Olen huomannut liittyneeni väärään seuraan. No, pois toki pääsee ja näin varmaan tulee käymäänkin, mutta olen todella hämmästynyt karavaanariyhdistysten toiminnasta. Edes politiikassa ei peli ole näin rumaa kotiinvetoa ja selkäänpuukotusta.
Erotaan ja perustetaan uusi yhdistys. Manipuloidaan luottamushenkilövalintoja. Käytetään valtaa väärin. Suositaan kavereita ja sisäpiiriä. Status nousee päähän nopeammin kuin kusi. Muut yhdistyksen jäsenet ovat vain sitä varten, että heidän jäsenmaksuillaan rahoitetaan yhdistyksen sisäpiirin onnellisuus.
Alueen sääntöjä ei ole, ja isännät tai hallituksen jäsenet pomottavat omien sääntöjensä mukaan. Rikotaan toisten tavaroita eikä muka olla korvausvelvollisia. Siirretään vaunua luvatta, vaikka ei ole ohjeiden mukaan väärässä paikassa eikä aiheuta turvallisuus- tms. riskiä. Lehteä tehdään vain vakituisille kausipaikkalaisille ja pienelle sisäpiirille (kuka oikeasti on kiinnostunut siitä, kenen tyttö voitti mölkkykisan tai kuka mies sai suurimman kalan, kun tuttuja on päätoimittajan lisäksi vain pieni kourallinen).
Ryypätään, rellestetään, melutaan, kiusataan toisten lemmikkejä, kuseskellaan sinne sun tänne, ei korjata omia sotkuja pois...Ladossa, kodassa tai terassilla huudetaan ja mölytään (joku sitä karaokeksikin kutsuu) pikkutunneille ja sitten loukkaannutaan siitä, että joku oikeasti haluaisi nukkumaan, edes kahdelta yöllä...Suhtaudutaan alentuvasti isäntiin kuin pikkupiikoihin (ja sitten ihmetellään, miksi isäntiä ei löydy...) HUH! Listaa voisi jatkaa, mutta jokainen varmaan tietää mistä on kyse.
Tässä tapahtuu joku kumma kemiallinen ilmiö monen kohdalla: kun saa valtaa yhdistyksessä, se nousee päähän ja henkilö muuttuu jumalasta seuraavaksi, ainakin omasta mielestään. Sama tapahtuu, kun saa sen muutaman neliön kausipaikan, jonka oma piiri laajenee välittömästi ainakin tuplaksi jos ei triplaksi pinta-alaltaan. Normaalit kohteliaan ja huomaavaisen kanssakäymisen säännöt unohtuvat.
Mua HÄVETTÄÄ kertoa tutuille, että olen karavaanari. Stereotypia karavaanarista on lähes luolamiehen tasolla. Eihän tuo käsitys tyhjästä tule. Valitettavasti. Me emme kaikki ole samanlaisia, mutta ulkopuoliset käsittelevät meitä ryhmänä.
Olen seurannut nyt muutaman vuoden lähietäisyydeltä neljän yhdistyksen toimintaa. Muutamalla sisäpiiriläisellä on hyvä olla, ja koska he myös pääsevät valtaan, niin mikään ei muutu. Pääsevät valtaan mm. siksi, että esim. vuosikokoukset järjestetään niin, että aika tai paikka on hankala suurimmalle osalle muuta jäsenistöä.
Edes uuden yhdistyksen perustaminen ei helpota tilannetta. Sivusta seurasin yhtä tuoretta yhdistystä, jossa riitelyyn päädyttiin melkoisen nopeasti edellisestä yhdistyksestä eroamisen jälkeen. Eikun eroamaan ja liittymään seuraavaan ja piiri pieni jatkuu...
HEI HALOO, MIKÄ TEITÄ VAIVAA!?!?!?
En halua lopettaa reissaamista, mutta haluan irtisanoutua karavaanarin stereotypiasta. Te k-päät, jotka ette osaa käyttäytyä, vedätte meidän normaalien tavallisten kulkijoiden maineen lokaan.
Tämän piti olla kiva harrastus ja se onkin niin kauan, kun onnistuu pysymään kaukana stereotypiakaravaanarista. Homma kyllä onnistuu, mutta vaatii melkoista suunnittelua, väistelyä ja tarkkailua.
Erotaan ja perustetaan uusi yhdistys. Manipuloidaan luottamushenkilövalintoja. Käytetään valtaa väärin. Suositaan kavereita ja sisäpiiriä. Status nousee päähän nopeammin kuin kusi. Muut yhdistyksen jäsenet ovat vain sitä varten, että heidän jäsenmaksuillaan rahoitetaan yhdistyksen sisäpiirin onnellisuus.
