Muutama vuosi sitten olin ollut pitkässä parisuhteessa. Yli 20 vuotta. Petin usein vaimoani ja lopulta tapasin reilu 20 vuotiaan naisen. Jätin kiireellä vaimoni ja lapseni. Elin ihanaa elämää nuoren tyttöni kanssa. Seksiä riitti. Mikäs sen mukavampaa kuin nuori ja villi kimuli kainalossa. Toinen lapsistani ei halunnut juurikaan olla kanssani, toista näin joskus. Mutta ei se minua haitannut. Silloin.
Kaikki on muuttunut. Lapset ei edelleenkään käy luonani. Soitellaan joskus. Uudessa suhteessa pieni vauva. Seksiä ei tipu. Kinuaa toista lasta. Tuntuu, että pää hajoaa. Olen miettinyt, että oliko minulla joku hiton 40 kriisi? Mitä tapahtui? Menetinkö lapseni edellisestä liitosta typeryyteni takia? Ex vaimolla uusi mies ja kuulema menee hyvin. Yhteiset lapsemme ovat jo isoja ja kohta muuttavat kotoaan pois. Ja mulla kaikki alkoi alusta... Taidan kuullostaa katkeralta. En vain ajatellut elämäni menevän näin. Kaduttaa joskus. Tykkään kyllä nuorikostani ja lapsestamme, mutta kaipaan sitä vapautta. Onko muille käyny näin?
Kaikki on muuttunut. Lapset ei edelleenkään käy luonani. Soitellaan joskus. Uudessa suhteessa pieni vauva. Seksiä ei tipu. Kinuaa toista lasta. Tuntuu, että pää hajoaa. Olen miettinyt, että oliko minulla joku hiton 40 kriisi? Mitä tapahtui? Menetinkö lapseni edellisestä liitosta typeryyteni takia? Ex vaimolla uusi mies ja kuulema menee hyvin. Yhteiset lapsemme ovat jo isoja ja kohta muuttavat kotoaan pois. Ja mulla kaikki alkoi alusta... Taidan kuullostaa katkeralta. En vain ajatellut elämäni menevän näin. Kaduttaa joskus. Tykkään kyllä nuorikostani ja lapsestamme, mutta kaipaan sitä vapautta. Onko muille käyny näin?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Varmasti monellekin, siis sellaiselle joka ajattelee alapäällään.
Sulle kävi just niinku piti! Menetit sen ainoan oikean oman perheesi huoratessasi ja pettäessäsi vaimoasi. Lapset eivät hyväksy sellaista, he ovat sen petetyn vanhemman puolella. Heillä on oikeudenmukaisuuden taju, eivät hyväksy VÄÄRYYTTÄ! Itse pilasit elämäsi, myös perheesi elämän.
Nuorikkosi pihtaa nyt seksiä ja haluaa lisää lapsia. Lasten myötä seksi vähenee entisestään ja JOUDUT ITSE KOKEMAAN MILTÄ TUNTUU, kun nuori nainen ei enää haluakaan VANHAA MIESTÄ, vaan etsii nuoremman ja viriilimmän ja on sinun vuorosi tulla hylätyksi, petetyksi, jätetyksi. Sitä saa, mitä tilaa! Kun itse pettää, kukaan ei sellaiseen luota, hyväksikäyttää vain! Vaikka ei ääneen sitä kerro. Vissiin sulla rahaa, joka nuorta naista kiinnosti, ehkä ulkonäköäkin, jotta lapsista tulisi komeita/kauniita. Lasten perinnöt mielessä nuorella naisella, siis raha, turvattu talous. Mitäpä he muuta VANHASTA MIEHESTÄ! Helppo salis! Tyhmä mies! Hetken hauskanpitoa ja seuraava.
Jostain ihmeen syystä tuntuu, että tuo naisen ikä on aina se suurin synti loppupeleissä.
