jaa, mutta ihan vain Sinun mieliksesi! Eräänä syynä on varmaankin se, ettei edes luterilainen pappi voi ottaa vastuuta toisten päätöksistä. Luterilainen pappihan todennäköisesti arvelee jokaisen joutuvan vastaamaan teoistaan Jumalan edessä. Ja kun kirkkolakikin käskee vihkimään eronneita, paha siinä on pullikoida vastaan! Tai mikä paha, ainahan voi pistää hanskat naulaan.
Luterilaiselle papillehan on ylemmiltä tahoilta ja oppineiden miesten ja naisten toimesta kerrottu, että Jeesuksen eettiset vaatimukset ovat sangen kovia. Itse asiassa ne ovat niin kovia, ettei niitä voi kukaan pitää (vrt. Vuorisaarna).
Eli mitä tekee synnissä siinnyt syntinen ihminen? Syntiä! Jatkuvasti, joka paikassa, ja niin paljon kuin vain kerkeää!
Kuitenkin luterilaisella papilla on sellainen hullu usko, että Jumala antaa Jeesuksen Kristuksen sovitustyön tähden anteeksi syntejä. Kun ei se onneton ihminen siitä mihinkään itsessään parane. Miksei pappi sitten voisi antaa anteeksi uudelleenavioitumista, ja vihkiä paria. "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan."
Ai niin, mutta pappihan ei olekaan Jumala. Tai ihminen. Ihmiset erehtyvät, Jumala antaa anteeksi, eikä kumpikaan kuulu luterilaisen papin tapoihin. Saitpa minut nalkkiin tässä!
Olinko nyt riittävästi provosoitunut?