Alueen sääntöjä ei ole, ja isännät tai hallituksen jäsenet pomottavat omien sääntöjensä mukaan. Rikotaan toisten tavaroita eikä muka olla korvausvelvollisia. Siirretään vaunua luvatta, vaikka ei ole ohjeiden mukaan väärässä paikassa eikä aiheuta turvallisuus- tms. riskiä. Lehteä tehdään vain vakituisille kausipaikkalaisille ja pienelle sisäpiirille (kuka oikeasti on kiinnostunut siitä, kenen tyttö voitti mölkkykisan tai kuka mies sai suurimman kalan, kun tuttuja on päätoimittajan lisäksi vain pieni kourallinen).
Ryypätään, rellestetään, melutaan, kiusataan toisten lemmikkejä, kuseskellaan sinne sun tänne, ei korjata omia sotkuja pois...Ladossa, kodassa tai terassilla huudetaan ja mölytään (joku sitä karaokeksikin kutsuu) pikkutunneille ja sitten loukkaannutaan siitä, että joku oikeasti haluaisi nukkumaan, edes kahdelta yöllä...Suhtaudutaan alentuvasti isäntiin kuin pikkupiikoihin (ja sitten ihmetellään, miksi isäntiä ei löydy...) HUH! Listaa voisi jatkaa, mutta jokainen varmaan tietää mistä on kyse.
Tässä tapahtuu joku kumma kemiallinen ilmiö monen kohdalla: kun saa valtaa yhdistyksessä, se nousee päähän ja henkilö muuttuu jumalasta seuraavaksi, ainakin omasta mielestään. Sama tapahtuu, kun saa sen muutaman neliön kausipaikan, jonka oma piiri laajenee välittömästi ainakin tuplaksi jos ei triplaksi pinta-alaltaan. Normaalit kohteliaan ja huomaavaisen kanssakäymisen säännöt unohtuvat.
Mua HÄVETTÄÄ kertoa tutuille, että olen karavaanari. Stereotypia karavaanarista on lähes luolamiehen tasolla. Eihän tuo käsitys tyhjästä tule. Valitettavasti. Me emme kaikki ole samanlaisia, mutta ulkopuoliset käsittelevät meitä ryhmänä.
Olen seurannut nyt muutaman vuoden lähietäisyydeltä neljän yhdistyksen toimintaa. Muutamalla sisäpiiriläisellä on hyvä olla, ja koska he myös pääsevät valtaan, niin mikään ei muutu. Pääsevät valtaan mm. siksi, että esim. vuosikokoukset järjestetään niin, että aika tai paikka on hankala suurimmalle osalle muuta jäsenistöä.
Edes uuden yhdistyksen perustaminen ei helpota tilannetta. Sivusta seurasin yhtä tuoretta yhdistystä, jossa riitelyyn päädyttiin melkoisen nopeasti edellisestä yhdistyksestä eroamisen jälkeen. Eikun eroamaan ja liittymään seuraavaan ja piiri pieni jatkuu...
HEI HALOO, MIKÄ TEITÄ VAIVAA!?!?!?
En halua lopettaa reissaamista, mutta haluan irtisanoutua karavaanarin stereotypiasta. Te k-päät, jotka ette osaa käyttäytyä, vedätte meidän normaalien tavallisten kulkijoiden maineen lokaan.
Tämän piti olla kiva harrastus ja se onkin niin kauan, kun onnistuu pysymään kaukana stereotypiakaravaanarista. Homma kyllä onnistuu, mutta vaatii melkoista suunnittelua, väistelyä ja tarkkailua.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ne on yleensä vielä keskuslämmittäjiä,ketkä ne johtokuntapaikat hamuaa,me Rumatikki porukka jäädään siinä vaan maksajanosaan.
Aloittaja kertoo häpeävänsä kertoa tutuille, että on karavaanari. Tiedän, että elämme kokonaan eri maailmassa, mutta kerron silti.
Olemme pitkäaikaisia karavaanareita, vaimoni ja minä. Kukaan tuttavapiiristämme ei voi olla tietämättä tätä ja meidän Eurooppareissuistamme kysellään paljon, väliaikatietoja myöten verkossa. No jaa, mikään yllätys ei ehkä tämän jälkeen ole se, että olemme SFC-jäseniä eli meillä on jäsenkortti ja sen lisäksi CCI, samalla tämä tarkoittaa jonkin paikallisen karavaanariyhdistyksen jäsenyyttä, tarpeellista kaikki tähän saakka. Meitä ei kiinnosta vähääkään mitä se yhdistys tekee, rahansa se saa määräpäivään mennessä . Me nautimme elämästämme ja harrastuksestamme. Jos matkoillamme tapaamme suomalaisia käymme tarvittaessa kohteliaan smalltalkin ja se on siinä.
Kaikkeen tähän ei ole tarvittu mitään erityisempää suunnittelua, väistelyä tai tarkkailua. Ellei sellaiseksi lueta sitä, ettemme vieraile suomalaisilla leirintäalueilla kuin ani harvoin.