Jos esimerkiksi nainen jättää miehensä perustaakseen perheen uuden miehen kanssa, niin nainenhan on suuri sankari ja oman elämänsä ohjissa kiinni ja "kuuntelee sydämensä ääntä". Ei sellaista naista huoritella, eikä soimata. Hyvähä se on, että pääsi vanhasta miehestään, siitä lurjuksesta eroon. Mies on aina se paha.
Ei se kyllä nyt ihan noinkaan mene. Nainen on kyllä yleensä se joka saa paskaa niskaan jos on ollut paljon seksikumppaneita tai ottanut itselleen varatun miehen. Mies on vain ori mitä enemmän hänellä on naisia. Kyllä naisia huoritellaan älä pelkää.
Ja mitä tähän tapaukseen tulee niin ihan on miehen omaa syytä. Ei se kaksikymppinen nainenkaan tehnyt oikein kun alkoi seurustella varatun kanssa, mutta itse aloittaja on vastuussa elämästään ja meni ryssimään sen.
Lapset ajattelee yli nelikymppisestä isästään, joka lähtee lapsekseen ikänsä puolesta käyvän perään ja hylkää vaimonsa, että isä on lapsiin sekaantuva pedofiili, vaikka nainen olisikin jo yli 16v. He eivät voi ajatella, että isälleen lapseksi ikänsä puolesta sopiva voisi olla heille äitipuoli saati isänsä puoliso! Kenen isällä on luokkakavereiden ikäinen puoliso? Lapset häpeää sellaista isää! Ajattele itse: tyttären koulukaverista isälle vaimo ... Ei ehkä sulata joka lapsi sellaista isää!
Aloittajan on aika aikuistua ja ottaa vastuu perheestään. Kaikista sen jäsenistä.
Kun aiemmat lapset pääsevät petetyn äidin vaikutuspiiristä ja ovat riittävän pitkään osoittaneet omaa mieltään, he alkavat palailla isän luo. Pidä heille aina ovi auki. Kun lapset ovat vihaisia, hyväksy heidän tunteensa. Jos suoraan syytetään, myönnä ollesi itsekäs, mutta älä selittele sen enempää. Ole nyt lopulta lapsille se turvallinen kallio, joka ei järky. Katkera petetty nainen on näissä tarinoissa yleensä se, joka lopulta jää yksin, kun kiristää lapsia vihaamaan isää. Tässä tapauksessa edes petettykin taitaa olla löytänyt onnensa.
En yhtään ihmettele, jos lapset ei halua nähdä sinua. Mitä ihmettä keski-ikäinen setä näkee itseään paljon nuoremmassa tytössä? Ai niin, sen seksin. Kyllä oot tyhmä mies. Tuskin on olemassa parisuhdetta, jossa onni kukoistaa aina. Ja parisuhteen eteen on yleensä tehtävä töitä. Sinä teit sen, että petit vaimoasi. Sinä saat ihan sitä, mitä tilasitkin. Onnea sinulle. Varmasti lapsesi häpeää noin nuorta tyttöystävää, mutta vanheneehan sekin. Jospa ne sitten hyväksyvät suhteenne. Turha sinun on täällä ruikuttaa omaa kohtaloasi. Olisi kannattanut miettiä aivoilla, eikä pippelillä...
". Mitä ihmettä keski-ikäinen setä näkee itseään paljon nuoremmassa tytössä? Ai niin, sen seksin. Kyllä oot tyhmä mies. "
Pikemminkin pitäisi kysyä, mitä minkä tahansa ikäinen mies EI näkisi 20-vuotiaassa naisessa? Ai niin,, puuttuuhan parikymppiseltä naiselta tietysti rypyt, katkeruus, kokemuksen tuoma varmuus (eli tylsyys ja viisastelu ja paremmuuskompleksi).
