Ihmiselämässä on yllättävän suuri merkitys sattumalla. Tai ehkä se ei yllätä kaikkia, mutta joitain kuitenkin. Mihin syntyy (tietenkin) ja mihin päätyy opiskelemaan, milloin sattuu käymään baarissa tai jossain tapahtumassa tai missä nyt sattuukaan ehkä tapaamaan jonkun tulevan puolison. Jonkin verran voi kuitenkin tehdä tietoisia valintoja. Asuinpaikkakunnalla on merkitystä. Väittäisin, että yliopistokaupungeissa on kansakunnan laadukkaimmat pimpat ja kullervot, ainakin määrällisesti. Duunarit eivät kuitenkaan halua mitään akateemisia, joten heille saattaa riittää pikkukylän kassakin. Mutta minkä kaupan! Oletko hankkinut plussa- vai S-bonus-kortin ja kumpaan kauppaan keskität ostoksesi vai keskitätkö kumpaankaan? Entä missä kaupunginosassa asut? Syrjäseudulla ei tule käytyä niin usein viihteellä kun matkat on pitkiä ja pitää ehkä käyttää julkisia liikennevälineitä, että pääsee baariin ja takaisin kotiin. Keskustasta on helppo taas lähteä vaikka kahville ihan suurempia ennakkosuunnitelmia. Näistä pähkäilyistäni voisi helposti johtaa, että paras paikka pariutumisen kannalta olisi jos asuisi Helsingin keskustassa. Ehkä niin on. Vai onko sittenkin kilpailu ja taso siellä sen verran kova, että kaikki eivät siellä pärjää. Muuttujia on useita, mutta tässä kuitenkin aivopähkinä itse kullekin. Kannattaisiko muuttaa asuinpaikkaansa? Jos muuten, niin ihan vaihtelun vuoksi.
Asuinpaikan merkitys
Landelta stadiin
16265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllä ainakin mun mielestä isommissa kaupungeissa asuminen on aina mielekkäämpää kun jossain syrjäseuduilla tai pienessä kaupungissa. Eikä siinä uudelle paikkakunnalle muuttamisessa pitäisi olla koskaan mitään huonoja puolia, varsinkin jos työtä on siellä tarjolla. Liian monet nuoret jämähtävät pysyvästi kotiseuduilleen, eivätkä halua muuttaa koskaan mihinkään isompaan kaupunkiin edes silloin, vaikka kotiseuduilla ei olisi työtäkään tarjolla.
Toisaalta siel isossakaan kaupungissa kaikki ei mahdu keskustaan, tulee sit ärsyttävää matkaa. Hinnatkin vaikuttaa.
No tarkennan sen verran, että parhaat asuinpaikat ovat mielestäni isojen kaupunkien lähiöt, jotka ovat kuitenkin bussimatkan päässä keskustasta. Keskustassa asuminen onkin ihan liian kallista ja lähiöistä löytää helposti ison kaksion tai jopa kerrostalokolmion samaan hintaan tai jopa edullisemmin kun pienemmän asunnon keskustasta.
jos joutuu asumaan jossain varissuolla ja kuuntelemaan jatkuvasti mamujen älämölöä ja naapurista white trashin panoääniä.
Niin miten sitten kukakin katsoo ne asumisen plussat ja miinukset. Itse oon tykännyt aina enemmän lähiöistä kun keskusta-alueista ja huomannut myös joskus siinä näitä ns. haittapuolia, mutta siltikin tykkään vaan asua isommassa kämpässä edullisemmin, kun että muuttaisin keskustan lähelle tai johonkin hienommalle alueelle.
Isoissa kaupungeissa tuntemattomat ihmiset jää vähemmän juttelemaan keskenään, kuin syrjäseuduilla. Useimmilla on tuli pe#seen alla ja kova kiire.
Ei siellä pikkukylillä jutella tuntemattomien kanssa sen enempää, mutta isossa kaupungissa on suurempi todennäköisyys löytää itselleen sopivaa juttuseuraa.
Oikeastaan suurin osa ihmiskohtalosta määräytyy sattumalta. Tämä voi tuntua ikävältä heistä, joiden mielestä jokainen on oman onnensa seppä, mutta pohtikaapa mikä kaikki on arpapeliä. Millaiset geenit saat? Synnytkö terveenä? Mihin maahan synnyt? Millaisille vanhemmille ja millaiseen asuinpaikkaan? Miten vanhempien asiat sujuvat ollessasi lapsi? Onko perheessä vakavia sairauksia, kuolemantapauksia, ääriköyhyyttä, alkoholismia? Millainen koulu, opettajat, kaveripiiri? Oletko erityislahjakas jossain asiassa ja pääsetkö riittävän nuorena kehittämään taitojasi vai menevätkö ne harakoille? Oletko älyllisesti keskiverto tai sen alapuolella? Omaatko kädentaitoja? Sairastutko jo nuoruudessa? Vammaudutko onnettomuuksissa? Saatko heti asianmukaista hoitoa vai joudutko kärsimään vielä hoitamattomuudenkin seurauksista? Kaikki ovat asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta ne määräävät elämän suuntaa tai voivat kääntää sen millä hetkellä tahansa. Ja tällaisten tekijöiden listaa voi jatkaa loputtomiin.