Minä en käy edes aniharvoin, pysyttelen kokonaan poissa.
Aloittaja puhuu asiaa. Kerrankin asiallinen kannanotto. Hyvä....
Kuulostaa melko raahelaiselta touhulta.
Kyllä yksin on parempi, menee mihin nenä näyttää ja poimii rusinat pullasta yöpyen halvalla toisten alueilla. Olen hyvääkin porukkaa tavannut monestikin, mutta en jäisi jumiin yhdellekään alueella.
Juu ja sitten tiedoksi palstan aktiiveille että on minullakin Rumatikki ja minunkin mielestä on hyvä.
Retkikautesi alkaakin sitten olla tältä kesää ohi Rumatikillä.
Tästä Valdemarin kirjoituksesta huomataan että karavaanareissa on järki-ihmisiä!
Rumatikki hankitaan ensin ja sitten vasta katsellaan mikä miellyttää!
Vaunuissa On Pyörät. Käyttäkää niitä. Paikallaan maatessa nousee urea helpommin päähän. Karavaani viittaa kulkemiseen, joten SFC-alueilla makoilevien olisi syytä siirtää jäsentarransa vaunuista vetoautoihin. Se lisäisi ymmärrystä viikonloppuliikenteessä.
Kiitos kanssavaanari asiallisesta kirjoituksesta. Valitettavasti tuollaista kukkotappelua tuo yhdistyshallinto on. Ei varmasti aivan yleistä, mutta valitettavan näkyvää. Selvästi erottuu vallankäyttöön tottumattomien henkilöitten nippottelu ja nokittelu. Pieni eliitti huseeraa ja kyttää toisten tekemisiä päästäkseen nujertamaan toisinajattelijoita.
Kyllä on ilmavampi tunnelma tuolla yleisillä leirintäalueilla.
Vähän arka aihe julkisesti käsiteltäväksi
Kyllä meitä saunakeskusteluissa väheksytään suotta,keillä on tämä Rumatikki.
Kiitos aloittajalle! Hyvä ja asiallinen kirjoitus. Olen ihmetellyt itse tuota asiaa myös ja kyseessähän on tosiaankin vanha ilmiö koulukiusauksesta eli sinut me otetaan leikkiin mutta sinua ei. Aivan sama asia ja siitä jotkut ihmiset saavat mahtavat kiksit.
Ja se ei mielestäni johdu mistään muusta kuin heikosta itsetunnosta ja omanarvon puutteesta. Saadaan muita väheksymällä itselle VÄLIAIKAISESTI hyvä olo.
Ja voi se johtua myös kateudesta, joka on aivan perusteetonta koska kenenkään vaunu tai auto ei ole niiiiin arvokas etteikö kanssa ihmisiltä löytyisi esim. kalliimpia moottoripyöriä, kannattaa miettiä tätä ennenkin aloittaa kadehtimisen.
Oikein hyvää syksyä kaikille asiallisille kirjoittajille ja myös rumatikkia mainostaville
Rumatikkikäyttäjää juuri pilikataan silmäätekevien kausipaikkalaiten puolta..
Taas tulee syksy ja lehdet putoilee puusta. Rumatikilläni puhaltelen myös naapurivaunun katon lehdistä, kun heillä on pystypannu vaunussaan
On tuolla rumatikki hemmolla elämä leppoista ja auvoista. Voisi ottaa moni tiukkapipo pomo mallia. Elämä on justiinsa niin rankkaa kuin mihin sen itse asettaa. Myös karavaanari elämä.
Ei ole reinoparan elämä helppoa, sillä reinohan kuulee päänsä sisältä jatkuvasti ääniä jotka käskevät reinoraukan kirjoittelemaan aina vaan rumatikeistä! Vaikka reinoreppana on henkisesti (ja myös fyysisesti!) jo aivan loppuun palanut, niin silti äänet eivät vaan jätä reinorassukkaa rauhaan.
reino kuvittelee silti
Huomenta Tahvo siellä Niuvassa . Oletko saanut finnisi jo paranemaan hanuristasi. Olisivat siileempi pyllysi, kuin sinun finninaamari.
Voi,voiii, sitä taas ollaan, niin karavaanaria, niin karavaanaria. KJON
Aloittajan viesti aivan aiheellinen, tosin oon itse vasta 4.v kiertänyt leirintäalueita joten ei paljon ole kokemusta mutta kun on silmät ja korvat auki niin on tullu huomattua paljon ton kaltasta toimintaa, onneks löydettiin hyvä kantapaikka meille jossa ton kaltanen toiminta on minimissä... Ja tosissaan pyörät on luotu pyörimään... Ja sit nää rumatikkihemmot ja muut besserwisserit ihan aikuisten oikeesti oisko aika vaihtaa vaipat tai lääkitys tai sit molemmat? Pilaatte vaan kaikkien tapetit ja tunnelman