On oikein ilahduttavaa aina lukea, miten vanhenevat naiset ovat niiiiiiin kateellisia ja vihaisia siitä, että me miehet pidämme nuorista naisista XD. Aina muka ajatellaan pippelillä ja ollaan tyhmiä ja kauheita. Ehheh.
Ja varsinkin kaikkien jalat ristissä kotona olevien akkojen kannattaa tulla tänne jeesustelemaan ja moralisoimaan. Sitä saa siis mitä tilaa! Se toimii ihan kummankin sukupuolen kohdalla mainiosti
Varmaan viihdyt hupparissa ja tennareissa pelaamassa Wiitä opiskelijabileissä samalla kun tyttökaverit juttelee keskenään. Nään ihan sieluni silmin. Ja itse ajattelet, että et lainkaan erotu joukosta, kun olet niin älyttömän nuorekas kaikin puolin. :DDD
Tästä tulikin mieleeni tuttavan kertoma tarina:
Vastaavanlainen mies (yli nelikymppinen, "löysi" parikymppisen tytön uudeksi puolisokseen, samanlainen häntäheikki kuin aloittaja) lähti uuden tyttiksensä ja harrastusporukan kanssa matkalle.
Ukkelihan selkeästi erottui joukosta muiden silmiin, mutta ei itse sitä ilmeisesti ollut ennemmin huomannut. No reissussa totuus räpsähti hänenkin silmilleen, kun useammassa paikassa asiakaspalvelijat olivat puhutelleet häntä tytön isäksi..
Pariskunta oli kerta toisensa jälkeen joutunut nolona selittelemään, että ei, olemme avopari...
Matkakaverit (nuorisoa) naureskelevat tätä juttua vieläkin :D
Itseasiassa kyllä! Pelataan wiitä,boxia ja pleikkaa, juodaan kaljaa ja jauhetaan parikymppisistä naisista. Ja olemme kaverit ovat alle 30 tai muutaman v yli. Ja opiskelijabileissäkin käydään. Se,että seurustelumme tapahtuu nuorten naisten kanssa ei vaikuta siihen, mitä teemme ystäviemme kanssa.
Minun appiukko vaihtoi lennosta anoppini poikaansakin nuorempaan tyttöön. Se on karmeaa. Talo meni samantien myyntiin. Anoppi on järkyttynyt, samoin mieheni. Emme halua olla missään tekemisissä appiukkoni kanssa. Luulen, että suhde ei tule kestämään, mutta kova oli hinta. Joskus on yksinäinen mies tuo appiukkoni. Niin tulet olemaan sinäkin, kun nuori tyttöystäväsi kyllästyy katselemaan kuinka vanhenet. Löytää viimeistään silloin uuden, kun sinä alat tarvitsemaan hoitajaa itsellesi. Vai, kuvittelitko olevasi nuorekas lopunikääsi? Säälittävintä tuossa on se, että sinä omilla teoillasi tuhosit monen ihmisen elämän. Minusta ainakin on raskasta katsoa, kuinka anoppini kärsii. Ihana ihminen. Meillä kävi vielä niinkin, että muukin suku tuomitsi papparoisen teon. Ei oo helppo alku siinä suhteessa.
Onneksi ei ole pakko tehdä lapsia sitä ensimmäistäkään satsia kun niille onlisi vissin sitten tilivelvollinen lopunelämää. Aikuiset ihmiset "avioerolapsina..." Voi pieniä raukkoja, hylättyjä kolmekybäsiä... :-D
Ennen kuin aloittaja taas vaihtaa muijaa olisi ehkä syytä ottaa vasektomia.
Ihan normaalia. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että mies haluaa seksiä ja että 20-vuotias nainen on mukavampi kuin 40-vuotias nainen.
Ei sinulla ole mitään neljänkympin kriisiä. Pidit 20-vuotiaista naisista, kun olit 18v. Pidit 20-vuotiaista naisista, kun olit 20v. Pidit 20-vuotiaista naisista, kun olit 30v ja pidät niistä edelleen. Mikään ei ole muuttunut. On vain naisten jorinoita noi kympin kriisit.