Niin varmasti on.. Ja monethan muuttavat nykyään työn perässä muualle. Isommissa kaupungeissa on kuitenkin yleensä valinnan varaa asian kuin asian suhteen. Myös parisuhderintamalla.. Itselle sillä asialla ei kuitenkaan ole merkitystä kun ajattelin et unohdan miehet kokonaan.. Vain huonoja kokemuksia heistä (vain yksi suhde takana ja sekin oli erittäin huono kokemus.. muutaman vuoden minua nuorempi mies.. on tällä hetkellä suhteessa ja heillä on pieni lapsi).. Taisin saada tarpeekseni yleensäkin miehistä.
Mutta muuten.. Sitä voi itsekin vähän vaikuttaa elämänsä suuntaan. Kyllä sillä asuinpaikalla on merkitystä.. Varsinkin jos siellä toisaalla sattuu asumaan sukulaisia ja ystäviä.. Ja löydät töitä sieltä.. Niin mikä ettei.. Minua ei ainakaan pidättele enää mikään tässä kaupungissa. Muuttoajankohtaakin olen jo vähän suunnitellut.. Vähän työasioiden mukaan.
Kaupungissa asuminen oli siitä ikävää että naisseuran puutteesta ei voinut syyttää olosuhteita. Oli pakko mennä itseensä ja todeta oma surkeutensa. Pikkukylään muutettuani on ollut sikäli helpompaa että kaiken voi pistää sen piikkiin että omanikäisiä sinkkunaisia ei vaan ole.
Suurissa kaupungeissa ja suurissa maissa sinkut löytää halutessaan hyvin nopeasti seurustelu/parisuhteita. Toista se on jossain korvessa. Mietitäänpä esim Tukholmaa sinkuille. Aivan loistava paikka sinkuille esim Tukholman yöelämä.
Itse olen syntyjään pieneltä paikkakunnalta ja asunut myös isommassa kaupungissa (Tampere) ja nyt taas kotiseudulla kun työsuhde päätty. Niin voin sanoa, että ei se elämä ollut sen kummempaa. Pienessä paikkakunnassa asumisessa on se hienous kun baareissa kaikki on yhtä suurta perhettä ja puhuminen helppoa kun taas isommassa paikkakunnssa kukaan ei tuttu ei tullut helpollla puhumaan ja kaikilla oli aina kova kiire siis arkena. Asuminen oli myös kallista kun asuin keskustan läheisyydessä. Nyt asun ihan keskustassa synnyinseudulla ja asuminen on halpaa. Kavereita on mukava nähdä ja käydä keskustan kahviloissa. Töitä ei vielä ole mutta olen toiveikas kun täällä oleva työsuhde vasta päättyi joten työttömyyttä ei ole kertynyt vielä viikkoa enempää otan tämän lomailun kannalta. Itse muutin töiden takia aikoinaan mutta nyt kyllä sanon, että enään en muuttaisi PELKÄSTÄÄN töitten takia koska pitää elämässä olla muutakin kuin työ. Kuten ihmissuhteet kaverit ja sukulaiset. Tietty välillä on ikävä suurkaupunkia kun tuli sen verran pitkään siellä aikaa vietettyä mutta se on korjattavissa sillä kun sinne pääsee aina käymään kuten kesällä kävin mutta kuitenkin se synnyinseutu vie voiton. Täällä on kuitenkin se sydän.
niin ja sen vielä lisään, että kummassakin paikkakunnassa olin sinkku joten minulle se on näköjään se ja sama missä asun kun olen sinkkuna pysynyt :D Pettäminen rehotti myös suurkaupungissa kun houkutteita on enemmän tarjolla.
Siis onko Tampere se suurkaupunki?
Kyllä suuremmissa kaupungeissa asuessa on aina se hyvä puoli, että siellä ihmiset ovat suvaitsevaisempia kaiken erilaisuuden ja massasta poikkeavuuden suhteen.
Silloin kotiseuduille muuttaminen voi olla turhaa ja jopa ahdistavaa, jos sinne ei ole jäänyt ketään kavereita ja onkin vaikka enemmän sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei halua olla missään tekemisissä. Vielä jos kotiseuduilla onkin suvaitsematon ilmapiiri, jossa niitä omia tekemisiä, valintoja ja muita asioita ei olla ihmisten keskuudessa hyväksytty. Tällaisissa tapauksissa onkin parempi asua jossain isommassa kaupungissa, jossa ilmapiiri ei ole noin ahdistava kun mitä kotiseuduilla voi olla.
Niin no se on kyllä totta, että suvaitsevaisuus on huonommalla mallilla pienessä paikkakunnassa kuin isommissa. Se jäi mainitsematta itsellä. Mutta itse olen sen verran vanha jo, että toisten mielipiteet eivät kiinnosta, että osaa tavallaan peittää korvat toisten arvosteluilta. Itsehän sitä on oman elämänsä herra.