Typeryys on ehkä se, että teit lapsen tuon naisen kanssa. Mene äkkiä nipsauttamaan johtimet poikki (maksaa alle 700e eli halvempaa kuin lapsi) ja sinun ei tarvitse kertoa asiasta naiselle. Se on oikeutesi, sanoivat moralisoijat mitä tahansa. Se auttaa ainakin toisen lapsen kinuamiseen.
Mitä tahansa teetkin, älä suostu toiseen lapseen. Se ei tuo teille seksielämää takaisin. Parisuhteenne tulee tuhoutumaan. Muijasi on lastentekoiässä ja haluaa nyt tehtailla niitä maailmaan eikä tajua, että sinä väsyt ja hän itsekin väsyy. Ei siis välitä sinusta eikä parisuhteestanne.
Sä ajattelet elämääsi nyt liikaa parisuhteen kautta. Tuo "alkaa alusta" ajattelu on ihan turhaa. Jos kaipaat vapautta niin mikään ei estä sua lähtemästä. Ja lapsiasi voit myös nähdä. Sun pitää olla siinä aktiivinen. Tee asioita joista sinä nautit äläkä ulkoista elämääsi parisuhteelle. Sen karusellin olet jo nähnyt.
Hyvä idea tuo sterilisaatio. Ja muijakin jää kiinni, jos pamahtaakin yllätten paksuksi: silloin onkin käenpoikanen tulossa. Sterilisoidut eivät nääs lisäänny.
Mutta jos aina haluaa sen kaksikymppisen, niin joutuu hylkäämään aika monta kolmekymppistä elämänsä aikana.
Kaikkihan saavat ikää lisää...eli ei nuo ohjeesi oikein toimi PARISUHDETTA haluaville.
Asia erikseen sitten irtopanot. Mutta niistä saattaa joutua maksamaan, kun ikäeroa on paljon.
Ai tälle seuraavallekin puolisolle pitäisi vaan valehdella ja huijata. Jos nainen haluaa lapsia, niin ap voisi ehkä nyt alkaa suoraselkäiseksi mieheksi edes tässä asiassa ja kertoa ettei itse halua lisää. Miksi kaikkia pitäisi vaan huijata ja kusettaa? Tosi säälittävää.
Olen elänyt oikein ja havainnut, että oikein elämällä ei saavuta onnea.
Sinä olet elänyt itsekkäästi mutta yhtä heikosti on sinullekin käynyt.
Minun elämänvalinnoillani on sentään vähemmän sivullisia uhreja.
Lähdit sitten hakemaan parisuhteen ongelmiin ratkaisua sillä perinteisellä mentaliteetilla: pettämällä. Ja veit ongelmasi ratkaisemattomina uuteen suhteeseen.
Kurjaa on se, että olet menettänyt vuosia hienoja yhteisiä hetkiä lastesi kanssa eikä sitä voi enää paikata millään.
Ja taitaa olla uusikin suhden lopuillaan, jos nimittäin näet suhteen vain paikkana jossa seksiä tippuu tai ei tipu. Surkeata.
"Ja taitaa olla uusikin suhden lopuillaan, jos nimittäin näet suhteen vain paikkana jossa seksiä tippuu tai ei tipu. Surkeata."
Minä näen elämän sellaisena paikkana.
Mitä sinä valitat. Eihän niitä lapsia tehdä ILMAN seksiä.
Kannattaa muistaa isiit että kun ollaan naimisissa se lapsi on aina avioliitossa aviomiehen elätettävä.
Kuinkahan monta muutakin eri isän lasta on tullut tässä maassa jo toisen elätettyä. eli ei se piuhan katkastu sinua pelasta vaan se että otat eron jos kerran siltä tuntuu.
parempi vanhuus parempi tulevaisuus kaikille
Yksinkertaistettuna: Sinulla oli unelmia toisenlaisesta elämästä, (kuten niin monella muullakin), mutta teit sen virheen, että ryhdyit toteuttamaan tuota unelmaa tosielämässä.
Jos mies olisi valinnut fiksummin saattaisi nytten elää parempaa elämää ja lapsetkin saattaisivat vielä haluta pitää yhteyttä. Aina pitää suunnitella, ei vain hypätä.
Sattuu näköjään muillekkin, minä tosin en ole katunut. Lisäksi se joka petti, oli minun vaimo. Hän löysi uuden miehen ja lähti. Elelin neljä vuotta yksin ja sitten löysin minäkin kumppanin. Olen nyt 44v ja naiseni on 22v. Entisen vaimon kanssa on tyttö 21v ja poika 19v. Heidän on kieltämättä ollut vaikea suhtautua uuteen äitipuoleen.
Ei tosi miehen tarvitse mitään suunnitella tai laskelmoida.
Kun menee naimisiin, niin pitää olla sen verran missejä, malleja ja ihan hienoakin likkaa koettuna, ettei tarvitse hötkyillä kun näitä kaikkia hienompi haluaa perustaa sinun kanssa perheen.
Kyllä siinä voi helpolla käydä niinkuin AP:lle. Oma lapset kyllä tajuaa, että jätit myös heidät, tuntevat kuinka rikoit alkuperäisen perheenne ja siinä menetät jotain aivan ainutlaatuista mitä on lapsen ja isän välillä. Perheen tunteen kun menettää, niin se ei enään palaa samanlaisena, been there done that - tosin lapsen roolissa.
Sitten vielä elät väärää aikaa lopun ikääsi, olet eläkeläisenä lapsesi YO-bileissä ja 20v nuorempi naisesi halajaa viimeistään 50-vuotiaana jotain muuta kuin kurttuista 70-vuotiasta ja taas mennään.
Eiiköhän me kaikki loppujen lopuksi päädytä miettimään, että mikähän tässä elämässä oikein olikaan tärkeää. Itse toivon, että se on koko matkan ajan sama asia ja samat henkilöt.
Nimimerkille: Lapset palaavat. Ei välttämättä. Olin 15 vuotias, kun isäni jätti äitini toisen naisen takia. Nainen oli minua 10 vuotta vanhempi. En unohda koskaan sitä surua, jonka isäni teko aiheutti. Jäin sen katkeran ja petetyn äitini luo. Isäni eli omaa elämäänsä uuden naisensa kanssa. Minä häpesin. En voinut kertoa kavereilleni asiasta. Isä yritti järjestää aikaa, mutta harvassa oli ne kerrat. Oli vain äitini, tuo katkeroitunut nainen. Mutta me selvisimme. Isä ei. Ei oo enää sitä nuorta naista vierellä. Kovin on yksinäinen mies. Nähdään joskus, mutta aika pinnallista se on. Minulta muuttui käsitys isästäni. Koskaan en voi enää luottaa. Onneksi lapselle riittää yksi hyvä vanhempi. Minulle se on äiti.
Tuossa olisi sulle jonkun pitänyt kertoa, että sun asiasi ei ole surra vanhempiesi elämää vaan elää omaasi. Valitan tapahtunutta.
No onhan lapsissakin jotain asennevikaa, kun rupeavat isäänsä vihaamaan turhaan.
Isä on isä, eikä joku panttivanki jota syyllistetään sen OMISTA elämänvalinnoista loppuikä. Lapset tehköön aikanaan omat valintansa. Se että isä tekee jotain toisin kuin yhteiskunta määrää, ei tarkoita että hän olisi huono isä.
Eihän tuossa ole muuta ongelmaa, kuin se että lapset "opettavat isäänsä" kusemaan, ja opettavat että miten 20v naisen ottaminen on väärin.
Mä en aloittajana pyytelisi anteeksi hattukourassa, vaan sanoisin mukuloille että tervetuloa sitten kun olette päässeet itsenne ja moraalisen vihanne ylitse, ja tarvitsette taas isää niinkauan kun isä hengissäkin kerran on.
Kaikilla ei ole koko isää ollenkaan.
Toiset menettävät isänsä esim alkoholille.
Niin mitä tuossa on tapahtunut lasten kannalta muutakuin isä vaihtoi muijjaa.
Ei sen aikuisia lapsia ainakaan tarvitse koskea mitenkään.
Tuossa kuuluu vastuu äidillekin, ettei opeta lapsia häätämään perheenjäsentä ulos elämästään jonkun moraalsen oikeaoppisuuden nimissä.
ei sillä äitilläkään ole hätäpäivää, jos uus ukkokin on katsottuna ja elämä loistaa.
Lapset hilluu nyt tontilla joka niille ei kuulu! eli moralisoivat isäänsä ja ilmeisesti pitävät myötäboikottia äitinsä mieliksi.
Olisi korkea aika oppia se, että ihmiset tekee valintansa ja kärsii niistä itse,
se ei ole heidän asia opettaa että väärin teit yms.
Tässäkin isä olisi täysin valmis tapaamaan lapsia, mutta lapset eivät suostu.
Voit aloittaja rauhassa nauttia nyt elämästä ja tehdä niin monta lasta kuin huvittaa,
elä todellakaan anna lasten ja exn pilata fiiliksiäsi.
Toiset papparaiset pillittää lasten lasten perään, sinä teet isoisäiässä uudet lapset.
Mikäs siinä on niin väärin ja vakavaa?
Jos se uusi muija on vinkuja, niin anna sen sitten tehdä kersoja..
Elämässä saa tehdä niinkuin huvittaa, kunhan ei loukkaa ketään, mutta joku roti se on että sun pitäs tämänhetkinen elämäkin pilata heidän takiaan..
Valinnat on tehty ja nyt ota kaikki siitä irti, kaikki positiivinen. JA syyllisyys pois, niin olet sitten hyvä isä niille uusillekin.
Lapset ei voi vanhempiaan valita, mutta tuossa nyt ilmeisesti ne sun lapses yrittää jotain sen suuntaista. Itsepähn menettävät esim pikkusiskonsa /veljensä kun eivät tutustu sun uuteen lapseen.
Vähän kyllä lupasin itselleni etten kirjoita tätä:
AP:llehan tapahtui juuri se, että elämä menee eteenpäin omalla vauhdillaan ja sillä välin AP raukkis alkoi pelkäämään, epäilemään ja hyppäsi pois elämän antamasta kyydistä pois toivossa, että saisi kopin jostain ihme uudesta elämästä ja hop hop, perseelleen meni.
Ihailtavampia on ne, jotka uskovat tekemiseensä, oli se sitten ihan mitä vain. Oli ne Matti Nykäsiä, Jani Sievisiä, Veeti Kallioita, Teemu Selänteitä tai Tiina Viertoja... kaikkien kanssa olen muuten seikkaillut ja melkein kaikki näistä kunnioittavat settiäni aivan kuten minä heidän. Nämä rohkeat uskaltavat ja uskovat omaan juttuunsa enemmän kuin mihinkään tässä maailmassa ja painavat vaan eteenpäin. Lopulta tulee menestys.
Parisuhteissa on ihan sama juttu. Olemme oman onnemme seppiä... ei sitä onnea kukaan muu tule meille rakentamaan ellemme me itse tee sitä. Jos kesken kaiken annamme periksi kaikesta tärkeästä, niin mitä muuta voimme odottaa kuin näiden meille tärkeimpien asioiden romahtamista??
Kirjoitan paljon näille palstoille... tämä oli ehkä paljastavin ja proosallisin miete tähän mennessä...
Sinällään en ymmärrä, miksi kiinnittää niin hirveästi huomiota pariskunnan ikäeroon. Ulkopuolisten on mahdotonta määritellä, millä spekseillä suhde voi toimia ja millä ei. Rakkaudessa on aina riskinsä.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen: mitä tapahtui? Elämä tapahtui. AP:lle on valjennut, että muu maailma ei pysähtynytkään. Muutkin jatkoivat omaa elämäänsä, ilman AP:tä.
"Jos kesken kaiken annamme periksi kaikesta tärkeästä, niin mitä muuta voimme odottaa kuin näiden meille tärkeimpien asioiden romahtamista??"
Tämä ajatus on ihan helmi, kiitos Perheenisälle siitä!
Luin joskus jonkun kirjoituksen, joka oli kokenut ikäkriisin. Tämä mies oli jättänyt perheensä ja elänyt villiä vapaata nuoruuttaan täysillä. Kunnes tuli järkiinsä. Totesi, että ei kannattanut, ruoho ei ollut vihreämpää aidan toisella puolella. Kirjoitus riipaisi. Samoin nämä.
Olen itse menettänyt mieheni nuorelle naiselle. Meiltä jäi kolme lasta. Vanhin oli murrosiässä. Kun lasten isä lähti, niin lähti sitten rytinällä. Ei ollut lasten kanssa juurikaan tekemisissä. Kävi joskus kahvilla tai hampurilaisella. Ei ottanut yökylään, saati viikonlopuiksi. Kuilu kasvoi lasten ja isänsä välillä. Mutta mies eikun porskutteli nuorikkonsa kanssa. Tyhjiä lupauksia lapsille, jotka pettyivät kerta toisensa jälkeen. Ei siis ole aina sen petetyn ja katkeran puolison vika, että lapset alkavat karttamaan. Luulen, että nämä elämänkriiseissään kipuilevat miehet tekevät itse ne pahimmat virheensä. Kuten varmaan sinäkin AP. Olet todellakin säälittävä raukka.
En ole varma meistä äideistä, mutta itse asetan lapseni aina etusijalle. Ei ole olemassa miestä (nuorta tai vanhaa), joka lapsieni edelle menisi. Sinä AP asetit etusijalle kaiken muun. Sinunkin lapsesi ovat varmaan olleet jo sen ikäisiä, että ajattelevat omilla aivoillaan, ei siihen muuta tarvita. Lapset tarvitsevat molemmat vanhemmat. Jos et ole isyyteen kyennyt, niin miksi lapsesi sinulta enää huomiota kerjäisivät? Huonosti sinulle vielä käy. Yksinäinen vanhuus odottaa. Mutta sinä olet valintasi tehnyt, suotta siis valitat.
AP:lle on viisainta vastata:
"Sinulle muuten tapahtui tasan tarkalleen sinä itsesi"
Sinä päätit että olet ajaton, kuolematon tai jotain ja voit pysäyttää ajan... ja sillä välin elämä kaikkineen todellakin jatkoi eteenpäin. Pilin kuumotuksessa et nähnyt, että mistä elämässä on oikeasti kyse ja nyt, kun kellon viisarit ovat jatkaneet matkaa ja sinä teinisi kanssa olet huomannut ettei painovoimaa voi kumota, niin elämän peruspalikoiden väliset suhteet alkaa hahmottumaan...
Aika kivuliasta, eikö??
Uusi suhde ei toimi, kun ei seksiä ole? Ehkä kukaan nainen ei ole mikään seksikone. Toista lasta on vaikea tehdä, jos olet eroamassa uudesta? Ehkä lapset kokivat että äitiin sattui kun lähdit. Mutta uusi elämä on nyt, yhdessä uuden kanssa tai erikseen.
Juuri tästä syystä minulla miehnä on vain yksi lapsi ja sekin jo18v ja olemme hänen äitinsä kanssa olleet jo yli 20v yhdessä. En voisi kuvitellakkaan että yli 50v sekoitaisiin nuoriin naisiin ja sitten sama vauvarumpa edessä niin ei kiitos. Miksi ett laita naistasi koville tuosta seksin määrästä ja kerrot että jos tämä ei toimi niin sitten tehdään jotain muuta. Litappa sen toisen lapsen ehdoksi että perhe-elämä ptää toimia kaikkilla osa-alueilla ja jos ei toimi niin ei kannata lpasilla tätä suhdetta pilata.
Olet ansainnut kaiken pahan mikä elämä sulle antaa.Toivottavasti lapsesi eivät ikinä pidä sinuun mitään yhteyttä.kato peiliin kusipää ja mieti joskus yläpäälläski jos sulla aivoja on.Hyi helvetti mitä pohjasakkaa
En ikäistäni seuraa ympärilleni halua. Ne vain lapsistansa puhuu, kehuu kuinka hyvän arvosanan jälleen sai. Ne on tylsiä ja mulle aivan liian vanhoja. Mä satsaan tulevaisuuteen ja uskon hienoon huomiseen. En koskaan menneistä mä huoli, siitä voisin joskus kirjan kirjoittaa. Olen naivi, ehkä korni, mutta tiedän kyllä mitä teen.
Kruisailen harrikalla, käyn ahkerasti salilla ja perjantaisin ryyppään rypyt suoriksi. Mul on nahkahousut jalassa, kun heilun tanssilattialla, tiedän olen nuori ikäisekseni...
Tuo Neljän Ruusun kappale on kuin minun elämästäni. Ensin tuli moottoripyörä. Lapsiperhetuttavat vaihtuivat lapsettomiin jannuihin. Alkoi hiusten värjäys ja pukeutuminen muuttui. Ja se kuntosalilla juoksu... Lopulta, kun mikään materiaali ei riittänyt tuomaan hyvää oloa, niin vaihdettiin vanha akka uuteen ja nuoreen. Ja tiedätkö mitä? Lapsetkin unohtui siinä sivussa.
Olet täys m....kku AP. Ja ansaitset kohtalosi. Olen onnellinen entisen vaimosi puolesta. Hän on onnensa ansainnut. Lapsesi myös. Kannattaa lukea myös huolella tuon "Perheenisän" kirjoitukset. Mukavaa luettavaa.
ala pettämään sitä 20kymppistä ja tee samat virheet uudestaan!! kato kyllä silläkin alkaa nahka roikkumaan.
Päätit sitten ryhty uudelleen pienten lasten isäksi.
Unohdit vain yhden seikan, sen että sinä et nuorennu. Eli olet keski-ikänen mies ja sinulla on varmati vuosien tuomaa kokemusta, mutta ei sitä nuoren ihmisen huolettomuutta ja väsymättömyyttä.
Minä en ainakaan jaksa näin keski-ikäisenä ihmisenä kauaa lyhyillä yöunilla ja muutenkin haluan olla joskus rauhassa.
Nyt täytyisi vielä miettiä suostuuko hankkimaan toisen taaperon vai ei. Jos ei hanki voi tämä uusi ottaa ja lähteä uuden matkaan. Nykyään, kun on muotia uusioperhe, mutta vanhaan perheeseen ei vo palata, kun entinen on löytänyt uuden itsellensä. Ja en yhtään ihmettele, ettei vanha perhe halua pitää yhteyttä.
Eli sinua kyllästyttää leikkiä taaperoperheen arkea ja kotia, mutta et uskalla ottaa vastuuta omista teoista. Lisäksi yksin oleminen ei ole sinun juttu. Tietynlainen selkärangattomuus paistaa tästä. Minä en itse arvosta tuollaista käytöstä.
Ehdotan sinulle, että hanki se toinen taapero ja yritä kasvattaa heidät ja vielä samalla pitää tämä uusi vaimo tyytyväisenä.